Hei. On kysymys palkkien kantavuudesta. Aion asentaa palkkeja yläkerroksen kantaville seinille (Uudisrakennus), katkoviivat piirustuksessa ovat tulevat palkit. 3 tukipistettä (vahvistettu raudoitus näiden alla). Haluan täysin upotetut palkit, joten liimapuupalkki on mahdoton (laskettu tarve liimapuulle on 115x405 mm palkki.) koska toinen palkki tulee sijaitsemaan erkkerin yläpuolella, siellä on upotettu 115x405 liimapuupalkki tukena. Kaikki tämä siksi, että haluan viistokaton oleskelutilaan yläkerroksessa. Voisiko joku laskea, riittääkö HEA 220? Talon leveys on 9500 mm. Keskiöetäisyys palkkien välillä on 5100 mm. Valmiita piirustuksia ei valitettavasti ole, mutta toivottavasti pystyä tulkitsemaan alla olevista piirustuksista.
HE220A ei selviä pitkäaikaisesta muodonmuutoksesta sillä jännevälin pituudella (9,5m), vaikka se voi kestää kuorman. Ajan myötä tulee tapahtumaan painuma, joka tarkoittaa riippumattoa yläkerrassa/katolla pohjakerrokseen/lattian taipumista YK:ssa.
HE220A:lla on materiaalitiedot: Wx = 515 cm^3, paino 50,5 kg/m. Jo sillä painolla täytyy varautua suureen (ja raskaaseen) työhön palkkien paikalle saamiseksi.
Todennäköisesti tarvitset HExxxM-palkin sen sijaan. Kuinka suuri, vaatii laajan kuormanlaskennan + mitoituksen + vielä suuremman työn niiden paikoilleen saamiseksi.
Yläkerrassa voit todennäköisesti selvitä liimapuupalkilla harjassa. Mutta sekin vaatii kuormanlaskennan + mitoituksen, koska harja on toiseen suuntaan pääsuuntaan nähden.
____________________
Rakentaja
HE220A:lla on materiaalitiedot: Wx = 515 cm^3, paino 50,5 kg/m. Jo sillä painolla täytyy varautua suureen (ja raskaaseen) työhön palkkien paikalle saamiseksi.
Todennäköisesti tarvitset HExxxM-palkin sen sijaan. Kuinka suuri, vaatii laajan kuormanlaskennan + mitoituksen + vielä suuremman työn niiden paikoilleen saamiseksi.
Yläkerrassa voit todennäköisesti selvitä liimapuupalkilla harjassa. Mutta sekin vaatii kuormanlaskennan + mitoituksen, koska harja on toiseen suuntaan pääsuuntaan nähden.
____________________
Rakentaja
Palkit ovat varmasti tuettu puolivälissä pituutta? eli 4,25, vai eikö se ole kantava?
ja yksi pilari keskellä, ja saksisillat..oli ajatus, palkit sijaitsevat piirustuksen mukaisesti ja kantavat seinät on tarkoitus sijoittaa suoraan niiden päälle, ja kattotuolit näiden päälle.(tulee kuin erillinen katto 5,10:llä, jossa on pistosillat "oikealle" harjalle) asennuksen osalta on tietysti nosturi käytettävissä.. Patric
jaa, keskelle pilari ja saksikattotuolit.. se on ajatus, palkit ovat piirustusten mukaisesti ja kantavat seinät tulee sijoittaa suoraan niiden päälle, ja kattotuolit näille. (tulee olemaan kuin erillinen katto 5,10:n korkeudella, "oikean" harjan suuntaiset jatkotuolit) asennuksen osalta, tietenkin nosturi tulee olemaan käytettävissä.. Patric
Taulukko on peräisin ruotsalaisesta liimapuusta ja se oli tarkoitettu konservatiivisille rakentajille, jotka ajattelivat terästä, jotta he voisivat nopeasti laskea sen sopivaksi liimapuupalkiksi. Käytän sitä yleensä pikavinkkinä toiseen suuntaan...
