Olen piirtämässä vähän kuistia valmikatolla ja minulla on muutamia kysymyksiä. Kysymykset on merkitty punaisella.
Tein nopeasti luonnoksen 3D-mallina, jotta olisi jotain konkreettista katsottavaa. Alla näette kolme kuvaa tästä.
Malli on kaukana valmiista ja mitat eivät ole aivan oikeat. Minä ja vaimoni olemme tehneet joitakin muutoksia, joita ei ole päivitetty malliin vielä. Erot ovat siinä, että kuisti keskitetään oven eteen. Syy siihen, että se ei ole keskitetty edellä olevassa mallissa, on, että yritimme pysyä 15 m2:n alapuolella, joka sallitaan ilman rakennuslupaa, siirsimme sitten kuistia vasemmalle, jotta suunniteltu istumapaikka ei häiritsisi parioven aktiivista ovenlehteä. Kun näimme, miten se näyttäisi mallissa, päätimme nyt tehdä siitä suuremman voidaksemme keskittää pariovelle. Kuvissa ei ole juurikaan räystäsulkonemaa. Tämä oli myös tapa leikitellä ajatuksella maksimoida käyttökelpoinen tila katon alla, mikä todellisuudessa todennäköisesti antaisi melko tylsän tuloksen. Tämäkin ratkaisu muutetaan, koska aiomme joka tapauksessa ylittää 15 m2. Viimeisen kuvan lyhyen sivun uloskäynti myös keskitetään lyhyelle sivulle. Kaide ei ole myöskään valmis kuvissa.
Suunnitellun kuistin leveys tulee olemaan 5,2 m (ulkopituus), koska se on suurin, mikä voi mahtua ilman, että vasemmalla puolella oleva syöksytorvi häiritsee. Syvyys on ajateltu olevan 3,5 m (ulkopituus) ajattelen, että meillä pitäisi olla noin 300 mm räystäsulkonema kantavan puun ulkopuolella. Onko 300 mm kantavan puun ulkopuolella kohtuullinen räystäsulkonema?
Mallissa katon kulma on 8 astetta. Mietin, voisinko alentaa sen 7 asteeseen säästääkseni noin 60 mm korkeudessa. Onko 7 astetta sopiva kulma tasakantatulle katolle?
Kuvissa katto sijoittuu noin 60 mm olemassa olevan räystään alapuolelle, joka ulottuu noin 150 mm julkisivupinnan ulkopuolelle.Onko järkevää ratkaisu antaa kattopellin liittyä ylöspäin räystään taakse? Voiko ilmaantua ongelmia, että vesi roiskuu ylös tuuletettuun takajulkikseen?
Kantavan rakenteen osalta olen ajatellut käyttää joko valmiiksi jyrsittyjä 130x130 pylväitä tai ostaa 115x115 mm liimapuupylväitä ja jyrsiä ne itse. Katso kuva alla.
Tein yllä olevan mallin tutustuakseni ohjelmaan, jossa luonnostelen, ja näytin sen vahingossa vaimolle, joten nyt täytyy kestää ja alkaa jyrsimään.
Ajatuksena on käyttää jaettuja pylväitä eli 115x57,5 rakennuksen läheisyydessä ja sitten yksi pylväs kumpaankin kulmaan, kaksi sisäänkäynnin viereen, jotka sijoitetaan 1600 mm etäisyydelle sisäpuoli/sisäpuoli, yksi kummallekin puolelle pienen sisäänkäynnin molemmin puolin lyhyellä sivulla ja yksi keskellä kiinni olevaa lyhyttä sivua. Suurin etäisyys pylväiden välillä on siis 1715 mm C/C sisäänkäynnissä ja noin 1500 mm nurkkapylväille. Tämä on kai täysin riittävä pylväiden kantavuutta ajatellen?
Kantavan palkin osalta olen epävarma, mikä on paras ratkaisu. Mietin sijoittaa keskeisesti säännön pylväisiin ja kiinnittää koko asia ET-T ruuveilla (Pondus-ruuvit), mutta en ole oikein varma, tarvitseeko täydentää ylä- ja alasuuntapalkilla "kattotuolien" asettamiseksi. Onko ylä- ja alasuuntapalkkeja tarpeen? Edut/Haitat? Mikä koko suositellaan kantavalle palkille?
