On tärkeää muistaa, että betoni ei kestä vetämistä, YKSI raudoitusrauta ei auta siinä, koska kuormituksen tullessa betonin raudan yläpuolella se altistuu vetojännityksille.
Luulen, että parempi vaihtoehto on rappausverkko tai vastaava noin 5 mm kummaltakin pinnalta (eli betonin ulkoreunoissa).
Se on vähän sama periaate kuin kipsilevyillä (joissa levyjen ulkopuolella oleva paperi estää niiden murtumisen).
Kuormituksen aikana betonin alla armatuurin altistuu vetojännityksille, joten kaikkia rakenteita, jotka kuormitetaan ylhäältä, vahvistetaan alapuolelta. Verkko tai vastaava yläpuolella tai keskellä on ainoastaan halkeamien estämiseksi ja sillä on vain vähäinen vaikutus rakenteen lujuuteen.
Ainoa asia, joka rajoittaa levyn paksuutta, on se, että siitä tulee raskas, mutta tähtään 40 mm paksuuteen. Olen nähnyt erilaisia esimerkkejä raudoituksesta, mutta en tiedä, mihin pitäisi päätyä.
Kuormituksessa betoni raudoituksen alla joutuu vetovoimalle, joten kaikki ylhäältä kuormitetut rakenteet raudoitetaan alareunaan. Verkot jne. yläreunassa tai keskellä ovat vain murtumien estämiseksi ja niillä on vain vähän vaikutusta rakenteen lujuuteen.
Mikä on onni, sillä muuten olisimme pulassa, koska koko ylempi raudoitusraudat välipohjassa ovat ruostuneet ja paljastuneet
Kun betonia kuormitetaan, painelujännitys vaikuttaa raudoituksen alapuoliseen betoniin, joten kaikki ylhäältä kuormitetut rakenteet raudoitetaan alapuolelta. Verkot jne. yläosassa tai keskellä ovat ainoastaan halkeilun estämiseksi ja niillä on vain vähän vaikutusta rakenteen lujuuteen.
Se riippuu siitä, miten kuormitat. Jos levy on tuettu vain päissä, niin totta, silloin kaikki kuormitus (sekä levyn oma paino että mahdollinen kuorma) vetää alhaalta ja painaa ylhäältä. Silloin raudoitus toimii vain alapuolella. Mutta jos levyssä on tukipiste myös keskellä, on olemassa riski, että levy kuormittuu päinvastoin (tuki keskellä ja kuorma päissä). Näin voi tapahtua esim. jos yrittää nostaa levyä tai jos yrittää asettaa levyn nurinpäin liimatakseen altaan alapuolelta kiinni.
Yksi tapa keventää levyn painoa on upottaa solumuovia keskelle, mutta ehkä se heikentää liikaa?
Kyllä, paikallavalua olen miettinyt. Mutta se kai vaatii jonkin verran jälkikäsittelyä pinnan saamiseksi hyväksi? Samoin muotti vaatii hieman enemmän huomiota Toisaalta se tulee heti oikeaan paikkaan...
Minulla on 0 kokemusta tästä, joten kaikki neuvot ovat tervetulleita
En olisi epäröinyt valaa paikalla. Olisin käyttänyt expanderbetongia. Kevyesti täristettynä saat hienon pinnan ilman liikaa jälkityötä. Valumuottityön ei pitäisi olla liian raskasta, laita levy pöydälle, joka saa sitten jäädä paikoilleen.
Jos valetaan paikan päällä, onko pöytätason avoin pinta betonin pinta? Yleensä kai tehdään muotti, jossa on sileä pohja, koska sileä pohja tekee levystä tasaisen ja hienon pinnan? Avoin pinta ei kai koskaan voi olla yhtä sileä ja hieno, muun muassa siksi että suuremmat jyvät tulevat pistämään esiin pinnan yli oikealle ja betonin vedellä on pintajännitys, joka estää sen tulemasta täysin tasaiseksi?
Kyllä, tavallista on kääntää levy valun jälkeen, mutta olen nähnyt esimerkkejä, joissa se on paikallaan valettu, mutta se vaatii tietenkin (aika) paljon hiomista.
Joten kysymys on, mikä olisi vähiten monimutkaista ja antaisi hyvän lopputuloksen. Valmis levy painaa lähemmäs 300 kg, ja on oma operaationsa tehdä muotti, jonka voi kääntää ympäri ja joka sitten jaksaa nostaa paikoilleen. Olen harkinnut työpajanosturia/moottorinosturia ja slingejä, mutta tuntuu vähän turhalta ostaa ainoastaan tämän takia, varsinkin kun ei ole autotallia
Kuinka paljon työtä on pinnan hiomisessa, jos sitä ei käännä? Jos käyttää laastilautaa ja tasoittaa pinnan, pitäisi tulla vähemmän työtä?
Kuinka paljon työtä on pinnan hiominen, jos sitä ei käännä? Jos slodaat ja silität pintaa, pitäisikö sen olla vähemmän työtä?
Olen kokeillut tehdä koepalat expanderbetongilla, enkä ole lainkaan koskenut betoniin valun jälkeen, ei slodausta eikä silitystä. Pinta on yllättävän hyvä, mutta tietysti se pitää hioa, jos haluat sen todella hyväksi...
Kyllä, olet oikeassa siinä. Testaanpa yksinkertaisesti .
Mutta uskon silti, että yritän rakentaa muodon niin, että pääsen eroon levystä siinä tapauksessa. Vaikka se vaatiikin vähän enemmän askartelua. No, se on seuraava huolenaihe.
Onko sillä eroa, käytetäänkö finja bemix standardia tai weber exm 702?
