4 710 lukukertaa ·
17 vastausta
5k lukukertaa
17 vastausta
Seuraukset yläkerran eristämättömäksi jättämisestä nopeamman sisäänmuuton vuoksi
Sivu 1 / 2
Jäsen
· Västra Götaland
· 1 710 viestiä
Rakennamme puutalon kahteen kerrokseen, passiivitalostandardi kaikessa. Talo on pystytetty ja tuulitiivis, suurin piirtein näin.
Haluamme valmistaa vain alakerran, jotta voimme muuttaa sisään mahdollisimman nopeasti, sitten jatkaa melko suoraan yläkerran kanssa.
Aiomme eristää puhallusvillalla (ekofiber)
Pohdin mahdollisuutta välttyä järjestämästä seiniä, muovia, kattokipsiä ym. yläkerrassa nyt.
Sen sijaan ruiskuttaisin seinät vain alakerrassa ja täyttäisin välipohjan eristyksellä nyt.
Seuraavassa vaiheessa sitten katto ja seinät yläkerrassa eristetään, kun saan ne valmiiksi myöhemmin.
Mitä seurauksia tällä voisi olla lämmön, kosteuden ym. suhteen?
Haluamme valmistaa vain alakerran, jotta voimme muuttaa sisään mahdollisimman nopeasti, sitten jatkaa melko suoraan yläkerran kanssa.
Aiomme eristää puhallusvillalla (ekofiber)
Pohdin mahdollisuutta välttyä järjestämästä seiniä, muovia, kattokipsiä ym. yläkerrassa nyt.
Sen sijaan ruiskuttaisin seinät vain alakerrassa ja täyttäisin välipohjan eristyksellä nyt.
Seuraavassa vaiheessa sitten katto ja seinät yläkerrassa eristetään, kun saan ne valmiiksi myöhemmin.
Mitä seurauksia tällä voisi olla lämmön, kosteuden ym. suhteen?
Jäsen
· Västra Götaland
· 1 710 viestiä
Kunta on luvannut antaa "lopputiedonannon" vain alakerralle, jotta voimme muuttaa sisään, yläkerta (sekä autotalli) hoidetaan myöhemmin, kun ne ovat valmiit.Flöjten5 sanoi:
Joten kysymys on nyt, mitä rakennusteknisesti tapahtuisi, jos olisi eristämätön yläkerta, esimerkiksi puoli tai koko vuosi?
Jäsen
· Västra Götaland
· 1 710 viestiä
Se kuulostaa järkevältä ja yksinkertaiselta. En kuitenkaan pysty arvioimaan, mitä seurauksia muovilla kerrosten välissä on, kun kaikki on valmista. Mitkä ovat sen edut ja haitat?Mikael_L sanoi:
En usko, että siitä on mitään haittoja.
Se on tosiasiassa niin, että useimmissa taloissa, jotka rakennetaan ilman sisustettua yläkertaa, yläkerran sisustamisen jälkeen käy näin. Ei kukaan halua purkaa koko talon sisäkattoa vain poistaakseen muovin.
Itse laitoin maalaussuojapaperia sinne, mutta meillä on vain viileä yläkerta, ei kylmä ulkoilmastolla, joten hieman kosteuden kulkua palkiston läpi ei varmaankaan ole merkitystä täällä.
Se on tosiasiassa niin, että useimmissa taloissa, jotka rakennetaan ilman sisustettua yläkertaa, yläkerran sisustamisen jälkeen käy näin. Ei kukaan halua purkaa koko talon sisäkattoa vain poistaakseen muovin.
Itse laitoin maalaussuojapaperia sinne, mutta meillä on vain viileä yläkerta, ei kylmä ulkoilmastolla, joten hieman kosteuden kulkua palkiston läpi ei varmaankaan ole merkitystä täällä.
Grundstött
· Halland
· 28 345 viestiä
Men vänta nu!
Om du har ekofiber (cellulosa, lin eller något liknande) är det väl för att du inte vill ha plast i väggar och tak?
Eller är det något jag inte har förstått?
Nu vet jag förstås inte vad "passivhusstandard" är.
Är det någon fastställd standard, eller betyder det bara välisolerat?
Viktigt är nog dock att du har fungerande ventilation i boutrymmena, så fukten tas om hand och transporteras bort på ett bra sätt.
Om du har ekofiber (cellulosa, lin eller något liknande) är det väl för att du inte vill ha plast i väggar och tak?
Eller är det något jag inte har förstått?
Nu vet jag förstås inte vad "passivhusstandard" är.
