Hei, monimutkainen kysymys! Asun yhdessä tasossa sijaitsevassa talossa vuodelta 1973, jossa on höyrysulku kattorakenteessa ylhäällä ullakolle päin.
Sen perusidea on pitää kosteus poissa ullakolta, oikein vai väärin. Oikein, uskon. Kattorakenne on seuraava. Uusi sisäkatto, foliotuettu kattolaudoitus suoraan vanhan katon päälle, sen jälkeen tulee höyrysulku ja sitten mineraalivilla tuulensuojapaperin kanssa. Nyt tilanne on se, että asunnossa on hajua, ja voin todeta, että haju on eristeestä. Eli tietyllä säällä ullakolle syntyy ylipaine, joka työntää hajua asuntoon, ja kun käytän liesituuletinta, se luo lievän alipaineen asuntoon, mikä vetää hajua alas asuntoon. Joka tapauksessa voin todeta, että muovin asennus on tarkistusten perusteella puutteellinen, mikä uskon olevan melko yleistä ja oli yleistä.
Eli saumojen tiivistykset puuttuvat. Rakoja putkien läpivientien kohdalla, naulanreikiä, sekä reikiä muovissa kattorasian kohdalla. Nyt kysymys kuuluu, kun vuonna 1973 asennettiin muovi kattorakenteeseen ajatuksena, että sen pitää olla tiivis estämään lämmön karkaamista ullakolle, mutta todellisuus ei ole näin, tietääkö kukaan, onko tämä säädelty jossain rakennusnormissa tai jossain rakentamisen ohjeistuksessa siltä ajalta.
Olen itse sitä mieltä, että kun ostaa kiinteistön, jossa kattorakenteessa on höyrysulku, voi odottaa, että se on tiivistetty kaikkien läpivientien ja saumojen kohdalta.
Kiinteistössä on piilovirhevakuutus, ja käyn kirjeenvaihtoa kyseisen vakuutusyhtiön kanssa ja tarvitsen lisää tietoa tästä. Mielestäni tämän pitäisi juridisessa mielessä olla piilevä virhe, jota ei olisi pitänyt odottaa, ottaen huomioon, että kiinteistön teknisessä kuvauksessa mainitaan höyrysulku, ja mielestäni sen pitäisi myös olla tiivistetty.
Sen perusidea on pitää kosteus poissa ullakolta, oikein vai väärin. Oikein, uskon. Kattorakenne on seuraava. Uusi sisäkatto, foliotuettu kattolaudoitus suoraan vanhan katon päälle, sen jälkeen tulee höyrysulku ja sitten mineraalivilla tuulensuojapaperin kanssa. Nyt tilanne on se, että asunnossa on hajua, ja voin todeta, että haju on eristeestä. Eli tietyllä säällä ullakolle syntyy ylipaine, joka työntää hajua asuntoon, ja kun käytän liesituuletinta, se luo lievän alipaineen asuntoon, mikä vetää hajua alas asuntoon. Joka tapauksessa voin todeta, että muovin asennus on tarkistusten perusteella puutteellinen, mikä uskon olevan melko yleistä ja oli yleistä.
Eli saumojen tiivistykset puuttuvat. Rakoja putkien läpivientien kohdalla, naulanreikiä, sekä reikiä muovissa kattorasian kohdalla. Nyt kysymys kuuluu, kun vuonna 1973 asennettiin muovi kattorakenteeseen ajatuksena, että sen pitää olla tiivis estämään lämmön karkaamista ullakolle, mutta todellisuus ei ole näin, tietääkö kukaan, onko tämä säädelty jossain rakennusnormissa tai jossain rakentamisen ohjeistuksessa siltä ajalta.
Olen itse sitä mieltä, että kun ostaa kiinteistön, jossa kattorakenteessa on höyrysulku, voi odottaa, että se on tiivistetty kaikkien läpivientien ja saumojen kohdalta.
