Haluaisin purkaa seinän meidän keittiön ja ruokasalin väliltä ja ajattelin tarkistaa, voitteko te asiantuntijat päätellä piirustuksista, onko tämä seinä kantava. Minun on vaikea uskoa, että se olisi, mutta minulla ei ole paljon tietoa asiasta. Arvaukseni mukaan se koostuu kuona-tiivisteestä. Kun poraan siihen, se on erittäin huokoinen ja seinän ytimestä tulee mustaa jauhetta.
Ensimmäisessä kuvassa näkyy pohjapiirustus, jossa haluamani seinä on merkitty. Toisessa kuvassa arvelen näkyvän kantava rakenne, mutta siinä ei näy mainittua seinää, mutta olen merkinnyt sen sijainnin.
Haluaisin purkaa seinän keittiön ja ruokasalimme välillä ja ajattelin kysyä teiltä, jotka olette asiantuntevia, voitteko piirustuksista nähdä, onko tämä seinä kantava. Minun on vaikea uskoa, että se olisi, mutta minulla ei ole paljon tietoa alasta. Se vaikuttaa koostuvan kuona-altaista, on arvaukseni. Kun poraan siihen, se on hyvin huokoinen ja seinän ytimestä tulee ulos mustaa jauhetta.
Ensimmäinen kuva näyttää pohjapiirroksen, johon merkitsemäni seinä, jonka haluan purkaa, näkyy. Toinen kuva, veikkaisin, näyttää kantavan rakenteen, jossa kyseistä seinää ei näy, mutta olen merkinnyt mihin se sijaitsee.
Voitteko tulkita sen?
Todennäköisesti ulkoseinät sekä keskellä oleva kantava seinä ovat kantavia näistä piirustuksista päätellen.
Kiitos vastauksesta! Huomasin nyt, että piirustuksessa lukee, että kantavien sisäseinien tulisi olla "1stens 9' tegel", mikä viittaa siihen, että seinät ilman tiiliä eivät ole kantavia.
Näyttää siltä, että kyseessä ovat kaksisuuntaiset betonilaatat, eli sellaiset, jotka ovat kaikilla neljällä sivulla ja siten raudoitus on molempiin suuntiin. Joten on vähän vaikeaa puhua "hjärtvägg" tässä tapauksessa, koska myös ne poikkiseinät, jotka ovat mukana k-piirustuksessa, ovat kantavia, lisäksi ne jäykistävät pitkittäisiä julkisivu- ja väliseiniä.
Sen sijaan se seinä, jonka haluat purkaa, ei ole kantava - se seisoo yhden näiden laattojen päällä. Toki voi olla tapahtunut hieman kutistumista/taipumista betonikerroksissa, joka on käytännössä saanut ne laskemaan hieman painoaan tällaiselle seinälle, mutta talo ei romahda, jos purat sen
Kiitos kun katsoit piirustuksia ja kiitos kattavasta vastauksesta! Tiedän niin vähän talonrakentamisesta, että minun täytyy googlata joitakin käsitteitä, mutta tuntuu lupaavalta päästä eroon seinästä 😊
Oi, kiitos kun katsoit piirustuksia ja kiitos perusteellisesta vastauksesta! Tiedän talonrakentamisesta niin vähän, että minun täytyy googlettaa joitakin käsitteitä, mutta tuntuu toiveikkaalta voida päästä seinästä eroon 😊
Ei kestä, se ei vienyt montaa sekuntia - rakennesuunnittelijan piirustus on kristallinkirkas.
Jos haluat välttää googlaamista, kerro mitkä käsitteet vaativat selitystä; helposti voi eksyä ammattitermeihin, vaikka yritän sitä välttää.
Huomaa, että seinä teidän "päivähuoneen" ja "ruokahuoneen" välillä on siis kantava, ja välipohjan laatta, joka lepää muun muassa tuolla seinällä, on lisäksi epätavallisen suuri. Jos houkuttelette (itse houkuttauduin heti 😇) leventää oven olohuoneen ja ruokailutilan välillä joksikin hienoksi lasitetuksi tuplaoveksi à la patriciervåning, niin että katse voi pyyhkiä kaikkia kolmea ikkunaa pitkin, se ei ole lainkaan mahdotonta - mutta silloin täytyy palkata rakennesuunnittelija, joka laskee palkkien kuormitukset (helpoin tapa on upottaa kaksi L-profiilia ja sitten purkaa alapuolelta).
Teidän täytyy luonnollisesti saada hyväksyntä myös taloyhtiöltänne, mutta tarvitsettehan sen myös purkaaksenne ei-kantavan seinän?
Aha, näyttääkö toinen piirros betonilaatat? Ja arvaukseni mukaan poikkijäykisteet vakauttavat sivuttaissuunnassa?
