Rakennan laajennusta harjakatolla ja avoimella kattorakenteella. Tuulensuojan ja aluslaudoituksen välinen tuuletusväli vaikuttaa olevan monen mielestä eri tavalla. Pohdin seuraavia vaihtoehtoja:
1. 25 mm tuuletusväli, jossa aukot räystäällä ja harjalla.
2. 25 mm tuuletusväli, jossa aukot vain räystäällä, tuuletus harjan yli.
3. 25 mm tuuletusväli, jossa aukot vain räystäällä, tuuletus harjan yli - sekä homeenestimet jokaisessa kattorakenteessa.
4. 45 mm tuuletusväli, jossa aukot vain räystäällä, tuuletus harjan yli.
Mikä vaihtoehto on sopivin? Rakennus sijaitsee Länsi-Götanmaalla noin 70 km rannikkolta, eli ilma ei ole kovin kostea.
Päädyn mielelläni vaihtoehtoon 2 pitämään katon korkeuden ja monimutkaisuuden alhaisena. Riittäisikö tämä hyvään tuuletukseen?
Vanha rakentajana valitsisin ehdottomasti vaihtoehto 1, harjatuuletus on aina turvallisempi. Ei ole ollenkaan niin hankalaa asentaa, siihen on olemassa tuotteita kaikille kattotyypeille. Vaihtoehto 2 toimii luultavasti ... mutta ei ollenkaan samalla varmuusmarginaalilla.
Kiitos vastauksistanne! Olen kuvitellut, että harjatuuletus on sekä vaikeaa että riskialtista tehdä, jos ei ole kokemusta. Siksi olen katsonut homesulkua, joka vaikuttaa olevan yksinkertaisempi ratkaisu.
Katto tulee olemaan raakapontti, huopa, koolaus- ja kantolauta sekä aaltopelti. @John Smith, miten sinä ratkaisisit harjatuuletuksen tällaisessa katossa?
Har hittat nedanstående principskiss på hur nockventilation ska kunna lösas. Behöver dock lite utförligare beskrivning innan jag vågar mig på något liknande själv. T.ex bredd på luftspalt vid nockbrädan, hur mycket nockplåten måste överlappa, vad består nockätning av och hur är den monterad, vad är nockband och hur sitter dessa, etc...
Tein vaihtoehto 2 laajennuksessani. Selluloosaeristys 340 mm, levy, 28 mm ilmarako räystäältä räystäälle, raakapontti ja saumatut peltikatto. Katon kaltevuus on 7 astetta. En ole tähän mennessä kohdannut mitään ongelmia.
Tein vaihtoehto 2 laajennukseen. Selluloosaeristys 340 mm, board, 28 mm tuuletusrako harjalta harjalle, raakapontti ja sauma peltikatto. 7 asteen kaltevuus katolla. Tähän mennessä ei ole tullut vastaan ongelmia.
Niin loivalla katolla harjatuuletus ei toki pitäisi olla yhtä kriittinen. Katto, jota rakennan, on 22 asteen kaltevuudella, joten se on eräänlainen kompromissi jyrkän ja loivan välillä.
Olen tehnyt ehdotuksen siitä, miten ajattelen, että sen voisi tehdä:
Ajattelin, että voisi laittaa pienen palan pahvia harjan päälle ja yläpuolelle koolaukset kuten kuva osoittaa. Tällä tavalla ilma voi kiertää sen alapuolella.
Mitä mieltä olette tästä - olenko unohtanut jotain vai onko tämä turhan monimutkaista?
Kattohuopa estää ilmavirran osittain raakapontin alla, ajan myötä se "pussittaa" rimojen väliin ja vähentää ilmavirtaa entisestään... joten se ei ole kovin hyvä...
Varmista, että pellit nousevat kunnolla ylös (mutta edelleen muutaman senttimetrin välein), niin saat hyvän ilmakierron eikä ole riskiä, että vesi menee takaisin kattoon. Ja jos tulee muutama lumihiutale, ei tarvitse huolehtia, ne pisarat kuivuvat nopeasti
Toinen asia - enhän minä ole piirtänyt mitään nockbräda, pitäisikö sellainen olla? Eikö nockbräda ole vain sitä varten, että on jotain mihin kiinnittää vindskivorna, vai onko sillä jokin muu toiminto?
Hei jälleen,
Löysin juuri tutkimuksen, joka väittää, että ilmarako on vanhentunut, koska sen alkuperäinen tarkoitus oli pitää katto kylmänä välttääkseen jääpuikkojen muodostumista. Nykyisten hyvin eristettyjen kattojen vuoksi tämä ei enää ole ongelma. Ilmarako voi kyllä olla hyvä kuivattamaan kosteutta, joka on päässyt kattoon, jos se on diffuusionkestävä. Toisaalta ilmarako voi myös lisätä kosteutta, mikä on negatiivista.
Siksi on ilmeisesti saatavilla höyryä läpäisevä kattokangas, joka mahdollistaa kosteuden poistumisen, vaikka ilmarakoa ei olisi. Ilman ilmarakoa sekä rakennuskorkeus, monimutkaisuus että riski saada kosteutta ilmanvaihtoaukkoihin vähenisi. Onko kellään kokemusta tämän tyyppisestä katon rakentamisesta?
Harjaripa on hyödyllisempi vanhemmilla tiilikatoilla, tapauksessasi peltikaton kanssa sen pitäisi toimia ilman sitä.
Mitä tulee tuuletusrakoihin ... jälleen kerran vanhana rakentajana en koskaan koskaan koskaan jättäisi sitä pois, se ei voi koskaan aiheuttaa vahinkoa, mutta jos rakennelmassa on jokin virhe, se on pelastaja ...
Tutkimus, johon viittaat, perustuu täydellisiin olosuhteisiin, nolla vuotoa, 100% oikein tehty kattotyö ... joo joo mutta jos jossain menee pieleen, tuuletusrako on siellä korjaamassa niitä virheitä ... tutkimusta, johon linkkaat, pidän teoreettisena paperituotteena, jolla on vain teoreettinen arvo, mutta elämme todellisuudessa, jossa on kaikki sen puutteet ja edut
