Vahvista lattia ennen kamiinan asennusta - Kellarin lattia "sisäänrakennetulla" platonmatolla(?)
Hei!
Olen kunnostamassa kellaria ja aion vaihtaa kamiinan sekä savupiipun. Aiemmin siellä oli Hugo Miljö -kamiina premodul-tyyppisellä savupiipulla. Tämä ja vanha putki on nyt poistettu, ja uusi Contura 26T korkea premoduli savupiippuineen on tilattu. Asentaja kuitenkin kyseenalaisti lattian kantavuuden, sillä kamiina on sijoitettu takkahuoneeseen, jossa on "matto" lattiassa. Eli jonkinlainen eristävä matto, joka on betonilevyn päällä ohuen (oletan) betonikerroksen kanssa. Uusi kamiina painaa 590 kg + savupiippu, mutta oletan, että savupiippu painaa suurin piirtein yhtä paljon kuin vanha, en tiedä miten paljon Hugo Miljö painaa.
Kysymykseni on siis, uskotteko, että lattia kestää sellaisenaan?
Jos ei, voiko leikata neliömetrin alueen ja valaa tukeva lattia?
Jos voi, miten tämä pieni lattiapinti tulisi rakentaa niin, että koko lattian voi laatoittaa melko pian?
Voiko laittaa lecaharkot ja sitten ohuen rappaus-/betonikerroksen päälle vai pitäisikö valaa/raudoittaa koko matka alla olevalle laatalle saakka? Miten uusi laatta liittyy vanhaan sivuilla ja minkä tyyppistä sementtiä/rappausta tulisi käyttää, jotta ei tule ongelmia laatoituksen kanssa?
Kiitollinen vinkeistä!
/Ystävällisin terveisin mansjo
Olen kunnostamassa kellaria ja aion vaihtaa kamiinan sekä savupiipun. Aiemmin siellä oli Hugo Miljö -kamiina premodul-tyyppisellä savupiipulla. Tämä ja vanha putki on nyt poistettu, ja uusi Contura 26T korkea premoduli savupiippuineen on tilattu. Asentaja kuitenkin kyseenalaisti lattian kantavuuden, sillä kamiina on sijoitettu takkahuoneeseen, jossa on "matto" lattiassa. Eli jonkinlainen eristävä matto, joka on betonilevyn päällä ohuen (oletan) betonikerroksen kanssa. Uusi kamiina painaa 590 kg + savupiippu, mutta oletan, että savupiippu painaa suurin piirtein yhtä paljon kuin vanha, en tiedä miten paljon Hugo Miljö painaa.
Kysymykseni on siis, uskotteko, että lattia kestää sellaisenaan?
Jos ei, voiko leikata neliömetrin alueen ja valaa tukeva lattia?
Jos voi, miten tämä pieni lattiapinti tulisi rakentaa niin, että koko lattian voi laatoittaa melko pian?
Voiko laittaa lecaharkot ja sitten ohuen rappaus-/betonikerroksen päälle vai pitäisikö valaa/raudoittaa koko matka alla olevalle laatalle saakka? Miten uusi laatta liittyy vanhaan sivuilla ja minkä tyyppistä sementtiä/rappausta tulisi käyttää, jotta ei tule ongelmia laatoituksen kanssa?
Kiitollinen vinkeistä!
/Ystävällisin terveisin mansjo
Näin se on tehty minulla. Se on juuri rakennettu talo, silloinhan kaikki on niin paljon yksinkertaisempaa 
Minun kamiinani painaa 550 kg. Savupiippu painaa varmaan alle 100 kiloa. Siellä missä kamiina seisoo, on 1x1 metrin kokoinen pala poistettu ylimmästä 100 mm kerroksesta solumuovia. Betoni on siellä siis 200 mm paksu, kun muualla laatta on 100 mm paksu. Ja tietenkin se on vahvistettu niin, että "sidottu yhteen" muun laatan kanssa. Se on muuten tehty samoin, mutta kapeampi, "sydänseinän" alla, joka tukee kattotuolien alakarmit.
Kaksi ajatusta:
a)
Betonilaatan purkaminen ja paksumman valaminen on melko yksinkertaista. Mutta miten tehdä vahvistuksen kanssa?
b)
Voi olla, että vanha kamiina seisoi paikassa, jossa oli jo vahvistus, esim. kantavan seinän vieressä.
Ja kolmas ajatus:
Paksu teräslevy (10 mm?) voi auttaa jakamaan kamiinan kuorman. Minulla on naapuri, joka teki näin leca-muuratun uunin alla + kivipiippu.
Parasta odottaa jotakuta, joka on taitava lujuudessa!