Kiinteistössä on piilovirhevakuutus, ja käyn kirjeenvaihtoa kyseisen vakuutusyhtiön kanssa ja tarvitsen lisää tietoa tästä. Mielestäni tämän pitäisi juridisessa mielessä olla piilevä virhe, jota ei olisi pitänyt odottaa, ottaen huomioon, että kiinteistön teknisessä kuvauksessa mainitaan höyrysulku, ja mielestäni sen pitäisi myös olla tiivistetty.
Minulla ei ole vastausta pääkysymykseesi, mutta ei, diffusionsplast ei ole tarkoitettu pysäyttämään lämpöä, 0,2 mm paksu muovi ei voi tehdä sitä suuressa määrin. Sitä varten on eristys. Diffusionsplastin tarkoitus on pysäyttää kosteus, joka muuten voi kulkeutua osittain diffuusion ja osittain konvektion kautta.
Ei, diffuusiopärry on eristyksessä niin, että niin sanottu kastepiste (missä ilma kosteus muuttuu vesipisaroiksi) sijoittuu asuttamattomaan tilaan. Se ongelma mistä kärsit on väärin mitoitettu ilmanvaihtojärjestelmä. Imuroit ilmaa ullakolta, kun sinun pitäisi imeä se ulkoa tuloilma-venttiilien kautta. Tarkista talon ilmanvaihto niin se ratkeaa. Diffuusiomuovi ei vaikuta tähän. Talosi on liian tiivis normaaliin ilmanvaihtoon. Tämä johtaa homeongelmiin.
Diffuusioeste ei ole eristyksessä vaan eristyksen alla. Rakennuksessa on painovoimainen ilmanvaihto, ainoa mekaaninen ilmanvaihto on silloin kun käytän liesituuletinta, esimerkiksi ruuanlaiton aikana, sekä hygrometri-ohjattua kylpyhuoneen tuuletinta. Mutta kuten sanottu, joskus huomaan ulkona puhaltaessa, että haju tulee voimakkaammaksi, ja samaan aikaan kesällä, kun on lämmintä, haju tuntuu häiritsevämmältä. Ja silloinhan ullakolle tulee väliaikainen ylipaine, jolloin ilmanvaihdolla ei pitäisi olla suurta merkitystä, on selvää, että jos ilmanotto ja poisto ovat hyviä, niin minulla on kelvollinen sisäilmanvaihto. Mutta tarkoitan, että jos ullakon ylipaine edelleen painaa eristeen hajun asuntoon, perusongelmaa ei ole ratkaistu hyvällä ilmanvaihdolla, vain oireet ehkä.
Voit aina asentaa venttiilin ullakolle, jotta et saa ilmaa painumaan sieltä kesällä. Mutta sinun on asennettava tai avattava venttiilit, jotka sinulla on muussa tilassa, jotta et ime ilmaa ullakolta mekaanisen ilmanvaihdon avulla. Diffuusioeste voi sijaita eri paikoissa eristysratkaisujen takia. Este ei ole eikä sen tule olla ilmatiivis. Saat todella vakavan homeongelman talossa, jos se on. Järjestelmäsi on väärin mitoitettu mekaaniselle poistoilmalle. Tuloilmaventtiilejä puuttuu tai ne eivät ole tarpeeksi auki toimiakseen.
Marro, mitä tarkoitat? Diffuusiokalvon tulisi olla mahdollisimman tiivis. Siihen pyritään, ja joskus jopa koeponnistetaan taloja varmistaakseen, että se on sitä. Vai ymmärränkö väärin mitä puhut?
Ja aikaisemmassa viestissäsi, kastepisteen sijainti ei vaikuta siihen, missä diffuusiokalvo sijaitsee, diffuusiokalvon tarkoitus on estää kosteutta pääsemästä kastepisteeseen. En oikein ymmärrä, mitä tarkoitat sillä, että kastepiste pitäisi olla asuttamattomassa tilassa. Kastepiste sijaitsee aina jossain ulkoseinässä (tai katossa), ei itse huoneessa.
Ja aikaisemmassa viestissäsi, kastepisteen sijainti ei vaikuta siihen, missä diffuusiokalvo sijaitsee, diffuusiokalvon tarkoitus on estää kosteutta pääsemästä kastepisteeseen. En oikein ymmärrä, mitä tarkoitat sillä, että kastepiste pitäisi olla asuttamattomassa tilassa. Kastepiste sijaitsee aina jossain ulkoseinässä (tai katossa), ei itse huoneessa.