Siinä ei itse asiassa ole ovea, vaan pohjapiirrokseen tehtiin pieniä muutoksia ennen rakennuksen aloitusta, muistin juuri, mutta siinä on aukko, jonka arvelen voivan olla valmisteltu palkkien avulla puhkaisua varten. Mutta sitä en ole tarkistanut. Jos avaamme, teemme sen mieluummin ulkoseinän lähellä, jotta olohuoneeseen jää pidempi seinä, mikä helpottaa kalustamista!
Yksi vinkki on tarkistaa hallituksen kanssa ennen kuin alat purkaa ja puuhailla. Heillä on todennäköisesti paljon tietoa talon rakenteesta ja voi olla muitakin asioita, jotka vaikuttuvat myös.
Aha, näyttääkö toinen piirustus betonilevyjä? Ja oletan, että poikkivahvistus vakauttaa sivusuunnassa?
1. Piirustus näyttää talon kantavat rakenteelliset osat juuri sillä kerrostasolla - sekä seinät että palkistot.
2. Juuri niin - muuratut seinät voivat kantaa paljon painoa suoraan alaspäin, mutta ovat melko heikkoja sivusuunnassa, joten poikkiseiniä tarvitaan tasaisin välimatkoin.
AAndreaseas sanoi:
Siellä ei oikeastaan ole ovea, vaan pohjapiirustus muuttui vähän ennen kuin rakentaminen alkoi, muistin sen, mutta siellä on aukko, jonka uskon olevan valmisteltu palkkien kanssa, jotta siihen voisi tehdä aukon. Mutta en ole tarkistanut sitä. Jos aiomme avata, teemme sen varmaankin ulkoseinän vieressä, jotta säästämme pidemmän seinän olohuoneessa, mikä helpottaa kalustusta!
Niin, se näyttää enimmäkseen olevan myöhemmin täytetty alkuperäinen oviaukko.
Jos tehdään aukko aivan ulkoseinän viereen, rakennesuunnittelijan on arvioitava erityisesti sitä, että tiilimuurauksen jatkuvuus katkeaa (se ei ole "aukko muurissa", vaan "syvennytys sivulta"). Ulkoseinän poikkivahvistus katoaa sillä matkalla ja tuki juuri suuren betonilevyn kulmassa. Avauksen ylitys täytyy tehdä hieman ulkoseinän sisälle - joka on 250 mm kevytbetonia ja liikkuu hieman eri tavalla kuin tiili.
Kaiken voi järjestää, mutta olisi huomattavasti helpompaa (ja parempi rakenteellinen logiikka) jättää osa poikkiseinää julkisivun viereen, jolloin avaus tehdään vain tiilessä. Tällöin julkisivun viereen jää muurinpala, joka yhä toimii yhdessä muun poikkiseinän kanssa ja muodostaa yksinkertaisemman perustan välikön palkille (palkit, jos kyseessä on kaksi L-terästä).
Yksi vinkki on keskustella hallituksesi kanssa ennen kuin alat purkaa ja puuhata. Heillä on varmasti paljon tietoa talon rakenteesta ja muita asioita, joita asia voi myös koskea.
Yksi vinkki on tarkistaa hallitukselta ennen kuin alat purkaa ja puuhailla. Heillä on luultavasti paljon tietoa talon rakenteesta ja muita asioita, jotka saattavat myös vaikuttaa.
Sen aion tehdä, mutta olen itse hallituksessa ja valitettavasti meillä ei ole paljon tietoa tästä aiheesta!
Kyllä, se näyttää olevan myöhemmin tukittu alkuperäinen oviaukko.
Se todella näyttää siltä ja voi olla niin, mutta yhden vuoden myöhemmissä pohjapiirroksissa (luulen ennen rakennustyön aloitusta) oviaukko on poissa ja aukko näyttää olevan muurattu eikä tukittu jollain yksinkertaisemmalla tavalla.
Kaikki voidaan korjata, mutta olisi huomattavasti helpompi (ja parempi konstruktiv logik) jättää pala väliseinää julkisivun kohdalle, jotta aukotus otetaan vain tiileen. Sillä tavalla on jätetty jäljelle muurinpala julkisivun kohdalle, joka edelleen toimii yhdessä jäykistävän seinälevyn kanssa, ja muodostaa yksinkertaisemman tuen avväxlingsbalkenille (balkarna, jos on kaksi L-stål).
Kuulostaa hyvin järkevältä! Kuinka paljon muuria pitäisi mielestäsi jättää ennen ulkoseinää? Jos aiomme tehdä sen niin, luonnollisesti konstruktör tarkistaa sen, mutta voisi olla hyvä idea suurin piirtein siitä, miten aiomme tehdä sen.
Kuulostaa erittäin järkevältä! Kuinka paljon seinää pitäisi mielestäsi jättää ennen ulkoseinää? Jos päätämme tehdä sen, tietenkin rakennesuunnittelijan tulee tarkistaa asia, mutta on hyvä olla joku idea siitä, miten se voisi olla.
Tässä on muutamia monimutkaistavia tekijöitä - esimerkiksi juuri kulmassa olevan ylimääräisen suuren betonilaatan vuoksi (lisäksi viereinen ulokeparveke), että ulkoseinä ei ole tiilestä ja en näe, miten molemmat on muurattu yhteen, että lähellä on suuria aukkoja (joista yksi on parvekkeen ovi lattian tasolla), että talo on rakennettu sotien aikana, jolloin oli pula-aika ja rakennusmateriaalien puute ja mielellään otettiin vähän oikopolkuja rakentamisessa (ennen sotaa ulkoseinät olisi varmasti muurattu tiilestä), ja muuta sellaista.
Tässä monimutkaisessa kulmassa voi myös olla erityisvahvistuksia ja -kiinnityksiä, jotka saattavat olla esitettynä jossain yksityiskohtaisessa piirustuksessa tai kuvauksessa, jota minä/te ette ole nähneet.
Toisaalta itse asiassa näen k-piirustuksessa (rakennesuunnittelijan piirustus), että yksi kahdesta oviaukosta tässä poikkiseinässä on aivan lähellä julkisivua! Kysymys kuuluu milloin se siirrettiin enemmän huoneeseen arkkitehdin piirustusten mukaan - oliko se ennen rakentamista, jolloin kuuluva sunttaus seurasi mukana. Jos jotain tapahtuijälkeenpäin, niin saatatte olla onnekkaita ja alkuperäinen sunttaus on piilossa seinässä - ja silloin on vain raaputettava esiin täyttö . Missä tämän seinän varrella on se seinän syvennys/umpinainen aukko, joka näkyy valokuvassa?
Kaiken tämän sanottuasi ymmärrät, että en mielelläni heitä arviota suorilta käsin. Normaaleissa tapauksissa ilman kaikenlaisia pulmia ja poikkiseinän ollessa täysin samaan aikaan muurattu ulkoseinän kanssa yhdellä tiilikerroksella olisi todennäköisesti vähintään tiiliseinän paksuus (yksi tiili, 250 mm), jotta saataisiin koko palkin tuki poikkiseinälle plus vähän päälle. Riippuu tietenkin myös suunnitellun aukon leveydestä.
Itse ottaisin sen sijaan huomioon näkymän seuraavan oven läpi (makuuhuoneeseen), ja se sijainti näyttää myös vastaavan rakennesuunnittelijan osoittamaa paikan "kadonneelle"/siirretylle aukolle (katso, mistä löydät kaksi poikittaista viivaa kantavasta poikkiseinästä hänen piirustuksesta). Silloin saatte "keskitetyn tunteen" kaikista huoneista, plus vähän kalustettavia kulmia jokaiseen.
Yhteenveto: jos kyseessä on uusi sunttaus kantavassa poikkiseinässä, rakennesuunnittelijan täytyy tarkistaa alueella, laskea ja piirtää kaikki sinä päivänä, ja tarvitsettehan rakennusilmoituksen, johon tämä tutkimus kuuluu.
Umpinaisen aukon avaamisen voitte kuitenkin tehdä itse
Ahhh...
Nyt olen suurentanut a-piirustuksen ja hahmotan pari viivaa (?) ja joitakin mystisiä renkaita (?) myös siinä, suunnittelijan ilmoittaman oviaukon kohdalla! Mutta kuva on aivan liian matalaresoluutioinen luotettavaa tulkintaa varten. Koputa seiniin tai etsi varmasti pätevä piirustus
Ymmärrän arkkitehdin tarkoituksen siirtää ovea sivulle. HÄNEN sijainnissaan on näkyvyys ruokasalista, olohuoneen läpi, aina - ja läpi - päätyikkunaan yhdessä makuuhuoneessa. Pieni hieno huomaavaisuus, mutta hän olisi voinut sijoittaa toisen makuuhuoneen ikkunan kohdakkain. Mutta hän priorisoi vanhanaikaisen symmetrisen päätyjulkisivun ennen huonekokemusta. Ikävää, tuohon aikaan oli jo suunniteltu monia kauniita funkistaloja kulmaikkunoilla.
Varsinaisesti hän on hukannut tämän hienon päätysijainnin potentiaalin kaakkoon/lounaaseen. Se "katoaa" nyt kahteen pienempään, usein suljettuun huoneeseen. Siihen olisi halunnut avointen sosiaalisten tilojen: keittiön piippuun (kaikkien asennusten kanssa), hienon ruokasalin kulmaikkunoilla, ja sitten kohdistettuna sisään/läpi olohuoneeseen parvekkeen kanssa. Näin teki hänen taitavampi kollegansa suunnilleen samaan aikaan: :
(anteeksi nörtteilyt, mutta luulen, että voitte hyötyä tällaisista pohdiskeluista huoneista, valosta ja näkymistä, kun suunnittelette muutoksia hienoon asuntoonne)
Vi vill skicka notiser för ämnen du bevakar och händelser som berör dig.
Discoman sanoi:
