Vanha paritupa 1800-luvulta, johon on tehty laajennus kulman muodossa 1900-luvun alussa. Vanha maakellari on ollut veden vallassa, minkä seurauksena koko keittiön lattia (aluslattia/torpparinperustus) on lahonnut ja vei mukanaan 4 parrua sekä kaksi alla olevaa parrua.

Kaikki vaihdettu, salaojitus tehty ja samalla myös viemäri asennettu. Putket sekä sähkö vedetty, kun lattia oli pois.

Nyt kaikki pitää laittaa takaisin, olen lukenut täältä sekä muilta foorumeilta/linkeistä aluslattian valinnasta. Solumuovi vaikuttaa olevan yleisesti hyvä vihje, muita? Muut vaihtoehdot tuntuvat olevan öljykarkaistu levy (joka on oikeastaan vahattu?) tai asfaboard - vihjeitä ja ideoita? Jos solumuovi, onko 70 mm sopiva vai pitäisikö paksuutta lisätä/vähentää?

Valitettavasti ei ole yhtenäistä jakoväliä, mutta maksimietäisyys on 600 mm, joten "tavalliset" aluslattiakalterit eivät käy (55 mm leveät).

Asennan lattialämmityksen (vesikiertoinen) sekä puulattian aluslattian päälle.
 
Hmm, huonosti vastauksia mutta oletan, että aihe on melko loppuunkäsitelty. Minulla on tietysti lisäpohdintoja koskien kyseistä lattiaa, eristys; puru vai kivivilla? Puru kuivuu, etu silloin kun aiemmin on ollut vesivahinko ja tuntuu aina oikealta. mutta olen tyhjentänyt vanhan lattian käsin, jos jotain pitää muuttaa tulevaisuudessa, tulen hulluksi.

Vesikiertoinen lattialämmitys PEX putkilla, mietin vakavasti siirtymistä aiemmista budjettiratkaisuista (omalla puutavaralla ym.) ostamaan esijyrsittyjä levyjä, kuten XL rakennuksesta. Kokemuksia? Vaikuttaa kuitenkin kalliilta..

Sitten itse lattia, historian huomioon ottaen mahdollinen laminaattilattia kaikista tyyleistä tuntuu tylsältä laittaa. Hyvä vanhanaikainen puulattia olisi mukava, mutta 35 mm paksuus kuinka paljon tulen lämmittämään alapohjaa silloin?

Kiitollinen mielipiteistä!
 
Hei, meillä on siirretty hirsitalo 1830-luvulta.
Käytimme raakaponttilautaa lattian rakenteena, hieman kalliimpaa luulisin kuin muut vaihtoehdot, mutta tuntuu vahvemmalta. Meillä on melko paljon tilaa talon alla, joten pystyimme naulaamaan sen alapuolelta. Tiivistimme savilaastilla, jotta eristeeseen ei tule vetoa, sitten laitoimme ekokuitua (sanomalehtipaperivarianttia).
Joissakin huoneissa, joissa emme voineet käyttää vanhoja lattioita, olemme asentaneet mäntylattian edullisemmasta vaihtoehdosta ja maalanneet ne pellavaöljymaalilla, mielestäni ne näyttävät aika hyviltä.
Lattialämmitys paksumpien puulattioiden alla on yleensä hieman kyseenalaista, sekä lattioiden että lämpöhäviöiden kannalta (mutta en ole asiantuntija).
Sektioradiaattorit voivat olla vaihtoehto sen sijaan, ja mielestäni ne näyttävät aika hyvältä vanhoissa taloissa.
 
Klikkaa tästä vastataksesi
Vi vill skicka notiser för ämnen du bevakar och händelser som berör dig.