No, historiallisesti käytettiin upotettuja eikä päällä olevia, joita kutsuttiin vasarasidoksiksi. Sinun pitää etsiä uudelleen, siksi kirjoitin aikaisemmin, että se oli sekä sukupolvien että varmasti alueellisesti sidottu siihen, miten sitä kutsutaan. Minun suvussani upotettua kutsutaan vasarasidokseksi vanhoissa ja jopa uudisrakennuksissa. 😉 Mutta oikea tai väärä ehkä ei ole merkitystä. Yksinkertaisemmissa rakennuksissa käytän vain upotettuja vasarasidoksia.Nissens sanoi:
Kerrankin olen samaa mieltä Nissens kanssa. Hammarbandin tehtävänä on vakauttaa seinä, jotta se ei kaarru. Siksi se lauta asennetaan vaakasuoraan. Jos kattotuoleja ei voida sijoittaa suoraan pystysuoran tukipuun päälle, lisätään kantopalkki, joka asennetaan pystysuunnassa. Yleensä se sijoitetaan hammarbandin alle ja upotetaan pystysuoriin tukipuihin.
Se, että jotkut kutsuvat molempia tukipuutyyppejä tai niiden yhdistelmää hammarbandiksi, ei tee siitä oikeaa nimitystä.
Se, että jotkut kutsuvat molempia tukipuutyyppejä tai niiden yhdistelmää hammarbandiksi, ei tee siitä oikeaa nimitystä.
Jos saan antaa vinkin, niin haluaisin lämpimästi suositella upotettua kantopalkkia periaatteessa kaikissa seinissä, jotka tukevat kattotuoleja. Se tekee rakenteesta paljon jäykemmän työn aikana. Se sitoo yhteen hammarbandetin saumojen kohdalla. Eli siirretään saumoja hammarbandissa ja kantopalkissa. Sekä naulataan ne yhteen - noin cc25cm - vahvasti ja hyvin!
On tapahtunut useammin kuin kerran, että halutaan muuttaa/lisätä ikkunoita, ovia tai muuttaa ulottuvuuksia rakentamisen aikana. Tämä yksinkertaistuu huomattavasti, kun rakentaa reilusti mitoitetulla kantopalkilla. Tarkoituksena on, että voi asettaa kattotuolin kahden seinäkoolin väliin, jos tarve niin vaatii (cc60cm).
Hammarbandin päätehtävä ei ole ottaa vastaan rakennuksen vaakasuuntaisia voimia, se ei yksinkertaisesti kykene siihen. Yhteistyö tapahtuu kattotuolien, lattian ja sisäkaton välillä. Jos kyseessä on pidempi autotalli ilman sisäkattoa, on tärkeää tehdä ristikkäistuki kattotuolien alle. Ei kulmasta kulmaan, vaan tiheämmin niin, että kiinnityspisteet tulevat myös seinään. Yksi ristikko liikaa sekä seinille että katolle!
On tapahtunut useammin kuin kerran, että halutaan muuttaa/lisätä ikkunoita, ovia tai muuttaa ulottuvuuksia rakentamisen aikana. Tämä yksinkertaistuu huomattavasti, kun rakentaa reilusti mitoitetulla kantopalkilla. Tarkoituksena on, että voi asettaa kattotuolin kahden seinäkoolin väliin, jos tarve niin vaatii (cc60cm).
Hammarbandin päätehtävä ei ole ottaa vastaan rakennuksen vaakasuuntaisia voimia, se ei yksinkertaisesti kykene siihen. Yhteistyö tapahtuu kattotuolien, lattian ja sisäkaton välillä. Jos kyseessä on pidempi autotalli ilman sisäkattoa, on tärkeää tehdä ristikkäistuki kattotuolien alle. Ei kulmasta kulmaan, vaan tiheämmin niin, että kiinnityspisteet tulevat myös seinään. Yksi ristikko liikaa sekä seinille että katolle!
Viittaan Wikipediaan.
Olet vain väärässä. Kantava palkki on paljon laajempi käsite. Hammarband on rakennuksen pitkien sivujen vaakasuorassa olevat palkit. Hammarbandin tehtävä on ottaa vastaan kattoristikoiden voimat ja jakaa ne seinärangoille. Jos esimerkiksi vaakasuorassa oleva 45×145 ei pidetä riittävänä, tehdään hammarbandista vahvempi. Esimerkiksi täydentämällä sitä pystysuoralla "kantavalla palkilla". Vaakasuora sääntö ja "kantava palkki" muodostavat nyt yhdessä rakennuksen hammarbandin.
Sivusuuntaisia voimia varten ei normaalisti suunnitella hammarbandia. Kattoristikot/kattopalkit ottavat ne voimat.
Rakennusveteraani
· Åland
· 2 067 viestiä
Riippuuko seinäpalkin/bärlinan tarve kattotuolin jännevälistä, jos ei pystytukia voi sijoittaa jokaisen kattotuolin alle. Hammarbandin asettaminen seinäpalkin päälle helpottaa kattotuolien sijoittelua. Koko kysymys on nyt ohitettu, koska autotalli on jo rakennettu! Katso #154S Stefan1972 sanoi:
En ole koskaan väittänyt olevani rakennusinsinööri, ja rakennusinsinööri, joka ei tiedä eroa kantavan palkin ja räystäspalkin välillä, on todennäköisesti erittäin ainutlaatuinen.FredrikR sanoi:
Se, että amatööri kutsuu seisovia peltejä tolpiksi, on sellainen asia, joka tapahtuu, ja monet ymmärtävät, että tarkoitetaan seisovia peltejä tässä yhteydessä, mutta eivät kaikki.
Kun et ymmärtänyt, mitä tarkoitin, muutin nimitystä.
Fakta on edelleen, että räystäspalkki ei kanna kattotuoleja, sen tekee kantava palkki tässä tapauksessa. Tavallisinta on, että on seisovia peltejä, jotka kantavat kattotuolit, itse henkilökohtaisesti koen sen paremmaksi ratkaisuksi, koska kantava pinta kattotuolien alla tulee huomattavasti suuremmaksi, lisäksi pitäisi tulla oikaisumomentti runkoon, jota ei saa upotetulla kantavalla palkilla. Kantava palkki ei ole keskitetty säännössä.
Omatoimirakentaja
· Arvika
· 1 527 viestiä
Jos kattotuoli on keskitetty seinäruoteen päälle, momenttia ei synny, joten sitä on täysin väärin kutsua "oikaisumomentiksi"🤓😜
Kirjoitat myös, että se tuntuu paremmalta..
Luuletko, että seinäkantohirsi kantaa vain sen osan, jolla kantopalkki lepää, mikä on 45 mm, vai luuletko, että koko kantohirsi ottaa kuorman?
Tietysti voima jakautuu säännössä, mutta heikoin kohta on siellä, missä kattotuoli ja kantopalkki kohtaavat, ja tuo pinta-ala on 45x45 mm. Ja syytä on mainita, että kassistaja puristuu väliin.
En sano, että kohta olisi heikko, mutta olisi mielenkiintoista tietää, kuinka monta kN on ok kuormittaa näin pientä puupintaa. Sinä, joka olet asiantuntija alueella, voisit ehkä valaista sitä, mielellään jonkin lähteen kera, jos mahdollista. 😊
Rakennusveteraani
· Åland
· 2 067 viestiä
Katso ”svenskt trä”, luulen, että kyse on noin 60 kp/cm2 tavalliselle puulle, jos en muista väärin.
kp?S seniorkonsult sanoi: