989 lukukertaa ·
2 vastausta
989 lukukertaa
2 vastausta
Vuotava betoni sisäänkäynnin portaissa
[TABLE="width: 100%"]
[TR]
[TD="colspan: 2"]Ylin porraslasku vuotaa ja se on betoni, joka on tiivistämätön. Tämän alla on ryömintätila, ja sitä ei ole täällä eristetty, joten näkee helposti, että betoni on märkä/kostea alapuolelta ja viereinen puu (palkit) selvästi kosteusvaurioitunut. Ainoa mitä olen keksinyt estääkseni kosteuden tunkeutumisen on lisätä uusi kerros bitumia nykyisen singelin päälle ja sitten singel tähän. Tilaa on, mutta minulla ei ole kokemusta tällaisesta työstä ja todennäköisesti tarvitsisin vinkkejä joko miten se tehdään tai joku, joka voi auttaa minua.
[/TD]
[/TR]
[TR]
[TD="colspan: 2"][/TD]
[/TR]
[/TABLE]
[TR]
[TD="colspan: 2"]Ylin porraslasku vuotaa ja se on betoni, joka on tiivistämätön. Tämän alla on ryömintätila, ja sitä ei ole täällä eristetty, joten näkee helposti, että betoni on märkä/kostea alapuolelta ja viereinen puu (palkit) selvästi kosteusvaurioitunut. Ainoa mitä olen keksinyt estääkseni kosteuden tunkeutumisen on lisätä uusi kerros bitumia nykyisen singelin päälle ja sitten singel tähän. Tilaa on, mutta minulla ei ole kokemusta tällaisesta työstä ja todennäköisesti tarvitsisin vinkkejä joko miten se tehdään tai joku, joka voi auttaa minua.
[/TD]
[/TR]
[TR]
[TD="colspan: 2"][/TD]
[/TR]
[/TABLE]
Oletko ihan varma, että kyseessä on vuoto eikä yksinkertaisesti niin, että portaikon taso on kylmempi kuin ryömintätilan sisäpuoli, koska silloin se voi tiivistyä "kattoon" eli portaikon tason alapintaan.
Siinä tapauksessa ei auta tiivistäminen yläpuolelta.
Siinä tapauksessa ei auta tiivistäminen yläpuolelta.
Viimeksi muokattu:
Luulen, että se on yhdistelmä, mutta eräs asiantuntija, jonka vakuutusyhtiö lähettivät tarkastukseen, katsoi, että on kyse huonokuntoisesta betonista. Tosiasia, joka tukee jälkimmäistä, on se, että pinta on ilman kallistusta, ja naapuri, jolla on ollut sama ongelma, on ratkaissut tämän rakentamalla pienen kallistuksen pienen betonikerroksen ja sen päällä olevan ohuen klinkkerin avulla, mikä hänen mielestään on toiminut hyvin. En kuitenkaan pidä tätä ihanteellisena ratkaisuna. Vaikka hän onkin saanut paremman tiiveyden ja sileän pinnan, joka jopa vähäisellä kallistuksella antaa paremman vedenpoiston kuin nykyinen singelipinta, toisaalta pinta tulee nyt kynnyksen (puu) alareunaan asti ja lisäksi siitä voi tulla erittäin liukas talvella. Alueella on vielä 200(!) samanlaista taloa (40 vuotta vanhoja), mutta en ole vielä löytänyt ketään muuta, jolla olisi sama ongelma. Tämä voi selittyä sillä, että useimmat eivät tarkasta perusteellisesti tilaansa. Ne eivät nimittäin salli pienintäkään klaustrofobian oiretta, ne eivät vastaa nimitystään. Niissä ryömiminen on mahdollista vain osittain, useimmiten täytyy liikkua kontaten ja puristautua betonipalkkien reikien läpi, jotka ovat ahtaita jopa minulle (170 cm, 55 kg), joten en minäkään pidä sitä erityisen miellyttävänä (olen 74-vuotias).
Klikkaa tästä vastataksesi