Olen poistanut lattian ja eristyksen keittiöstä vanhassa talossa, jossa on torpanperustus, ja olen nyt asentamassa uutta pohjahuokosta, joka pitää eristyksen palkkien välillä. Olen kiinnittänyt 45x220:n molemmille puolille vanhoja 15x15 palkkeja saadakseni paikalle vähän enemmän puukuitueristystä niiden väliin ja tasoittaakseni lattian vaakasuoraan. Pohjahuokokseksi olen ajatellut raakaponttia, joka lepää 25x25 rimoilla.
Ulkoseinällä minulla on kuitenkin ongelma. Perustuskivet ulottuvat huoneeseen jonkin verran ja estävät minua kiinnittämästä pohjahuokosta alle 15 cm lattiasta. Olen siksi miettinyt neljää eri vaihtoehtoa.
A. Asettaa raakapontti kivien päälle ja sijoittaa sinne väliin villapaperi ja kallistaa raakapontti maksimaalisen eristysmäärän saamiseksi. Kiinnitän sitten raakapontin ylhäältä rimoilla.
B. Asettaa lattiapalkki aivan kiviperustuksen reunaan ja siten asettaa raakapontti kahteen vaiheeseen.
C. Kiinnittää lattiarima alimpaan kohtaan perustuksen päälle ja asettaa raakapontti sille ja sitten kallistaa se kohti toisen puolen 220-puuta. (Jäljelle jää vain noin 9-10 cm paksu eristys perustuksen päälle)
D. Määritellä pohjahuokoksen syvyys perustuksen maksimisyvyyden mukaan ja asettaa pohjahuokos vaakatasoon. (Kuten sanottu, se jättää vain 9-10 cm syvyyttä 60 cm huonetilaan)
Olen eniten kiinnostunut vaihtoehdosta A, koska se on helpoin ja tarjoaa eniten eristystä, mutta pelkään, että raakapontti voi mädäntyä kiviperustusta vasten. Onko joku, jolla on mielipiteitä?
Kiinnostavaa, olen itsekin parhaillaan purkamassa samanlaista lattiaa.
Valitsisin varmaankin vaihtoehdon A. Jos olet huolissasi kosteudesta peruskiveä vastaan, viides vaihtoehto voisi olla kiinnittää palkki palkkiin ja kiinnittää raakapontti palkkiin "roikkuvaksi", jolloin jää pieni ilmarako peruskiveen. Eli kumpikaan palkki tai raakapontti ei saa suoraa kosketusta peruskiveen.
Vaihtoehto A on varmaan helpoin. On olemassa erityinen blindbottenboard, joka on yleensä helpompi asentaa kuin raakalauta. On myös borbehandlad vaneria. Jos k/k välimatka koolinkien välillä vaihtelee paljon ja käytettävissä ei ole hyvää sahaa, voi raakalauta silti olla helpompi. Huomaa, että eristyksen parantaminen tietyissä tilanteissa, esim. 15 cm sahanpurusta 22 cm selluloosakuituun vanhassa talossa rossipohjalla, voi johtaa siihen, että lämpöhukka ylhäältä perustukseen vähenee huomattavasti. Jos on olemassa lämmitetty savupiippu, joka kulkee palkiston läpi, se voi kuitenkin kompensoida lämmönhukkaa.
Aion valita vaihtoehdon A. Kuten sanoit, hormi kulkee lattian läpi, joten rossipohja saa lämpöä siitä. Olen myös valmistellut tarkastusluukun rossipohjaan portaiden alle, jotta voin tarkastaa tilan säännöllisesti. Rossipohja on vain talon puolikkaan alla, sillä loput on kellarin päällä, joka saa hukkalämpöä lämminvesivaraajasta ja suuresta pakastimesta jne., joten lämpötilaero ulkoilman ja rossipohjan välillä ei ole kesällä kovin suuri.