Är det någon fastställd standard, eller betyder det bara välisolerat?
Viktigt är nog dock att du har fungerande ventilation i boutrymmena, så fukten tas om hand och transporteras bort på ett bra sätt.
Onko mahdollista saavuttaa passiivitalostandardi puhallusvillan avulla?
"Ruotsalaiset passiivitalojen normit ovat, että annettu teho ei saa ylittää 10 W neliömetriä kohden kerrostaloissa ja 12 W neliömetriä kohden erillistaloissa, mitoitusulkoilmastolla. Pohjoisessa ilmastovyöhykkeessä tätä lisätään 4 W neliömetriä kohden."KnockOnWood sanoi:
wikipedia
Grundstött
· Halland
· 28 345 viestiä
Kiitos, olen nyt lukenut wiki-artikkelin.miksil sanoi:
Ja en usko, että tämä on ruotsalainen "standardi" tai "normi", se on todellista keksittyä tietoa, jota käytetään johonkin tarkoitukseen, luultavasti markkinointiin. Mistä? Ehkä kalliita konsulttipalveluita. Täällä oli melko hiljattain kaveri, joka oli sertifioitu passiivitaloasiantuntija. Se on varmasti jotain, josta voi tienata rahaa.
"Ruotsalaisten passiivitalostandardien mukaan lisätty teho ei saa ylittää 10 W per neliömetri kerrostaloissa ja 12 W per neliömetri erillisissä taloissa, mitoitusulkoilmastossa."
10 Wattia? 12 Wattia? Tuleeko sen olla keskimääräinen tehontarve vuoden aikana?
12 x 24 x 365 / 1000 = 105 kWh/m2 on huomattavasti yli rakennusvaatimusten 55 kWh/m2 ja vuodessa.
Ja missä on "kotitaloussähkö" ja lämminvesisähkö? Onko ne laskettava mukaan vai ei?
Joko lasken väärin tai sitten on jotain, mitä en ymmärrä.
Taloni, joka ei todellakaan ole mikään "passiivitalo", kuluttaa keskimäärin alle 6 W/m2. Kaikki mukaan lukien.
Jäsen
· Västra Götaland
· 1 710 viestiä
"Passiivitalostandardi" meille tarkoittaa hyvin eristettyä ja tiivistä, FTX-ilmanvaihdolla. Niin paljon eristystä ja alhaisia u-arvoja, että talo pysyy lämpimänä kotitaloussähköllä ja kehonlämmöllä. Emme kuitenkaan ehkä 100-prosenttisesti noudata Ruotsissa jonkun asettamia standardeja, jotta taloa voisi kutsua näiden puritaanien mukaan passiivitaloksi. No, ehkä tämä keskustelu voidaan jättää aiheen kysymykselle.
Passiivitalo rakennetaan (ainakin meidän toimesta...) erityisen tiiviiksi höyrynsululla eristyksen lämpimällä puolella. Meidän tulee siis laittaa muovi seinien sisäpintaan, joka kulkee kattoon asti keskeytyksettä, kun se on valmis. Näin rakennetaan varmaan suurin osa taloista nykyään, vaikka tarkkuus toki vaihtelee. Ilmanvaihdosta huolehtii FTX-järjestelmä, jossa tuleva ilma lämpenee poistoilman lämmönsiirtimen kautta.
Mikael_l onnistui kuten aina osoittamaan tärkeän asian:
Luulen, ettei siitä ole mitään haittaa.
Tosiasia on, että näin käy useimmissa taloissa, joita rakennetaan kalustamattomalla ullakolla, kun ullakko sitten sisustetaan. Kukaan ei halua purkaa koko talon sisäkattoa vain poistaakseen muovin.
Hyvin sanottu, onhan olemassa paljon talovalmistajia, jotka jättävät talon kalustamattomalla ullakolla loppuasiakkaalle. Mutta veikkaukseni on kuitenkin, että he muovittavat ja eristävät koko matkan ylös asti, eivätkä tee niin kuin ajattelin.
Kysymys on myös, voiko onnistua muovittamaan välipohjan niin hyvin, että kosteus ei pääse läpi. Esimerkiksi portaikon reiän kohdalla se voi olla vaikeaa.
Täytynee miettiä ainakin vielä kerran ennen päätöksen tekemistä.