Olen samaa mieltä jon_h:n kanssa siitä, että diffuusiokalvon tarkoitus on olla niin tiivis kuin mahdollista. Avata lisää tuuletusaukkoja ullakolle? Kuten sanottu, nykyisin on olemassa räystästuuletus, katolla on vain muutaman asteen kaltevuus ja talo on vinokattomallinen. Ei ole päätytuuletusaukkoja. Avata lisää tuuletusaukkoja kylmään tilaan voi pikemminkin pahentaa tilannetta ullakolla, jos kuvaamallani tavalla välikatossa on ilmavuotoja, eli jäähdytän ullakkotilaa entistä enemmän, mikä voi toki aiheuttaa mikrobivaurioita. Huomaan, että se on hieman väärin lainattu, kuten kirjoitat marro, sinun täytyy ehkä tarkoittaa, että minun pitäisi sulkea olemassa oleva ilmanvaihto ullakolla? Ja avata lisää korvausilmaa asunnosta, vai mitä tarkoitat? En sittenkä ymmärrä, mitä tarkoitat erilaisilla eristysratkaisuilla, on olemassa vain yksi tyyppi eristystä ja yksi tyyppi diffuusiokalvoa, ja se on asennettu kaikkialle samalla tavalla, tosin joillakin puutteilla.
Olen ajatellut osittain poistaa kaikki eristeet ullakolta ja tiivistää kaikki saumat ja ilmavuodot, jotka ovat olemassa, ja laittaa uutta puhallusvillaa ullakolle. Mahdollisesti tämän jälkeen tarkastelen mahdollisuutta asentaa mekaaninen tulo- ja poistoilmanvaihtojärjestelmä asuntoon.
Voi olla niin, että ylipaine voi johtua siitä, että räystästuuletus on enemmän eristeen peittämä joissakin paikoissa, ja sitten kun ilma puhaltaa sisään avoimista kohdista eikä pääse ulos mistään muualta, syntyy ylipaine, jonka seurauksena haju painautuu alas asuntoon. Tämä on vain spekulaatiota.
Olen ajatellut osittain poistaa kaikki eristeet ullakolta ja tiivistää kaikki saumat ja ilmavuodot, jotka ovat olemassa, ja laittaa uutta puhallusvillaa ullakolle. Mahdollisesti tämän jälkeen tarkastelen mahdollisuutta asentaa mekaaninen tulo- ja poistoilmanvaihtojärjestelmä asuntoon.
Voi olla niin, että ylipaine voi johtua siitä, että räystästuuletus on enemmän eristeen peittämä joissakin paikoissa, ja sitten kun ilma puhaltaa sisään avoimista kohdista eikä pääse ulos mistään muualta, syntyy ylipaine, jonka seurauksena haju painautuu alas asuntoon. Tämä on vain spekulaatiota.
Oi, oikea firestarter. 
@jon_h
On oikein, että uusissa taloissa voi olla paineistettu diffuusiosulku, jotta voidaan tarkistaa suuret vuodot. Mitä tiiviimpi, sen parempi, sillä silloin voidaan hallita asuintilan ilmanvaihtoa paremmin ja tiedetään, että kosteus pysyy "talon oikealla puolella". Mutta 100% tiivis siitä ei tule. Kaikissa taloissa ei myöskään ole tätä ratkaisua... vaikka se säästäisi paljon vaivaa ja kosteusvaurioita, koska se on todella hieno ratkaisu hitsatulla muovilla. Mikä ratkaisu tässä tapauksessa on, en tiedä joten kirjoitukseni on yleisluonteista. Yleisin on, että sulku on asetettu limittäin ilman muuta saumaa kuin se, joka on saatu niiteillä ja mahdollisella sisäseinien puristusvoimalla, sekä ehkä vähän teippiä (olen nähnyt kaikkea sähkönauhasta ja pakastusteipistä "ruskeaan pakettiteippiin").
Kastepisteen sijaintiin ei myöskään, kuten sanot, vaikuta ohut muovikalvo tai kuten vanhemmissa taloissa tervapaperi/vahattu paperi. Se, mikä vaikuttaa sen sijaintiin, on eristysratkaisu. Kun alat koskea eristeeseen, sinun on tiedettävä sen sijainti, jotta ei saada kosteuden tiivistymistä "asuttuun osaan" tai muihin huonoihin paikkoihin. Tarkoittamani oli kuten sanot, että kastepisteen pitäisi olla seinässä jne. tai tässä tapauksessa ullakkotilassa. On tärkeää, että se on oikeassa suhteessa eristykseen.
Olemmeko samaa mieltä?
@Torpet
Jos ilma työntyy lämpiminä päivinä ullakkotilasta asunnon osaan, kyseessä on mielestäni liian tiivis ullakkotila. Kun tilat suljetaan, saadaan ennemmin tai myöhemmin yleensä ongelmia sienten ja homeen kanssa. Melko yleinen ongelma. Kuten kuvailet, suurempi hajuhaitta lämpiminä päivinä voidaan ratkaista lisäämällä ullakon ilmanvaihtoa, kuten kuvaat. EI pitäisi sulkea niitä, koska silloin suljetaan kostea ilma, mikä johtaa lahottamiseen ja homeeseen. Kosteus haihtuu ilmasta ja imeytyy alustaan (eristys, puu, paperi jne.) ja ei pääse ulos. Koska sinulla ilmeisesti on aukkoja, oletko tarkistanut, ettei edellinen omistaja ole niitä tukkinut? Ei ole ihan harvinaista, että ihmiset tekevät niin luullessaan säästävänsä lämmityskustannuksissa tiivistämällä talon. Olen nähnyt ja kuullut tämän useita kertoja... Oletuksesi on oikein. Joku on tiivistänyt talon ilman tietoa seurauksista. Nyt on kysymys siitä, kuinka paljon ilmanvaihtoaukkoja sinun pitäisi olla talossa ullakolle...
Tarkoittamani erilaiset ratkaisut ovat, että en tiedä tarkasti, millainen ratkaisu talossasi on. Mutta voimme ratkaista sen heti. Miten muovikalvo on kiinnitetty talossasi? Liimattu, nidottu limittäin, teipattu, hitsattu? Valmistusvuosi/rakennusvuosi?
Pidän ratkaisua ongelmaasi siinä, että sinulla on liian vähän tuloilmaa asuintilassa, joten liesituuletin imee ilmaa ullakon kautta. Nopea/säästöratkaisu on avata keittiön ikkuna, kun tuuletin on päällä, mutta se ei ole mukavaa kylmänä aikana. Tarkista myös, ettei joku ole laittanut mineraalivillaa asuintilan tuloilmaventtiileihin... ei ole harvinaista sekään... olen nähnyt kankaan tukkeena ikkunailmanvaihdossa, teippiä venttiilien päällä, erittäin kauniisti tehtyjä puupidikkeitä, muovipurkkeja ja -ämpäreitä eri kokoisina ja leikattuina, näin kissan kerran, mutta se ei varmaankaan ollut omistajan laittama... mutta klassikko on kivivilla, paljon kivivillaa.
On todella vaikea sanoa tarkalleen mikä on paras ratkaisu juuri yksittäisessä tapauksessa internetin kautta. Voimme vain antaa neuvoja ja kokemuksia. Jos sinusta tuntuu, että haluat alkaa purkaa eristystä ja hitsata tiiviimpi diffuusiofilmi - anna palaa. Siitä ei ainakaan tule huonompaa! Päinvastoin! Jos samalla vaihdat parempaan eristykseen, voi säästää lämmityskuluissa.
Minä olisin alottanut toisesta päästä ja tarkistanut asuintilan tuloilman. Jos olet epävarma, kutsu paikalle ilmanvaihtoalan yritys tarkastamaan ongelma. Jos et asu kovin kaukana keskustasta, tarkastus ja paikan päällä annetut neuvot eivät maksa paljon.
