Hej!

Vi vill komma undan så billigt som möjligt utan att riskera fuktskador och mögel när vi inreder 20kvm i grovkällaren till tvättstuga. Knappt 2 m till tak. Eventuellt vill vi även ställa ett sittbadkar där.

Huset/källaren är suterräng o två väggar är delvis ytterväggar och delvis under jord. De andra två väggarna är innerväggar som gränsar till kryp-grund. Huset är byggt på bottenplatta i betong om jag förstår saken rätt. Det rinner lite vatten från berget som kommer i dagen på vissa partier i rummet...

Idag är väggarna målade med plastfärg som har suttit där i 20-40 år utan att flagna. På ett ställe (innerväggen) flagnar plastfärgen o där är lite fukt.

Tanken är att eventuellt lägga klinker på golv och en bit upp på väggarna och sedan kakla eller måla överdelen av väggarna.

Alla säger olika om det behövs fuktspärr eller ej, men det lär finnas tätskikt som andas? (Mapelastic?).

Någon rekommenderade oss att ha det under badkaret (OM vi sätter dit något) men att i övrigt inte ha tätskikt och därför skulle inte heller den gamla golvbrunnen i gjutjärn från 40-50-tal behövas bytas ut...

OM vi målar VAD ska vi ha för färg? Går det att måla VA vattenavvisande väggfärg direkt på den gamla plastfärgen (om den rengjörs först? Med vad? Vatten? Färgborttagning?).

Någon sa att man kunde måla med silikatfärg på den gamla plastfärgen eftersom den är så gammal men stämmer verkligen det?

OM kakel sätts på väggarna måste då plastfärgen slipas bort?

Vi har också eternittak. Eftersom vi inte har råd att sanera det så vill vi kanske måla. Vilken färg ska det vara? Våtrumsfärg eller vanlig takfärg?


Någon sa att eftersom jag har platta på mark(eller markplatta) vilket innebär att golv har direktkontakt med mark där inträngning av vatten eller markfukt kan förekomma och skall ej tätskiktas som vanligt.

Tacksam för svar om billigaste materialval med minsta risk för röta.

Källartjejen (utan byggkunskap(









 
Vesi ei saa tunkeutua kellariin lattian tai seinän kautta. ensin pitää uusia salaojitus talon ympärillä ja kosteuseristää ulkopuolelta. Muuten kaikki työ kellarissa on turhaa...ja seurauksena on homevaurioita...
Eti..
 
miksi kellari alkaisi homehtua yhtäkkiä 20 vuoden jälkeen
 
Jos on kosteusläpäisyä, niin on tuskin mahdollista maalata (millä tahansa maalilla). Epäilen myös, että onko olemassa mitään vedeneristystä, joka voidaan levittää kostealle betonille.

Pitäisi olla mahdollista laittaa klinkkeriä, jos se ei ole liian kosteaa.
Lattiat ja seinät on tietysti pidettävä hyvin ilmastoituina, eli ei suljettuja alueita alle tai taakse, missä ilma ei voi kiertää vapaasti.
Ei orgaanisia materiaaleja suorassa kosketuksessa kosteiden pintojen kanssa.

Mitä voi tapahtua, kun pohjalaatassa on jatkuvaa kosteutta, on että mahdollinen raudoitus voi ruostua puhki. Ei välttämättä ole kriittistä.
Jos laatta on kuitenkin jatkuvasti ollut kostea alapuolelta, niin eikö sillä ole väliä, jos roiskitte vettä myös ylhäältä?
Lämmitys, ilmanvaihto ja mahdollinen ilmankuivaus ovat tietenkin tärkeitä, jos se muutetaan "märkätilaksi".

Kosteusläpäisy voi johtua huonosta salaojituksesta, jolloin sen voi korjata, mutta se voi myös johtua maankosteudesta yhdistettynä tehokkaan kapillaarikatkon puutteeseen laatan alla, jolloin ei oikein ole mitään realistista tehtävää ilman, että oppii elämään sen kanssa. Olisin yllättynyt, jos useimmilla vanhemmilla kellaritaloilla ei olisi enemmän tai vähemmän kosteudenläpäisyä laatassa (jota ei voi salaojittaa pois).

Luulisin, että valitsisin joko märkätilamaalin tai silikaattimaalin kattoon ja seiniin.
 
Kunhan salaoja asennetaan riittävän syvälle, se poistaisi myös kosteuden perusmuurin alta ja sen jälkeen voi tehdä kellarissa mitä haluaa. Seinien ja lattian täytyy olla kuivia, muuten mikään ei tartu.
 
etiol sanoi:
Jos salaojitus tehdään riittävän syvälle, se poistaa kosteuden myös peruspohjan alta ja sitten voi tehdä kellarissa mitä haluaa. Seinämiä ja lattiaa on kuivattava, muuten mikään ei pysy kiinni..
Eti..
Ei ollenkaan varmaa. Ilman kapillaarikatkokerrosta lattian ja seinien alla maan kosteus voi nousta huomattavasti salaojan tason yläpuolelle. Useita metrejä pahimmassa tapauksessa. Olen nähnyt useita kellareita, joissa on kosteusvaurioita sisäseinien alapuolella, koska seinä on muurattu suoraan kostealle maalle ilman kapillaarikatkokerrosta (kuten ennen tehtiin) ja myöhemmin maalattu tiiviillä maalilla (kuten myöhemmin keksittiin tehdä). Siinä salaojitus ei auta, seinän alle ei voi salaojittaa. Täytyy sisustaa/maalata niin, että kosteus voi päästä pois ja tuulettua.

Laatoitus ilman vedeneristystä voi itse asiassa pysyä hyvin myös kostealla lattialla, mutta on tärkeää valita kiinnitys- ja saumausmateriaalit, jotka päästävät kosteuden läpi eivätkä vahingoitu siitä.
 
Klikkaa tästä vastataksesi
Vi vill skicka notiser för ämnen du bevakar och händelser som berör dig.