Ylimitoitus on mukavaa, silloin nukkuu hyvin yöt. En koskaan laittaisi IPE220 siellä tapauksessasi, mutta ehkä on jokin välimuoto. Joka tapauksessa taulukosta saa karkean arvion siitä, mitä teräs ja liimapuuta vastaavat!
Ylimitoitus on mukavaa, silloin nukkuu hyvin yöt. En koskaan laittaisi IPE220 siellä tapauksessasi, mutta ehkä on jokin välimuoto. Joka tapauksessa taulukosta saa karkean arvion siitä, mitä teräs ja liimapuuta vastaavat!
Olisin hyvin varovainen käyttämään taulukkoa. Ei ole vain eroa teräksen ja puun kestävyydessä, myös eroja on teräksen ja puun laadussa. Tämän myötä myös kantokyvyssä.
Lisäksi, jos kuormaa ei ole laskettu alas kuten pitäisi ja ei mitoita kuten pitäisi, ei tiedä mitä tekee. Silloin se voi aivan hyvin kestää tai sortua.
Kun kuormalaskenta on tehty oikein ja voidaan käyttää soveltuvaa kaavaa kyseiseen kuormitustilanteeseen, on loput pelkkää näpertelyä. Riippumatta siitä, onko kyseessä teräs tai puu (tai muu materiaali), sallittu jännitys määrittää esim. kuinka suuri taivutusvastus palkkiin vaaditaan, että se kestää, ja tuo arvo on suoraan luettavissa materiaalitaulukoista (jotka ovat matemaattisesti staattisia ja ajasta riippumattomia). Jos esim. on saatu aikaan maksimi taivutusmomentti puupalkkiin, tarvitaan vain yksinkertainen jakolasku laskettuun sallittuun jännitykseen* saadakseen selville vaaditun taivutusvastuksen, joka merkitään Wx materiaalitaulukoissa.
Että liimapuutehtaiden puolesta puhuminen on itsestään selvää. Yhtä itsestään selvää on, että teräs kestää suurempaa jännitystä kuin liimapuu ja tämä antaa automaattisesti kevyemmän rakenteen.
________________
Rakentaja
*Nykyiset rakennesäännöt eivät määrittele (kuten aiemmin) sallittua jännitystä, vaan arvon, joka on 95% empiirisesti määritellystä murtokuormasta. Tuo arvo tulee tilanteen huomioon ottaen ensin laskea alas osavarmuuskerrointen avulla esim. ilmastovaikutusten, turvallisuuden yms. vuoksi ennen kuin voidaan jakaa esim. maksimimomentti saadakseen tarvittavan taivutusvastuksen.
Lisäksi, jos kuormaa ei ole laskettu alas kuten pitäisi ja ei mitoita kuten pitäisi, ei tiedä mitä tekee. Silloin se voi aivan hyvin kestää tai sortua.
Kun kuormalaskenta on tehty oikein ja voidaan käyttää soveltuvaa kaavaa kyseiseen kuormitustilanteeseen, on loput pelkkää näpertelyä. Riippumatta siitä, onko kyseessä teräs tai puu (tai muu materiaali), sallittu jännitys määrittää esim. kuinka suuri taivutusvastus palkkiin vaaditaan, että se kestää, ja tuo arvo on suoraan luettavissa materiaalitaulukoista (jotka ovat matemaattisesti staattisia ja ajasta riippumattomia). Jos esim. on saatu aikaan maksimi taivutusmomentti puupalkkiin, tarvitaan vain yksinkertainen jakolasku laskettuun sallittuun jännitykseen* saadakseen selville vaaditun taivutusvastuksen, joka merkitään Wx materiaalitaulukoissa.
Että liimapuutehtaiden puolesta puhuminen on itsestään selvää. Yhtä itsestään selvää on, että teräs kestää suurempaa jännitystä kuin liimapuu ja tämä antaa automaattisesti kevyemmän rakenteen.
________________
Rakentaja
*Nykyiset rakennesäännöt eivät määrittele (kuten aiemmin) sallittua jännitystä, vaan arvon, joka on 95% empiirisesti määritellystä murtokuormasta. Tuo arvo tulee tilanteen huomioon ottaen ensin laskea alas osavarmuuskerrointen avulla esim. ilmastovaikutusten, turvallisuuden yms. vuoksi ennen kuin voidaan jakaa esim. maksimimomentti saadakseen tarvittavan taivutusvastuksen.
