Erittäin leveä väli kaltevien kattotuolien välillä?

[Mikael_L]

Satuin jo omistamaan kolme hienoa kattotuolia vanhasta kanatalosta, joiden kaltevuus on ehkä 40 astetta. Lumivyöhyke: 2,5. Ajateltu kattomateriaali: aaltopelti.

Mikä cc-etäisyys kattotuolilla oli silloin, kun ne olivat kanatalossa?

Sinun pitäisi pystyä käyttämään vähintään samaa, ne on jo testattu, voisi sanoa ...

 

[tobbbias]

Eikä se voi olla hirveän vaikeaa tehdä 1-2 ylimääräistä kattotuolia täsmälleen samassa modegang kuin ne, jotka sinulla on. Sinullahan on vastausmalli edessäsi

 

[kulle]

Jos haluat öljykarkaistua boardia metallin tai tiilien alle, niin sielläkin on paras käyttää 600 tai 1200
Työ helpottuu yksinkertaisesti

 

[Nötegårdsgubben]

Ei, se ei ollut vitsi. Se voi yksinkertaisesti olla tarpeen tietyissä tapauksissa.

Toki se voi olla tarpeen tietyissä tapauksissa, mutta nyt oli kyse melko erityisestä tapauksesta, johon vastasit vilkkuvalla hymiöllä. Kuinka, jos saan kysyä, tarkoitit että se tulisi tulkita ellei vitsinä?

 

[Nötegårdsgubben]

Mikä oli kattotuolien cc-väli silloin, kun ne olivat kanatalona?

Sinun periaatteessa pitäisi voida käyttää samaa, ne ovat kuitenkin jo testattu, siis ...

Se on edelleen paikoillaan, mutta en ole paikalla, joten en voi mitata. Arvioisin kuitenkin, että siinä on kaksi väliä, jotka ovat luultavasti 1200 tai sinnepäin, ja yksi kapeampi lähimpänä ulkorakennusta. Se sijaitsee sitä samaa ulkorakennusta vasten, johon olen edelleen suunnitellut sen laittamista, mutta väärällä puolella...

 

[Silver78]

Koska suurin osa on mukautettu 1200 cc:lle, olisin laittanut ylimääräisen kattokannattimen. Leikata eristystä ja muuta. Hauskempaakin voisi olla.

 

[Nötegårdsgubben]

Ymmärrän täysin useita standardoitujen leveyksien etuja. Samalla täytyy sanoa, että ketjussa on useita vastauksia, jotka mielestäni ohittavat tietyt olosuhteet liian nopeasti nyt; olen ensisijaisesti kiinnostunut katon kantavuudesta, en niinkään mahdollisuuksista eristää kätevästi tai asettaa levyjä. Onhan se kuitenkin melko ilmeistä, että puhun yksinkertaisemmasta rakenteesta, jossa harkitsen osien käyttämistä, jotka jo omistan, ja rakentaisin jotain, mikä on järkevästi toimivaa ilman standardimittauksia, vai mitä?

Olen, kuten sanottu, aidosti yllättynyt keskustelujen puutteesta, joissa esimerkiksi suuret cc-mitat käsitellään. Suurten jännevälimitoitusten laskelmat, jotka vaativat tiettyjä palkkeja tai poikkipuita, ovat yleisiä, mutta toisenlaiset variaatiot, joissa vähennetään yhtä muuttujaa toisen lisäämiseksi, ovat harvinaisempia.

Voin esimerkiksi ymmärtää, jos kehotetaan välttämään matalakalteisia kattoja lumisilla alueilla, tai että sellaiselle katolle suositellaan lyhyempiä cc-etäisyyksiä vastaavissa olosuhteissa – siinä ei ole mitään kummallista. Mutta se, että niin harvat vastakkaisessa tilanteessa olisivat valmiita keskustelemaan mahdollisuudesta mennä toiseen suuntaan, ei ollut odotettavissa.

Lopulta projekti varmasti kasvaa niin isoksi, että se kannattaa tehdä kunnolla, jos sen aikoo tehdä ollenkaan. Aloitin ketjun rehellisesti osittain siksi, etten löytänyt mitään aiheesta, vaikka kuinka googlailin, en siksi, että minulla olisi ollut pitkälle meneviä suunnitelmia tehdä näin. Joten jos ei muuten, ehkä seuraavalla villillä idealla on nyt helpompaa löytää vastaanväitteitä vastaavaan ajatukseen.

 

[Mikael_L]

Jos haluat, voin todennäköisesti suorittaa laskelman ohjelmassa "takstolsboken" nähdäkseni, millainen mitoitus tulee eri cc-mittojen kanssa. Mutta ohjelmassa voi valita vain 14° ja 27° kattokaltevuuden välillä, ellen väärin muista.

Nyt en ole asentanut tätä millekään tietokoneelle tällä hetkellä, joten minun on ensin löydettävä asennustiedostot ja asennettava, sitten tarkistettava.

Erityisesti kun rakennetaan konehalleja kantavilla metallirakenteilla, ei ole harvinaista, että kattorakenteiden välillä on erittäin suuret cc-mitat, se voi olla 4,5 6 metriä... Ja joko ne ovat eristämättömiä tai eristetty muulla tavalla kuin tavanomaisilla MU-paaleilla, joten näille rakenteille jää hieman enemmän vapautta.

Itse näen suurimman syyn cc-välin kasvattamiseen kattorakenteissa liittyvän siihen, että halutaan myös suurempi cc pystysuorien kantavien osien välillä seinissä, joten voima johdetaan suoraan alas ilman tarvetta poikkipalkkeihin.

 

[13th Marine]

Mutta onhan niin, että kattotuoli mitoitetaan lumivyöhykkeen, kaltevuuden jne. mukaan sekä 120 cm:n c-c etäisyydellä.
Tietenkin voi laskea muilla c-c, mutta sitä ei yleensä tehdä, koska halutaan yleensä jättää c-c 120 sinne.
Jos asettaisi kattotuolin toisesta lumivyöhykkeestä, niin silloin voisi muuttaa etäisyyden niiden välillä.

 

[Mikael_L]

Yläpalkki cc1200 lumialueella 1,5 toimii yhtä hyvin cc600:ssa ja lumialueella 3 ...

 

[witten]

Ajatukseni, oikein tai väärin, oli, että kunnolla kallistetuilla peltikatoilla kaikki raskas kevätlumi liukuu pois, joten mahdolliset kuormat ovat pienempiä kuin loivilla katoilla, joille on kuitenkin samat CC-suositukset. Joten olin vähän yllättynyt, kun en pystynyt googlaamaan, että kukaan muu olisi ajatellut samalla tavalla.

Kyllä on otettu huomioon rakennusnormeissa, mutta voi olla vaikeaa löytää tietoa googlaamalla, jos ei tiedä tarkalleen, mitä etsiä. Katon kallistus, muun muassa, ohjaa muototekijän μ valintaa, joka yhdessä parin muun muuttujan kanssa kerrotaan lumen peruskuormalla. Samalla katolla voi olla useita eri arvoja μ .

Normit, jotka ohjaavat, kuinka lumi- ja tuulikuormat tulee laskea rakennukselle, ovat itse asiassa melko monilla sivuilla ja se ei ole täysin yksinkertaista, ainakaan rakennukselle, jolla on hieman monimutkaisempi geometria.

 

[Nötegårdsgubben]

Jos haluat, voin todennäköisesti suorittaa laskelman ohjelmassa "takstolsboken" nähdäkseni, millaista mitoitusta eri cc-mittojen kanssa tulee.
Mutta ohjelmassa voi valita vain 14° ja 27° kattokaltevuuden välillä, jos en väärin muista.

Kiitos, mutta ei tarvitse. Arvostan kuitenkin tarjousta.

Konesalihviittaus on mielenkiintoinen, ei voi kieltää, etteikö omatkin ajatukset ole menneet siihen suuntaan. Mutta nykypäivänä rakennetaan usein paljon teräsrakenteilla molempiin suuntiin. Ja kuten @justusandersson mainitsi, suuret cc-etäisyydet johtavat siihen, että tavallinen ponttilauta ei yleensä riitä pitämään taipumaa kurissa kattotuolien välillä. En kuitenkaan ajatellut ponttilautaa, vaan kantolautoja suoraan kattotuoleihin, mutta periaate on tietenkin sama.

 

[Nötegårdsgubben]

Normit, jotka ohjaavat, kuinka lumi- ja tuulikuormat tulisi laskea rakennukselle, ovat itse asiassa melko monella sivulla, eikä se ole täysin yksinkertaista

Onhan se ärsyttävää, ettei voi vain suurin piirtein arvioida. Että pieni myy tekee siitä niin hankalaa!

 

[witten]

Pikku Myy on todellinen luonnontiedefriikki.

 

[Mikael_L]

Konesaliviittaus on mielenkiintoinen, ei voi olla ajattelematta samaan suuntaan itsekin. Mutta nykyään rakennetaan usein paljon teräsrakenteita sekä yhdessä että toisessa suunnassa. Ja kuten @justusandersson mainitsi, suuret cc-välimatkat johtavat esimerkiksi siihen, että tavallinen raakalaudoitus ei yleensä riitä taipuman estämiseksi kattotuolien välillä. En kuitenkaan ajatellut raakalaudoitusta, vaan kantavia harjateräksiä suoraan kattotuolien päälle, mutta pohdinta on tietysti sama.

Mitä tulee konehallien teräsrakenteisiin, se johtuu suurelta osin siitä, että on paljon halvempaa ottaa hieman vahvemmat teräsprofiilit ja sijoittaa ne harvemmin kuin asettaa ne cc600 tai cc1200 seiniin ja vastaavaa kattoon. Lisäksi tarvitaan yleensä paljon leveitä portteja, ja siitä tulee hankalaa ja kallista järjestää paljon palkkeja, kun yhtä helposti voi mitoittaa teräksen niin kevyeksi (ja suhteellisen halvaksi).

Kun katsoo vanhoja maatalouden puurakennuksia, on hyvin yleistä, että kattotuolit ovat huomattavan etäällä toisistaan. Heidän ei tarvinnut huolehtia eristyslevyjen mitoista, ja usein he kaatoivat melko järeitä tukkeja omasta metsästään eivätkä viitsineet halkaista niitä kapeammiksi vain joutuakseen asettamaan ne tiheämmin.

Mitään lujuusteknistä sääntöä tai rajaa ei ole olemassa katon kattotuolien suuremmille cc-mitoille. On kuitenkin materiaaliteknisiä rajoja, joissa esimerkiksi terästä voi venyttää huomattavasti pidemmälle kuin puuta. Mutta mitä tahansa valitaankaan, sillä on eri seurauksia sekä kattotuolin ylä- että alapuolella. On oltava kokonaisnäkemys rakenteesta ennen kuin voi valita täysin optimaalisesti. Mutta monille pienemmille rakennuksille, aina suurille huviloille asti, on usein järkevintä valita cc1200, mutta ei aina.