1 993 lukukertaa ·
6 vastausta
2k lukukertaa
6 vastausta
Täytyykö olla höyrysulku lisäeristyksen jälkeen?
Hei!
Olen maininnut tästä aiemmin toisessa ketjussa, jonka loin, mutta tämä vaivaa minua niin paljon nyt, ja minun on löydettävä jonkinlainen rauha tähän. Olen todella kiitollinen vastauksistanne.
Olemme lisäeristäneet meidän 70-luvun talon. Päätimme tehdä tämän, koska meidän täytyi kuitenkin poistaa vyötärötiilimme ja vaihtaa puuverhoiluun. Vaihdoimme myös perustuksen.
Jotta pääsimme betonireunan yli, meidän piti lisäeristää 95mm.
Kokonaiseristepaksuus on nyt 95 + alkuperäinen seinä 95 = 190mm
Talo on rakennettu ilman höyrysulkua, mutta muovikalvopinnoitetuilla kipsilevyillä.
Pitäisikö minun olla kuin mitään ei tapahtuisi, vai tarvitseeko minun ottaa kokonaisvaltainen lähestymistapa sisäpuolelta ja asentaa muovia kaikkialle?
Tämän työn tekeminen ei ole erityisen hauskaa, jopa vaikeaa joissain paikoissa, joissa on sisäseinien kohtaamisia ja muuta.
En ihan tarkalleen ymmärrä, kuinka suuren riskin aiheutan talollemme? Tai erilaiset oppaat näyttävät sääntönä olevan höyrysulku, jos paksuus ylittää 200mm. Oletan, että sillä on jotain tekemistä kastepisteen kanssa?
Olen maininnut tästä aiemmin toisessa ketjussa, jonka loin, mutta tämä vaivaa minua niin paljon nyt, ja minun on löydettävä jonkinlainen rauha tähän. Olen todella kiitollinen vastauksistanne.
Olemme lisäeristäneet meidän 70-luvun talon. Päätimme tehdä tämän, koska meidän täytyi kuitenkin poistaa vyötärötiilimme ja vaihtaa puuverhoiluun. Vaihdoimme myös perustuksen.
Jotta pääsimme betonireunan yli, meidän piti lisäeristää 95mm.
Kokonaiseristepaksuus on nyt 95 + alkuperäinen seinä 95 = 190mm
Talo on rakennettu ilman höyrysulkua, mutta muovikalvopinnoitetuilla kipsilevyillä.
Pitäisikö minun olla kuin mitään ei tapahtuisi, vai tarvitseeko minun ottaa kokonaisvaltainen lähestymistapa sisäpuolelta ja asentaa muovia kaikkialle?
Tämän työn tekeminen ei ole erityisen hauskaa, jopa vaikeaa joissain paikoissa, joissa on sisäseinien kohtaamisia ja muuta.
En ihan tarkalleen ymmärrä, kuinka suuren riskin aiheutan talollemme? Tai erilaiset oppaat näyttävät sääntönä olevan höyrysulku, jos paksuus ylittää 200mm. Oletan, että sillä on jotain tekemistä kastepisteen kanssa?
Mikä on ero aikaisempaan verrattuna? Jos se oli gullfiber, mutta ohuempi, niin kastepiste päätyy silti keskelle seinää materiaaliin, joka ei kuivu.
Käsittääkseni kyseessä ovat massiivipuutalot, joissa eristetään, mikä muodostuu ongelmaksi. Sinun tapauksessasi täytyy aiemmin (jos se on gullfiber) olla kelvollinen ratkaisu diffuusiopäästöesteelle, muuten sinulla pitäisi jo olla ongelmia, ajattelen minä...
Käsittääkseni kyseessä ovat massiivipuutalot, joissa eristetään, mikä muodostuu ongelmaksi. Sinun tapauksessasi täytyy aiemmin (jos se on gullfiber) olla kelvollinen ratkaisu diffuusiopäästöesteelle, muuten sinulla pitäisi jo olla ongelmia, ajattelen minä...
Aiemmin oli vain 95mm eristystä öljykarkaistulla levyllä tuulensuojana. Ajattelin, että tässä rakenteessa kastepiste osuu seinän ulkopuolelle? Ehkä niin ei olekaan?J JohanLun sanoi:Mikä on ero aikaisempaan? Jos se oli gullfiber mutta ohuempi, silloinhan kastepiste päätyy silti keskelle seinää materiaaliin, joka ei kuivu.
Käsittääkseni massiivipuutalot, joissa eristetään, aiheuttavat ongelmia. Sinun tapauksessasi täytyy olla jo aiemmin (jos se on gullfiber) pätevä ratkaisu diffuusiopäällysteelle, muuten sinulla pitäisi jo olla ongelmia, ajattelen...
En ole tässä asiantuntija, kaukana siitä, mutta olen lukenut jonkin verran ja olen fyysikko taustaltani.