Kiitos ja anteeksi, että herätän vanhan ketjun. Tiedätkö, mistä voin löytää oikeat arvot sallitulle jännitykselle. Istun joukossa laskentainsinöörejä, jotka voivat auttaa minua laskemaan teräspalkin liimapuupalkin korvaamiseksi. MUTTA juuri siksi, etten löydä mistään moelvens liimapuupalkin sallittua jännitystä, olen täysin hukassa....imported_Byggaren sanoi:
Voiko joku auttaa minua maksimi sallitulla jännityksellä tai miksei taivutusvastuksella liimapuupalkissa LT630x115
Kuten kirjoitin aiemmin, ei enää ole sallitun jännityksen arvoja rakennusnormeissa. Se, mitä on, ovat karakteristiset arvot eri materiaaleille ja materiaaliluokille. Karakteristiset arvot muodostavat 95% empiirisesti määritetystä murtolujuudesta. Ne on siksi muutettava osakertoimilla (riippuen nykyisestä tilanteesta) saadakseen sallitun jännityksen, jonka kanssa voidaan laskea.ChristianH sanoi:
Karakteristiset arvot ja osakertoimet puulle löydät Boverketin Rakentamismääräyskokoelmasta (BKR) luvusta 5 (puurakenteet).
Taivutusvastus (Wx) suorakulmaisessa palkissa, 630x115 mm, ei liity sallittuun jännitykseen. Se on tekijä, joka liittyy poikkileikkaukseen eikä mihinkään muuhun. Kaava on b x h^2/6 ja tulee 11,5 x63/6=7607,25 cm^3, joka voidaan muuttaa kuutiomillimetreiksi, jotta se sopii MPa nykypäivän SI-yksiköissä.
Wx kertaa 'sigmatill' ('sigmatill' karakteristisen arvon muuttamisen jälkeen) antaa sitten maksimaalisen momentin, joka on suurempi kuin se momentti, joka saadaan rakenteen osaan kohdistuvan kuorman laskennassa.
Koko menettely perustuu siihen, että karakteristinen arvo muutetaan (ottaen huomioon nykyinen tilanne) sallituksi jännitykseksi osakertoimien avulla. Aiemmat normit (ennen vuotta 1992) ilmoittivat suoraan sigmatill, mikä joskus johti siihen, että rakenne oli liian vahva ja joskus hieman alimitoitettu.
Siksi Moelven ja muut eivät enää voi ilmoittaa sallittua jännitystä, koska he eivät tiedä, missä tilanteessa heidän tuotteitaan käytetään. On eroa rakentaa ulkona aggressiivisessa ympäristössä ja rakentaa sisätiloissa kuivassa/lämmitetyssä ympäristössä, mikä voi vaikuttaa rakenteen kestävyyteen. Siksi ei myöskään käytetä enää aiempaa poikkeuksellista kuormaa/jännitystä (korotettua kuorma- ja lujuusarvoa jopa 40% normaalin yläpuolella). Ne on korvattu osakertoimilla.
Lisäys:
Tarvitset oikeastaan enemmän kuin kumpaakaan Wx tai sigmatill liimapuupalkille, tarvitset maksimitaivutusmomentin, jonka liimapuupalkki kestää ottaen huomioon kannatusmuoto, poikkileikkaus ja sallittu jännitys. Siksi on helpompaa tarkastella, kuinka suuri momentti palkki altistuu kyseisessä kuormitustilanteessa, ja sen jälkeen käyttää lukua 8 (teräsrakenteet) saadaksesi selville sigmatillin (joka on ensin laskettava karakteristisesta arvosta) ja sitten mitoittaa teräspalkki elastisuusteorian mukaisesti.
__________________
Rakentaja
Kiitos avusta. Selvennyksesi ansiosta oli helppoa jäsentää käsitteet ja esittää ymmärrettävä kysymys "minun" laskenta-insinööreille.