@jon_h
On oikein, että uusissa taloissa voi olla paineistettu diffuusiosulku, jotta voidaan tarkistaa suuret vuodot. Mitä tiiviimpi, sen parempi, sillä silloin voidaan hallita asuintilan ilmanvaihtoa paremmin ja tiedetään, että kosteus pysyy "talon oikealla puolella". Mutta 100% tiivis siitä ei tule. Kaikissa taloissa ei myöskään ole tätä ratkaisua... vaikka se säästäisi paljon vaivaa ja kosteusvaurioita, koska se on todella hieno ratkaisu hitsatulla muovilla. Mikä ratkaisu tässä tapauksessa on, en tiedä joten kirjoitukseni on yleisluonteista. Yleisin on, että sulku on asetettu limittäin ilman muuta saumaa kuin se, joka on saatu niiteillä ja mahdollisella sisäseinien puristusvoimalla, sekä ehkä vähän teippiä (olen nähnyt kaikkea sähkönauhasta ja pakastusteipistä "ruskeaan pakettiteippiin").
Kastepisteen sijaintiin ei myöskään, kuten sanot, vaikuta ohut muovikalvo tai kuten vanhemmissa taloissa tervapaperi/vahattu paperi. Se, mikä vaikuttaa sen sijaintiin, on eristysratkaisu. Kun alat koskea eristeeseen, sinun on tiedettävä sen sijainti, jotta ei saada kosteuden tiivistymistä "asuttuun osaan" tai muihin huonoihin paikkoihin. Tarkoittamani oli kuten sanot, että kastepisteen pitäisi olla seinässä jne. tai tässä tapauksessa ullakkotilassa. On tärkeää, että se on oikeassa suhteessa eristykseen.
Olemmeko samaa mieltä?
@Torpet
Jos ilma työntyy lämpiminä päivinä ullakkotilasta asunnon osaan, kyseessä on mielestäni liian tiivis ullakkotila. Kun tilat suljetaan, saadaan ennemmin tai myöhemmin yleensä ongelmia sienten ja homeen kanssa. Melko yleinen ongelma. Kuten kuvailet, suurempi hajuhaitta lämpiminä päivinä voidaan ratkaista lisäämällä ullakon ilmanvaihtoa, kuten kuvaat. EI pitäisi sulkea niitä, koska silloin suljetaan kostea ilma, mikä johtaa lahottamiseen ja homeeseen. Kosteus haihtuu ilmasta ja imeytyy alustaan (eristys, puu, paperi jne.) ja ei pääse ulos. Koska sinulla ilmeisesti on aukkoja, oletko tarkistanut, ettei edellinen omistaja ole niitä tukkinut? Ei ole ihan harvinaista, että ihmiset tekevät niin luullessaan säästävänsä lämmityskustannuksissa tiivistämällä talon. Olen nähnyt ja kuullut tämän useita kertoja... Oletuksesi on oikein. Joku on tiivistänyt talon ilman tietoa seurauksista. Nyt on kysymys siitä, kuinka paljon ilmanvaihtoaukkoja sinun pitäisi olla talossa ullakolle...
Tarkoittamani erilaiset ratkaisut ovat, että en tiedä tarkasti, millainen ratkaisu talossasi on. Mutta voimme ratkaista sen heti.
Miten muovikalvo on kiinnitetty talossasi? Liimattu, nidottu limittäin, teipattu, hitsattu? Valmistusvuosi/rakennusvuosi?Pidän ratkaisua ongelmaasi siinä, että sinulla on liian vähän tuloilmaa asuintilassa, joten liesituuletin imee ilmaa ullakon kautta. Nopea/säästöratkaisu on avata keittiön ikkuna, kun tuuletin on päällä, mutta se ei ole mukavaa kylmänä aikana. Tarkista myös, ettei joku ole laittanut mineraalivillaa asuintilan tuloilmaventtiileihin... ei ole harvinaista sekään... olen nähnyt kankaan tukkeena ikkunailmanvaihdossa, teippiä venttiilien päällä, erittäin kauniisti tehtyjä puupidikkeitä, muovipurkkeja ja -ämpäreitä eri kokoisina ja leikattuina, näin kissan kerran, mutta se ei varmaankaan ollut omistajan laittama... mutta klassikko on kivivilla, paljon kivivillaa.