Sitten siirrytään itse kattopalkkeihin. Tässä olen epävarma, minkä kokoisia tulisi valita. Suunnitelmani on, että rakenne on näkyvissä, joten haluan saada sen näyttämään kauniilta. Jänneväli ei ole erityisen suuri, sisempien ja ulompien kantavien linjojen välinen etäisyys on noin 3,2 m, hieman pidempi diagonaalisille säännöille. Mikä koko on sovelias tässä? Asumme keskellä Skånea, joten lumikuormat eivät ole suuria.
Kuten näette kuvissa, haluan pidemmän litteän osion keskelle, koska se sopii paremmin talooni. Valmikaaton kulmat ovat kuvissa 25 astetta. Olen ymmärtänyt, että tämä tuo mukanaan jonkin verran pohdintaa diagonaalisten sääntöjen kanssa, koska niitä täytyy siirtää kauemmas seinien yli lyhyillä sivuilla saadakseen saman räystäsulkoneman ympärille. Onko täällä muita sudenkuoppia?
Suunnitelmani on tehdä "terävä" malli palautteen perusteella täällä, missä jokainen sääntö piirretään sisään, jotta voin rakentaa itseni alhaalta ylöspäin. Haluan saada käsityksen siitä, mikä avautumismitta voi saada lattian ja ylärunkopalkin välillä, jona tapauksessa lattia muodostaa puurakennetta ja kantavan rakenteen korkeus pidetään niin matalana kuin mahdollista, jotta koko rakennuksen yläpuolelle voidaan laittaa listat yhtenäiseen tyyliin.
Suurkiitokset siitä, että otatte aikaa lukeaksenne pitkän aloitusviestini ja vieläkin suuremmat kiitokset kaikesta palautteesta, jota voin saada täällä.
300 mm räystäs vaikuttaa kohtuulliselta huomioiden katon koko
7 astetta toimii, yleensä sanotaan, että kaltevuus ei saisi olla alle 1:10, mikä on tuskin 6 astetta. Jos haluaisi vielä loivemman katon, täytyy käyttää täysimittaisia kattopeltejä
Vetäisin kattopellin julkisivuun asti ja ylös olemassa olevan julkisivun peitteen alle. Vaikuttaa epätodennäköiseltä, että saa roiskeita rännin sisäpuolelle
Pilarit tulevat olemaan riittävän vahvoja
Todennäköisesti et tarvitse alaohjauspuuta sillä sinulla ei ole voimia, jotka työntävät kantolinjaa ulospäin
Ilman, että olen rakennesuunnittelija tai laskenut sitä, käyttäisin 45x170 tai mahdollisesti 45x195 kattokannattimille. Meillä on 45x170 ylemmissä kannattimissa pergolassamme, jossa on 3400 jänneväli ja ne tuskin taipuvat, kun roikun yksittäisessä kannattimessa
En näe sudenkuoppia, mutta ulkonäöllisesti yrittäisin saada murtuman kulmaan eikä vedettynä sisään, kuten teillä on piirretty - mutta se on makuasia.
Suurkiitos vastauksesta.
Mietin vähän mahdollisesti pienentäväni kantavan palkin mittoja ja kuitenkin asentavani hammarbandin, koska minun täytyy kohottaa viistossa olevia kattotuoleja hieman, jotta ne olisivat samalla tasolla suoraan menevien kattotuolien kanssa. Palkin päälle asetettu sääntö antaa silloin hieman enemmän mahdollisuuksia piilottaa kohotus kiilan tai vastaavan avulla.
Aion ehdottomasti varmistaa, että murtuma on keskitetty ulkokulman ylle. Syynä siihen, että kuva näyttää oudolta etureunan lisäkulman kanssa, on se, että olen lisännyt kattoon paksuutta 100mm voidakseni aloittaa laskemisen rakennuskorkeudella kantavan palkin kanssa. Ohjelma reagoi siihen hieman oudosti ja viisteet muuttuivat hassuiksi.
Voisiko kantava palkki, jonka koko on 145x45 ja sen päällä makuullaan oleva 45x90/45x120, toimia tässä vai onko se liian heikko? Mitä matalampi, sen parempi tietenkin, mutta sen täytyy kuitenkin kestää.
Sinulla on niin lyhyt väli pylväiden välillä, että luulen sen toimivan 45x145:n kanssa ja siihen vaakaan 45:n kanssa, varmista vain, että ruuvaat ne yhteen niin, että ne toimivat yhdessä.
Meillä on vain pergola, joten ei ole kattoa, joka kantaisi lunta, joten ne ovat melko laajalti toisistaan ja ajatus oli, kun valitsin 170 mm kantavat palkit laittaa kanavamuovia tai lasia tulevaisuudessa, joten meillä on 800 mm c/c.
OK.
