"Nykyinen runko on sijoitettu julkisivuun, ja se on ollut mukana kuorman kantamisessa siitä lähtien, kun rakennus valmistui. Kantava kattorakenne on muurattu, tiivistetty ja tuettu nykyiseen julkisivuseinään."
Yritän ymmärtää ja nähdä nämä väitteet mielessäni. Julkisivu on tiilestä, sisäinen runko on Hultsfredin talojen kuitulaudasta, talo on rakennettu 68-69. Kuitulaudan ja kattopalkkien välissä oli kantavia linjoja tai vasapalkkeja (nimi epävarma).
Voiko väittää, että rakenne on virheellinen, vai rakennettiinko sillä tavalla siihen aikaan?
Yritän ymmärtää ja nähdä nämä väitteet mielessäni. Julkisivu on tiilestä, sisäinen runko on Hultsfredin talojen kuitulaudasta, talo on rakennettu 68-69. Kuitulaudan ja kattopalkkien välissä oli kantavia linjoja tai vasapalkkeja (nimi epävarma).
Voiko väittää, että rakenne on virheellinen, vai rakennettiinko sillä tavalla siihen aikaan?
Jäsen
· Blekinge
· 10 117 viestiä
"Nykyinen runko on tuettu julkisivuun ja se on rakennuksen rakentamisesta lähtien ollut mukana kuorman ottamisessa. Kantava kattorakenne on muurattu sekä tiivistetty ja tuettu olemassa olevaan julkisivuseinään."
Runko ei voi olla tuettu julkisivuun. Yllä oleva ilmaisu on hölynpölyä tai virheellisesti siteerattu. Fiberplanken ovat todennäköisesti sidottu ylhäällä hammarband:iin, eli makaavaan sääntöön, johon sitten kattotuolit lepäävät. Tiili on puolitiilen julkisivutiili, joka on muurattu fiberplanken:in ulkopuolelle, mutta ei kuulu kantavaan runkoon. Tiilen takana pitäisi olla ilmarako. Lisäksi tiilimuurissa on luultavasti tuuletusaukkoja avoimien pystysaumojen muodossa ylhäällä ja alhaalla.
Runko ei voi olla tuettu julkisivuun. Yllä oleva ilmaisu on hölynpölyä tai virheellisesti siteerattu. Fiberplanken ovat todennäköisesti sidottu ylhäällä hammarband:iin, eli makaavaan sääntöön, johon sitten kattotuolit lepäävät. Tiili on puolitiilen julkisivutiili, joka on muurattu fiberplanken:in ulkopuolelle, mutta ei kuulu kantavaan runkoon. Tiilen takana pitäisi olla ilmarako. Lisäksi tiilimuurissa on luultavasti tuuletusaukkoja avoimien pystysaumojen muodossa ylhäällä ja alhaalla.
"Nykyinen runko on asetettu julkisivulle ja se on ollut paikallaan rakennuksen valmistumisesta lähtien kantamaan kuormitusta
Kantava kattorakenne on muurattu, tiivistetty ja tuettu nykyiseen julkisivuseinään."
Yllä oleva on kirjoitettu katsastajan toimesta ...
Se pitää paikkansa, mitä kirjoitat.
Mietin vain, kuinka tiedän, onko tämä olemassa? "Lisäksi on todennäköisesti ilmanvaihtoaukkoja avoimien pystysaumojen muodossa tiiliseinän ylä- ja alaosassa." ?
Kantava kattorakenne on muurattu, tiivistetty ja tuettu nykyiseen julkisivuseinään."
Yllä oleva on kirjoitettu katsastajan toimesta ...
Se pitää paikkansa, mitä kirjoitat.
Mietin vain, kuinka tiedän, onko tämä olemassa? "Lisäksi on todennäköisesti ilmanvaihtoaukkoja avoimien pystysaumojen muodossa tiiliseinän ylä- ja alaosassa." ?
Jäsen
· Blekinge
· 10 117 viestiä
Tiilijulkisivulla ei ole lainkaan kantavaa tehtävää! Hultsfredshus toimitettiin ilman tiiliä, sitten piti palkata paikallinen muurari, jotta julkisivu saatiin valmiiksi. Hultsfredshus oli erittäin suuri noin vuonna 1960.
"Lisäksi on varmasti tuuletusaukkoja avoimien stötfogar-muodossa ylhäällä ja alhaalla tiiliseinässä." ?
En voi nähdä, että niitä olisi, miten näen ne?
SNB 67:n mukaan muurauksen tulisi olla tiivis ilman reikiä, jos luen oikein.
En voi nähdä, että niitä olisi, miten näen ne?
SNB 67:n mukaan muurauksen tulisi olla tiivis ilman reikiä, jos luen oikein.
Saithanhan såituden fasadin rakenteista pari päivää sitten. Siitä näet, kuinka kattotuolit ja palkkikerros on asetettu sisäseinään ja että julkisivutiilillä ei ole kantavaa toimintoa, vaan se on ainoastaan muurattu ulkokuori ilman mitään kantavaa toimintoa.
Jäsen
· Blekinge
· 10 117 viestiä
SBN 67 ei sano mitään avoimista pystysaumoista, mitä voin nähdä. Sen sijaan mitä sanotaan muussa kirjallisuudessa tuolta ajalta, esimerkiksi käsikirjassa BYGG, on se, että julkisivutiiliseinät (ilmarakolla) alueilla, joilla on paljon roiskesadetta, kuten länsirannikolla ja Skånessa, on tuuletettava niin, että julkisivun läpi tunkeutunut sade voi haihtua pois. Avoimien pystysaumojen käyttö vaihtelee todennäköisesti siksi eri puolilla maata, mutta niitä on ainakin länsirannikolla käytetty 50-luvun alusta lähtien. Avoimet pystysaumat eivät ole unelma, koska kaikenlaiset pienet eläimet voivat päästä sisään, esimerkiksi mehiläiset. Jos mehiläiset ovat päässeet sisään, niistä ei koskaan pääse eroon.