On todella vaikea sanoa tarkalleen mikä on paras ratkaisu juuri yksittäisessä tapauksessa internetin kautta. Voimme vain antaa neuvoja ja kokemuksia. Jos sinusta tuntuu, että haluat alkaa purkaa eristystä ja hitsata tiiviimpi diffuusiofilmi - anna palaa. Siitä ei ainakaan tule huonompaa! Päinvastoin! Jos samalla vaihdat parempaan eristykseen, voi säästää lämmityskuluissa.
Minä olisin alottanut toisesta päästä ja tarkistanut asuintilan tuloilman. Jos olet epävarma, kutsu paikalle ilmanvaihtoalan yritys tarkastamaan ongelma. Jos et asu kovin kaukana keskustasta, tarkastus ja paikan päällä annetut neuvot eivät maksa paljon.
Hei kiitos vastauksesta, Kalvo, joka on paikallaan, on muovikalvo 0,15 mm ja sen päällä on 180 mm mineraalivillaeristys tuulenpitävällä paperilla. On vain räystäsventilaatio, katto on niin sanottu matalakaltevuinen harjakatto. Näyttää kuitenkin siltä, että mineraalivilla joillakin puolilla peittää räystäsventilaation riskillä, ettei ulkoilmaa pääse sisään juuri siellä. Tämä ei ole vanhan omistajan tekemä vaan on peräisin rakennusajalta 1973.
Muovikalvo on kiinnitetty niittaamalla ilman liimauksetta ja teippausta. Näyttää myös siltä, että muovia puuttuu putkivientien kohdalla, noin 5-10 cm putkesta muovi on jätetty kesken, myös kattorasiat on leikattu niin, että on pieniä vuotokohtia siellä täällä, mutta täysin saatavilla korjata, jos eristys otettaisiin pois. Mitä tulee asuntoon, niin siellä on uudet eristelasit ikkunat, mutta haju oli ennen kuin vaihdoimme ikkunat, tosin vanhat ikkunat oli hiljattain kitattu, joten niissä ei ollut mainittavaa korvausilmaa. Uusissa ikkunoissa on ilmarakojen venttiilit yläreunassa kaikissa kolmessa makuuhuoneessa. Talo on kulmamuotoinen ja makuuhuoneet ovat yhdessä kulmassa, mutta haistamme hajun molemmissa kulmissa kiinteistössä. Haittana on, kuten sanot, että kaikki venttiilit ovat täysin auki kylmänä aikana ei tunnu kovin hyvältä.
Mutta takaisin ehkäpä hieman juridiseen kysymykseen, voiko tätä tulkita piileväksi virheeksi kiinteistössä, minun ajatukseni on, että kiinteistönomistajan pitäisi voida odottaa, että diffuusiomuovi on tiivis. Koska jos muovi ei ole tiukka, tavanomaisissa tilanteissa se voi aiheuttaa vaurioita ullakolle. Nyt monimutkainen kysymys ei ole kosteusvaurio tai mikrobielliset vauriot ullakolla, jotka ovat minun ongelmani, vaan eristyksen haju.
Joten perusajatukseni on, että saan muovin mahdollisimman tiiviiksi, niin olen luultavasti poistanut hajun ja koska minun on tiivistettävä niin eristystä on myös poistettava ja sitten aion asentaa puhallusvillaa.
Koska pohjimmiltaan on piilevä virhe vakuutus, olen ottanut yhteyttä vakuutusyhtiöön ja väitän, että rakennushetkellä muovin väärin asentaminen on piilevä virhe eikä odotettavissa oleva virhe.
Mielestäni kun diffuusiokalvo on olemassa, sen pitäisi myös olla tiivis. Kysyn kuitenkin, löytyykö tästä mitään rakennusmääräyksistä BuildAma 65 tai sen ajan rakennusnormeista, jota voisi lukea, ehkä siellä on dokumentoidut ohjeet kuinka muovi olisi pitänyt asentaa? Olen löytänyt papereita rakennusajalta, joissa sanotaan, että on noudatettu BuildAma 65 ja rakennusnormia 67, joten olisi ehkä hyvä idea lukea nämä, mutta mistä?
Ps haluaisin tietysti nähdä, onko tämä juridisesti kestävä tämä muoviasia, mielenkiintoista siinä tapauksessa, koska voi sanoa, että on melko yleistä, että muovi ei ole tiivis.
Muovikalvo on kiinnitetty niittaamalla ilman liimauksetta ja teippausta. Näyttää myös siltä, että muovia puuttuu putkivientien kohdalla, noin 5-10 cm putkesta muovi on jätetty kesken, myös kattorasiat on leikattu niin, että on pieniä vuotokohtia siellä täällä, mutta täysin saatavilla korjata, jos eristys otettaisiin pois. Mitä tulee asuntoon, niin siellä on uudet eristelasit ikkunat, mutta haju oli ennen kuin vaihdoimme ikkunat, tosin vanhat ikkunat oli hiljattain kitattu, joten niissä ei ollut mainittavaa korvausilmaa. Uusissa ikkunoissa on ilmarakojen venttiilit yläreunassa kaikissa kolmessa makuuhuoneessa. Talo on kulmamuotoinen ja makuuhuoneet ovat yhdessä kulmassa, mutta haistamme hajun molemmissa kulmissa kiinteistössä. Haittana on, kuten sanot, että kaikki venttiilit ovat täysin auki kylmänä aikana ei tunnu kovin hyvältä.
Mutta takaisin ehkäpä hieman juridiseen kysymykseen, voiko tätä tulkita piileväksi virheeksi kiinteistössä, minun ajatukseni on, että kiinteistönomistajan pitäisi voida odottaa, että diffuusiomuovi on tiivis. Koska jos muovi ei ole tiukka, tavanomaisissa tilanteissa se voi aiheuttaa vaurioita ullakolle. Nyt monimutkainen kysymys ei ole kosteusvaurio tai mikrobielliset vauriot ullakolla, jotka ovat minun ongelmani, vaan eristyksen haju.
Joten perusajatukseni on, että saan muovin mahdollisimman tiiviiksi, niin olen luultavasti poistanut hajun ja koska minun on tiivistettävä niin eristystä on myös poistettava ja sitten aion asentaa puhallusvillaa.
Koska pohjimmiltaan on piilevä virhe vakuutus, olen ottanut yhteyttä vakuutusyhtiöön ja väitän, että rakennushetkellä muovin väärin asentaminen on piilevä virhe eikä odotettavissa oleva virhe.
Mielestäni kun diffuusiokalvo on olemassa, sen pitäisi myös olla tiivis. Kysyn kuitenkin, löytyykö tästä mitään rakennusmääräyksistä BuildAma 65 tai sen ajan rakennusnormeista, jota voisi lukea, ehkä siellä on dokumentoidut ohjeet kuinka muovi olisi pitänyt asentaa? Olen löytänyt papereita rakennusajalta, joissa sanotaan, että on noudatettu BuildAma 65 ja rakennusnormia 67, joten olisi ehkä hyvä idea lukea nämä, mutta mistä?
Ps haluaisin tietysti nähdä, onko tämä juridisesti kestävä tämä muoviasia, mielenkiintoista siinä tapauksessa, koska voi sanoa, että on melko yleistä, että muovi ei ole tiivis.
No, ei täysin. Kastepiste asettuu sinne minne asettuu, eikä sillä ole suurempaa merkitystä missä se on. Kastepiste liikkuu kauemmas seinään, mitä kylmempää on ulkona, ja päinvastoin. Tärkeää on, että kostea ilma ei pääse siihen paikkaan, missä kastepiste sattuu olemaan tiettynä ajankohtana, ja silloin tarvitaan, että diffusionsspärren on tiivis.m97marro sanoi:
Enkä vieläkään ymmärrä, mitä tarkoitat sillä, että tulee oikein suuria homeongelmia, jos diffusionsspärren on tiivis?