Aion aloittaa piirtämään yksityiskohtaisemman mallin tällä viikolla. Tavoitteena on varmaankin c/c 600-800, se saa olla mikä sopii parhaiten vinotukien välille.
Siitä tulee varmaankin erillinen ketju myöhemmin, kun rakentaminen tosissaan alkaa.
Palaan ketjuun viikon aikana uusilla kuvilla.
No niin.
Ensimmäinen luonnos säännöistä. 653.75mm cc kattotuolien välillä. 600mm cc lyhyillä sivuilla. Nyt CAD-aivoissa pyörii liikaa amatöörille, joten nyt pidetään tauko illaksi.
Sen kun olin miettinyt hieman eilisen piirustelun tuloksia, muutama kysymys on noussut esiin.
Kuten se on piirretty tänään, minulla on noin 2300mm vapaata tilaa kantavan palkin alapinnan ja suunnitellun lattiatason välillä. Olen jo muuttanut katon kulman 8 asteesta 7 asteeseen. En voi nostaa kattoa enempää tekemättä pellitystä mahdottomaksi vesikourun alla, enkä voi laskea lattiaa paljoakaan. Lattia koostuu terassista, joka rakennetaan alueelle, joka on tällä hetkellä singelillä päällystetty piha. Luultavasti valan urat ja asennan NTR-luokan A 120mm koolauksen, joka tulee lepäämään betonikanavien päällä.
Koska haluaisin lisätä jonkinlaisen säleikön/rimapinnan myös sisäänkäyntien yläpuolelle ja säilyttää avauskorkeus 2100mm, haluaisin nostaa kantavaa palkkia vielä hieman.
Kuten se on piirretty tänään, olen antanut koolausten laskeutua kantavalle palkille ja sitten sahannut ne tasaisiksi kantavan palkin yläreunan kanssa.
Yllä olevassa kuvassa olen nostanut kantavaa palkkia 45mm, mikä tarkoittaa, että se pitäisi kiinnittää koolauksiin. Punainen viiva tarkoittaa lisäkiinnitystä ET-T/Pondusin muodossa. Onko tämä ratkaisu kantokyvyn kannalta OK? Ajattelen, että välipohja voidaan kiinnittää 2kpl ET-T:llä kummassakin päässä, joten tästä ei pitäisi olla ongelmaa. Voiko kantavan palkin nostaa vielä korkeammalle ilman ongelmia?
Voiko 145mm koolauksen ja sen yläpuolella olevan 120x45 korvata kahdella rinnakkain asetetulla 120x45 koolauksella korkeuden säästämiseksi, edellyttäen että ne yhdistetään ruuveilla? tai vaihtoehtoisesti liimapuupalkki, kuten aion käyttää pilareina? Silloin ne olisivat 115x115mm.
Koska vinossa oleva koolaus on eri kulmassa kuin suorat koolaukset, kantavan palkin uloimman reunan ja yläpuolella olevan suoran osan väliin jää 36mm aukko. Tässä voi olla järkevää siirtää kantavia palkkeja päätyjen yläpuolelle. Toinen vaihtoehto voisi olla siirtyä 195mm koolaukseen ja sovittaa se sitten kiilalla.
Kun katsotaan suoraan ylhäältä, voi nähdä, että vanerilevyn nurkka tulee seuraamaan kantavan palkin ulkonurkkaa, koska vinossa olevat koolaukset osuvat 45 asteen kulmaan kantavan palkin nurkassa.
En ole täysin varma, että tämä tulee olemaan lopullinen ratkaisu, vaan mietin hieman sen siirtämistä sisäänpäin. Mahdollisesti sen voisi aloittaa puoli kattotuolia syvemmälle. Tämä siksi, että itse koolaus olisi paremmin keskitetty ulkonurkan yläpuolelle. Ei siksi, että uskoisin sen olevan jotain, mihin kiinnitetään huomiota, kun kaikki on valmista, vaan pikemminkin koska se tuntuu paremmalta jostain syystä.
Kuten tavallista, olen erittäin kiitollinen kaikista ajatuksista ja ideoista.
Nyt olen täysin tarkistanut piirustukseni.
Alla olevissa piirustuksissa olen päättänyt mitoittaa kattotuolit liimapuuksi 56x225 ja sitten harventaa kattotuolit niin, että niiden enimmäisväli on 1200 mm. Lyhemmät sivukattotuolit on tarkoitus tehdä tavallisista 45x225 palkkeista rajoitetun jännevälin vuoksi.