Passiivitalo rakennetaan (ainakin meidän toimesta...) erityisen tiiviiksi höyrynsululla eristyksen lämpimällä puolella. Meidän tulee siis laittaa muovi seinien sisäpintaan, joka kulkee kattoon asti keskeytyksettä, kun se on valmis. Näin rakennetaan varmaan suurin osa taloista nykyään, vaikka tarkkuus toki vaihtelee. Ilmanvaihdosta huolehtii FTX-järjestelmä, jossa tuleva ilma lämpenee poistoilman lämmönsiirtimen kautta.
Mikael_l onnistui kuten aina osoittamaan tärkeän asian:
Luulen, ettei siitä ole mitään haittaa.
Tosiasia on, että näin käy useimmissa taloissa, joita rakennetaan kalustamattomalla ullakolla, kun ullakko sitten sisustetaan. Kukaan ei halua purkaa koko talon sisäkattoa vain poistaakseen muovin.
Hyvin sanottu, onhan olemassa paljon talovalmistajia, jotka jättävät talon kalustamattomalla ullakolla loppuasiakkaalle. Mutta veikkaukseni on kuitenkin, että he muovittavat ja eristävät koko matkan ylös asti, eivätkä tee niin kuin ajattelin.
Kysymys on myös, voiko onnistua muovittamaan välipohjan niin hyvin, että kosteus ei pääse läpi. Esimerkiksi portaikon reiän kohdalla se voi olla vaikeaa.
Täytynee miettiä ainakin vielä kerran ennen päätöksen tekemistä.
Moderator
· Stockholm
· 57 851 viestiä
Luulen, että tämä tarkoittaa sitä, että kylmimmällä ulkolämpötilalla ei saa lisätä yli näitä 10 tai 12 W per m2. Jos se sitten tarkoittaa, että täytyy vähentää takan käyttöä, kun käynnistää keittiön hellan ruoanlaittoa varten, en tiedä (todennäköisesti ei). Mutta tämä ei siis ole keskikulutus, vaan huipputehon kulutus.KnockOnWood sanoi:.
"Ruotsin passiivitalostandardien mukaan toimitetun tehon ei saa ylittää 10 W per neliömetri moniasuntoisissa taloissa ja 12 W per neliömetri erillistaloissa, mitoitusulkokeliolosuhteissa."
10 Wattia? 12 Wattia? Pitäisikö olla vuoden keskimääräinen tehontarve?
12 x 24 x 365 / 1000 = 105 kWh/m2 on paljon yli rakennusvaatimusten 55 kWh/m2 vuodessa.
Ja minne "kotitaloussähkö" ja lämminvesisähkö menevät? Pitäisikö ne laskea mukaan vai ei?
Moderator
· Stockholm
· 57 851 viestiä
Vaikka päällystät muovilla, on erittäin tärkeää, että tukit portaikon aukon ja mahdolliset muut kulkureitit kerrosten välillä, muuten saat hometta yläkerrassa.
Yläkerta talossani on suurimmaksi osaksi eristämätön ja keskeneräinen. Siellä on yksi huone, jossa seinät ja katto on eristetty. Se on varmaan ollut tällainen siitä asti kun talo rakennettiin 1948
(muutin sisään viime kesänä). Viime talvena, kun ulkona oli kylmimmillään, siellä ylhäällä oli muutama pakkasaste.
Kerrosten välillä ei ole muovia. Vain kutterinlastueristys noin 15-20cm. Portaikon kohdalla on vain tavallinen sisäovi alakerrassa, joka pitää kylmän ylhäällä.
Ei ole mitään merkkejä homeesta, paitsi pienessä paikassa, jossa oli katon vuoto. (ei ollut vaurioita lattialla vuodon alla) Taloni yläkerta on todella ilmava ja ei ollenkaan tiivis, joten ehkä siksi se on kestänyt kaikki nämä vuodet.
Olisi ainakin hauskaa sisustaa siellä joskus tulevaisuudessa, mutta ensin minun täytyy saada kaikki muu järjestykseen.
Kerrosten välillä ei ole muovia. Vain kutterinlastueristys noin 15-20cm. Portaikon kohdalla on vain tavallinen sisäovi alakerrassa, joka pitää kylmän ylhäällä.
Ei ole mitään merkkejä homeesta, paitsi pienessä paikassa, jossa oli katon vuoto. (ei ollut vaurioita lattialla vuodon alla) Taloni yläkerta on todella ilmava ja ei ollenkaan tiivis, joten ehkä siksi se on kestänyt kaikki nämä vuodet.
Olisi ainakin hauskaa sisustaa siellä joskus tulevaisuudessa, mutta ensin minun täytyy saada kaikki muu järjestykseen.