Minun kamiinani painaa 550 kg. Savupiippu painaa varmaan alle 100 kiloa. Siellä missä kamiina seisoo, on 1x1 metrin kokoinen pala poistettu ylimmästä 100 mm kerroksesta solumuovia. Betoni on siellä siis 200 mm paksu, kun muualla laatta on 100 mm paksu. Ja tietenkin se on vahvistettu niin, että "sidottu yhteen" muun laatan kanssa. Se on muuten tehty samoin, mutta kapeampi, "sydänseinän" alla, joka tukee kattotuolien alakarmit.
Kaksi ajatusta:
a)
Betonilaatan purkaminen ja paksumman valaminen on melko yksinkertaista. Mutta miten tehdä vahvistuksen kanssa?
b)
Voi olla, että vanha kamiina seisoi paikassa, jossa oli jo vahvistus, esim. kantavan seinän vieressä.
Ja kolmas ajatus:
Paksu teräslevy (10 mm?) voi auttaa jakamaan kamiinan kuorman. Minulla on naapuri, joka teki näin leca-muuratun uunin alla + kivipiippu.
Parasta odottaa jotakuta, joka on taitava lujuudessa!
Kiitos vastauksesta!KnockOnWood sanoi:Näin se on tehty minulla. Se on uusi talo, jolloin kaikki on niin paljon helpompaa
Minun takkama painaa 550 kg. Savupiippu painaa luultavasti alle 100 kiloa. Siellä, missä takka seisoo, on 1x1 metrin kokoinen pala poistettu ylimmästä 100 mm kerroksesta solumuovieristystä. Betoni on siellä siis 200 mm paksu, kun taas levyn muualla paksuus on 100 mm. Ja tietenkin se on vahvistettu siten, että se "roikkuu yhdessä" muun levyn kanssa. Samalla tavalla, mutta kapeammin, on tehty "sydänseinän" alle, joka kannattelee kattotuolien alarunkoja.
Kaksi ajatusta:
a)
Betonilaatan ylöspäin piikkaaminen ja paksumpana valaminen on melko yksinkertaista. Mutta kuinka tehdä vahvistaminen?
b)
On mahdollista, että vanha takka seisoi paikassa, jossa oltiin jo vahvistettu, esim. aivan kantavan seinän vieressä.
Ja kolmas ajatus:
Paksu teräslevy (10 mm?) voi auttaa jakamaan takan painoa. Minulla on naapuri, joka on tehnyt niin liesi muurattuna lecassa + kivipiippu.
Paras on odottaa, että joku, joka on osaava kestävän kehityksen alalla, antaa neuvoja!
Luulen, että minun on kaivettava lattia auki, koska minulla ei ole aavistustakaan, miltä se näyttää alapuolella. Siellä voi olla ohut "kuori" maton päällä, joka ei tue painoa, tai sitten siellä on jo vahvistettu... mutta parempi katsoa kuin katua
Edit... Löysin piirustuksen siitä, miltä lattia pitäisi näyttää... Lattia on tyyppiä "lattia mahdollisessa asumistilassa" (punainen alleviivaus kuvassa).
Viimeksi muokattu:
Mietin, kestääkö lattia hyvin, jos takka sijoitetaan kantavan sisäseinän viereen. Vain leikata pois lastulevy ja eristys ja täyttää betonilla ja vähän raudoitusta neliömetri.
Oliko se suunnilleen alkuperäinen ajatuksesi myös?
Oliko se suunnilleen alkuperäinen ajatuksesi myös?
Minulla on hieman samanlaisia ajatuksia syksyn/talven remontista pienessä takkahuoneessa.
Tällä hetkellä siellä on vanha suurempi kamiinamalli, jonka päällä lepää savupiippuputki. Lattia on lattialastulevyä, jossa on suoraan betoniin asetetut koolaukset. Aion purkaa tämän ja korvata sen kelluvalla lattialla platon-maton päällä. Ajattelin myös luoda vakaamman pohjan kamiinalle ja siksi suunnittelen rakentavani noin 12 cm korkean sokkelin pinta-alaltaan noin 1-1,5 m2. Sokkelin yläreuna tulee silloin muun lattian tasolle. Sokkelin päällystetään klinkkerillä.
Onko tarpeeksi vakaa rakentaa tämä sokkeli esimerkiksi 9 cm kevytsoraharkoilla ja laastilla vai täytyykö minun rakentaa muotti ja valaa koko sokkeli betonista?
Tällä hetkellä siellä on vanha suurempi kamiinamalli, jonka päällä lepää savupiippuputki. Lattia on lattialastulevyä, jossa on suoraan betoniin asetetut koolaukset. Aion purkaa tämän ja korvata sen kelluvalla lattialla platon-maton päällä. Ajattelin myös luoda vakaamman pohjan kamiinalle ja siksi suunnittelen rakentavani noin 12 cm korkean sokkelin pinta-alaltaan noin 1-1,5 m2. Sokkelin yläreuna tulee silloin muun lattian tasolle. Sokkelin päällystetään klinkkerillä.