Olen myös pienentänyt katon tasaista osaa saadakseni rakenteeseen hienommat kulmat.
Pohdin hieman, kuinka nostaa kantolinjaa mahdollisimman korkealle, jotta koristeluun jäisi tilaa rimojen muodossa, mutta päätin integroida rimat itse kantolinjaan. Alla olevassa kuvassa 115x115 liimapuupalkki makaa pystysuorien 115x115 mm liimapuupalkkien päällä. Ne on jiiritty kulmista. Kantolinjan alaosa koostuu myös 115x115 liimapuupalkista, jonka ajattelin jyrsiä pystysuoriin palkkeihin noin 15 mm syvälle ja liittää ristikkäisillä ET-T-kiristimillä. Kahden kantolinjan välissä on 40x40 höylättyjä tolppia, joiden keskiöväli on 90-95 mm riippuen osien pituudesta.
Rakennuskorkeuden pitämiseksi alhaalla ajattelin liittää kattotuolit kantolinjaan etuosassa. Pidemmät viistot palkit täytyy liittää vain noin 20 mm matkalta, koska matalampi kaltevuus vaaditaan, jotta palkkien kärki olisi samalla linjalla. Lyhyet sivupalkit voidaan jiirata rinnakkain maanpinnan kanssa ilman lisäliittämistä.
Nyt tämä ketju alkaa muistuttaa enemmän blogia kuin mitään muuta, mutta otan kiitollisena vastaan palautetta rakenteestani.
Tyylikästä!
Se oli iso muutos rakenteeseen. Tulee erittäin vahvaksi noilla mitoilla, ehkä hieman liioiteltua mutta et ainakaan saa kattoa päähäsi, jos sataa lunta. 👍😁
Kiitos.
Parrujen valinta perustuu kuviin, jotka vaimo löysi samanlaisesta verannasta, joten ne on tehty lähinnä esteettisistä syistä. Jos olisin päässyt helpommalla 195x45 sen sijaan että käyttäisin liimapuuta kattorakenteessa, olisin ollut iloinen. Liimapuusta aiheutuu nopeasti kuluja, puhumattakaan virheen seurauksista, kun leikkaa kulmia. En voi tarkalleen ajaa paikalliseen puutavaraliikkeeseen ja hakea uuden säännön parilla sadalla.
Silloin oli rakennuslupa hyväksytty ja rakentaminen on alkanut.
Aloitin rakentamalla itse rungon terassille kelluvan rakenteen avulla.
Mitä ei näy kuvissa on, että olen poistanut laatat ulkonurkista kaivaakseni noin 30 cm syvän kuopan kantavan kerroksen alle nurkissa. Täällä olen väkisin ja suurella vakuutuksella ajanut 4 kpl 12 mm harjaterästä noin 45 asteen kulmassa kuopan pohjaan toimimaan puunjuurten tavoin. Kuoppaan olen sitten valanut betonia ylöspäin palkkikenkään, jonka olen kiinnittänyt jo tasoitettuun runkoon. Ajatuksena on ankkuroida tuulen kuormaa vastaan.
Olen ollut melko huono ottamaan kuvia rakentamisen aikana, mutta tässä pari tälle päivälle.
Pylväät ovat paikoillaan. Kaikki päätypinta on maalattu ennen asennusta tervapellavaöljymaalilla.
On ollut paljon esivalmistusta sateisina päivinä. Olen jyrsitty ja esiporattu 118 kpl
"Pylväät", jotka toimivat koristeena kantavassa palkissa. Ne ovat 245 mm pitkiä ja valmistettu 43x43 mm mittatarkasta puutavarasta.
Minun piti rakentaa jyrsintäjigi massatuottaakseni niitä. Ostin myös poramallin amazonilta saadakseni kaikki reiät suoriksi päissä.
Pylväät kiinnitetään 8 mm puutappien ja puuliiman avulla ylä- ja alapuolisen kantavan palkin väliin, joten reikien kuvion toleranssit ovat melko tiukat.
Yhdessä kuvassa näkyy pylväiden koekokoonpano ennen poraamista, jotta saadaan sopiva keskinäinen mitta.
Lisää kuvia ja päivityksiä tulee vähitellen.
Täytyy antaa erityismaininta onshape:lle, maailman paras työkalu piirtää 3D:tä varten. Varmaankin anteliaan ilmaisversion avulla voi luoda todella hyviä rakennuslupadokumentteja vain muutamassa minuutissa, puhumattakaan kaikista hienouksista, kuten mittojen ottaminen suoraan puhelimessa sitä mukaa kun rakentaa.