Onko tarpeeksi vakaa rakentaa tämä sokkeli esimerkiksi 9 cm kevytsoraharkoilla ja laastilla vai täytyykö minun rakentaa muotti ja valaa koko sokkeli betonista?
Ei kenelläkään ollut kommentteja pohdinnoistani?
Oletetaan, että kuljen rataa pitkin lecaharkkojen kanssa. Ajattelin käyttää kapeampia, noin 10 cm leveitä lecaharkkoja, jotka muuraisin yhteen makuulla, jotta ne siis rakentuvat 10 cm + muurauslaasti pystysuunnassa.
Riittääkö pelkkä muurauslaasti ankkuroimaan lecaharkot betonilaattaan vai tarvitaanko jotain lisäkiinnitystä? Tuntuu siltä, että kaikki kuormitus tulee suoraan ylhäältäpäin.
Oletetaan, että kuljen rataa pitkin lecaharkkojen kanssa. Ajattelin käyttää kapeampia, noin 10 cm leveitä lecaharkkoja, jotka muuraisin yhteen makuulla, jotta ne siis rakentuvat 10 cm + muurauslaasti pystysuunnassa.
Riittääkö pelkkä muurauslaasti ankkuroimaan lecaharkot betonilaattaan vai tarvitaanko jotain lisäkiinnitystä? Tuntuu siltä, että kaikki kuormitus tulee suoraan ylhäältäpäin.
Pinoamalla muutaman lecablokin betonilaatan päälle ei saa vahvistusta.Stuff sanoi:
Laita muotti, raudoita kunnolla ja valaa, niin siitä tulee vahvempi.
Silloin paino jakautuu valettuun pintaan.
Mutta rehellisesti sanottuna, tarvitseeko todella yli 10 cm paksu teräsbetonilaatta vahvistusta yhden kaminaan, joka painaa noin 700 kg, sillä sehän on melkein ei mitään. Vanhemmillani on muurattu kaakeliuuni muuratulla savupiipulla, ja tämä modernilla maanvaraisella laatalla varustetussa talossa (rakennettu -92). Ainoa ero siellä alla on, että rakenne on voimakkaammin raudoitettu ja solumuovi kestää korkeampaa puristuslujuutta. Tuo kamina plus savupiippu painaa helposti yli 3000 kg.
Betoni on todella vahva ottamaan vastaan puristavaa rasitusta, ja jos vanhassa talossa ei ole eristystä alla, siitä tulee käytännössä pelkkää puristavaa kuormaa, koska alla ei ole solumuovia "joustaamassa".
Betoni on todella vahva ottamaan vastaan puristavaa rasitusta, ja jos vanhassa talossa ei ole eristystä alla, siitä tulee käytännössä pelkkää puristavaa kuormaa, koska alla ei ole solumuovia "joustaamassa".
Kyllä, se voi hyvinkin tarvita vahvistusta.vectrex sanoi:
Ja sinun pohdintasi "puristavasta kuormasta" on äärimmäisen amatöörimäistä, suorastaan virheellistä.
Betonilaatan alaosassa on vetojännityksiä, joita betoni on melko huono kestämään.
(Siksi palkkeja usein tehdään "esijännitetystä" betonista, juuri vetojännitysten välttämiseksi.
Tätä ei kuitenkaan esiinny talon perustuksissa.)
Mutta se voi vaihdella hyvin paljon riippuen siitä, missä kohdassa rakenteessa raudoitus sijaitsee,
yläosassa, keskellä tai alaosassa betonia.
Kokeile, toivo parasta, ja ehkä korjaa jälkikäteen,
tai anna rakennesuunnittelijan katsoa sitä.
Väitan jälleen kerran, kuten kirjoitin, että käytännössä se on vain puristusvoima. Tämä edellyttäen, että kyseessä on vanha eristämätön laatta (mikä tässä tapauksessa näytti olevan).KnockOnWood sanoi:
Vetojännityksiä, joista puhut, syntyy vain silloin, jos laatalla ei ole pohjaa, joka on yhtä vahva tai vahvempi puristusvoimaa vastaan. Vertaa "tavalliseen" solumuoviin S100-laatuisena. Se kestää 100kPa lyhytaikaisen kuorman ilman muodonmuutosta, kun taas yksinkertaisempi betoni kestää vähintään 20MPa. Eli 200 kertaa voimakkaampi.
Tässä tapauksessa meillä on pohja hyvin tiivistetystä makadamista, joka on huomattavasti vahvempi puristusvoimaa vastaan kuin solumuovi.
En tiedä oikein mitä sanoa siitä amatööri-nimityksestä...
Voit sanoa mitä tahansavectrex sanoi:
Mutta olen samaa mieltä siitä, että se oli tyhmä lausunto.
Pyydän näin ollen anteeksi!
Mutta mielestäni olet silti väärässä päättelyssäsi. Betonilaatta ja alusrakenne on varmaan laskettu tasaisille kuormille eikä kuten tässä tapauksessa 750 kg:n kuormalle hyvin pienellä alueella, noin 0,2 m2.
Anteeksianto hyväksytty.KnockOnWood sanoi:Saat sanoa mitä haluat
Mutta olen samaa mieltä siitä, että se oli tyhmä lausunto.
Pyydän näin ollen anteeksi!
Mutta mielestäni olet silti väärässä ajatusmallissasi. Betonilaatta ja alusta on laskettu laajalle jakautuneille kuormille, eikä kuten tässä tapauksessa 750 kg:n kuorma erittäin pienellä alueella, noin 0,2 m2.
Periaatteessa olen samaa mieltä kanssasi, mutta en silloin kun kyseessä on vain 750 kg. Jos se olisi kymmenkertainen, se olisi toinen asia (vaikka se todennäköisesti menisi miten hyvin tahansa, sekin).
20Mpa paine vastaa yli 400 tonnin painoa pinta-alalla 0,2 m2. 20MPa on silti hyvin maltillinen olettamus vanhalle betonille.
(En kuitenkaan väitä, että 400 tonnin möhkäle onnistuisi kellarissa kyseessä, se oli enemmänkin korostamaan kuinka paljon "puhdas" puristusvoima tavallinen betoni oikeastaan kestää).
Kiitos hyvästä vastauksesta. En oikeastaan ollut miettinyt niin paljoa, että lisävahvistus laatan lisäksi olisi tarpeen. Olin lähinnä pohtinut, miten päästä samalle tasolle muun lattian kanssa, saada hyvä pinta klinkkerille sekä että itse jalusta kestää.KnockOnWood sanoi:
Laatta on siis kellarissa 60-luvun talossa, eli ilman eristystä alla.
Voinko valaa armeringsnätillä raudoitetun jalustan ilman lisäkiinnitystä alustaan?
Olen lukenut, että jotkut suosittelevat poraamaan reiät laattaan ja ankkuroimaan raudoitusraudat esim. ankkurimassalla ennen valua. Itse suhtaudun tähän skeptisesti. Jos lähdetään siitä, että jalustan tarkoitus on jakaa uunin ja savupiipun putken paino laattaan, niin mahdolliset ylimääräiset ankkurointikohdat riskivät vain toimia pistekuormina nykyisessä laatassa. Paras olisi varmaan valaa ilman lisäkiinnitystä ja pitää rajapinta jalustan ja laatan välillä mahdollisimman homogeenisena, jotta kuorma jakautuisi tasaisesti?
(Olen koulutukseltani diplomi-insinööri ajoneuvotekniikassa, joten minulla on jonkin verran tietoa lujuusopista, tosin enimmäkseen sovellettuna teräsrakenteisiin. Betoni on minulle kokonaan uusi alue.)
Olen samaa mieltä.
Mutta eikö täällä ole oikeasti ketään betonirakenteiden asiantuntijaa?
Stuffs pohdinta betonin puristuslujuudesta on mielestäni melko merkityksetön.
Jos laskettaisiin niin, ei kanttiotteja tarvittaisi lainkaan.
(Mietin miten he laskivat Dhakan, Bangladeshin tekstiilitehtaalla
)Et sekoita minua nyt Vectrexiin? Hän on se, joka pohtii puristuslujuutta.KnockOnWood sanoi:Olen samaa mieltä.
Mutta eikö täällä ole yhtään oikeasti raudoitetun betonin asiantuntijaa?
Stuffsin pohdinnat betonin puristuslujuudesta mielestäni ovat aika epäolennaisia.
Jos lasketaan niin, niin silloinhan ei tarvita kantavia palkkeja myöskään.
(Mietin kuinka he laskivat tekstiilitehtaassa Dhakassa, Bangladeshissa
(Kuten tavallista) ehkä analysoimme liikaa koko asiaa, mutta kuten kaikki tee-se-itse-harrastajat haluavat, niin kun kaikki on valmista, voi istahtaa pienen viskin kera takan eteen ja tuntea tyytyväisyyttä siitä, että mahdollinen maanjäristys rikkoutuisi koko talon, mutta kamiina pysyisi varmasti pystyssä.