Olettaisin, että jos piirrät seinän ja ulkona on esim. -15 ja sisällä +25, niin lämpötila seinässä laskee, jos ei lineaarisesti, niin ainakin siten, että nolla asettuu jonnekin seinän keskelle, riippumatta siitä, millainen seinä on. 1 cm ulkopinnasta on melkein ulkolämpötila, eli pakkasasteita. 1 cm sisäpuolelta on melkein sisälämpötila. Tämä melkeinpä riippumatta siitä, onko seinä 3 cm vai 30 cm paksu. Ajatuksena on, ettei kosteus pääse ulos ja tiivisty seinään. Eli aiemminkin kastepiste on ollut seinän keskellä.
Massiivipuutalossa ilman diffuusiokangasta tämä ei ole ongelma (tai vähemmän ongelma), koska kosteus menee hitaasti puuhun, mutta myös kuivuu pois puusta. Jos kaadat vettä kultaiseen kuituvillaan, se käyttäytyy aivan eri tavalla kuin puupalaa. Se kastuu. Jos se sitten on puupalan päällä, alkaa homehtuminen ja lahoaminen. Märkä puupala selviytyy usein todella pitkään.
Oletukseni on, että niin kauan kuin on käytetty kultaista kuituvillaa, on tarvittu diffuusiosulkua. Jopa 10 cm paksu seinä, joka on läpimärkä, homehtuu. Mikä mahdollisesti voi vaikuttaa, on, jos muutat julkisivun rakennetta. Joillakin taloilla on "tuuletetut" julkisivut ja toiset ovat tiiviimpiä. Eli talosi on todennäköisesti rakennettu niin, että siinä on jonkinlainen diffuusiosulku. Joka toivottavasti toimii.
En murehtisi enempää kuin mitä yleensä talon kanssa. Kaikissa taloissa on kosteusvaurioriski. Erityisesti 70-luvun taloissa. Mutta se ei ole luultavasti paljoa pahempaa kuin ennen kuin teit muutoksia.
Olettaisin, että jos piirrät seinän ja ulkona on esim. -15 ja sisällä +25, niin lämpötila seinässä laskee, jos ei lineaarisesti, niin ainakin siten, että nolla asettuu jonnekin seinän keskelle, riippumatta siitä, millainen seinä on. 1 cm ulkopinnasta on melkein ulkolämpötila, eli pakkasasteita. 1 cm sisäpuolelta on melkein sisälämpötila. Tämä melkeinpä riippumatta siitä, onko seinä 3 cm vai 30 cm paksu. Ajatuksena on, ettei kosteus pääse ulos ja tiivisty seinään. Eli aiemminkin kastepiste on ollut seinän keskellä.
Massiivipuutalossa ilman diffuusiokangasta tämä ei ole ongelma (tai vähemmän ongelma), koska kosteus menee hitaasti puuhun, mutta myös kuivuu pois puusta. Jos kaadat vettä kultaiseen kuituvillaan, se käyttäytyy aivan eri tavalla kuin puupalaa. Se kastuu. Jos se sitten on puupalan päällä, alkaa homehtuminen ja lahoaminen. Märkä puupala selviytyy usein todella pitkään.
Oletukseni on, että niin kauan kuin on käytetty kultaista kuituvillaa, on tarvittu diffuusiosulkua. Jopa 10 cm paksu seinä, joka on läpimärkä, homehtuu. Mikä mahdollisesti voi vaikuttaa, on, jos muutat julkisivun rakennetta. Joillakin taloilla on "tuuletetut" julkisivut ja toiset ovat tiiviimpiä. Eli talosi on todennäköisesti rakennettu niin, että siinä on jonkinlainen diffuusiosulku. Joka toivottavasti toimii.
En murehtisi enempää kuin mitä yleensä talon kanssa. Kaikissa taloissa on kosteusvaurioriski. Erityisesti 70-luvun taloissa. Mutta se ei ole luultavasti paljoa pahempaa kuin ennen kuin teit muutoksia.
Ulkoisesti siinä on standardin mukaisesti tuulensuoja ja tuuletusväli. Se on diffuusioavoin.J JohanLun sanoi:En ole asiantuntija tässä, kaukana siitä, mutta olen lukenut jonkin verran ja olen pohjimmiltani fyysikko.
Olettaakseni jos piirrät seinän ja ulkona on esim. -15 ja sisällä +25, niin lämpötila seinässä laskee, jos ei lineaarisesti niin ainakin niin, että nolla sijaitsee jossain keskellä seinää riippumatta siitä, miltä seinä näyttää. 1 cm ulkopinnasta on melkein ulkolämpötila, eli pakkasasteita. 1 cm sisäpinnasta on melkein sisälämpötila. Tämä melkein riippumatta siitä, onko seinä 3 cm vai 30 cm paksu. Ajatuksena on, että ei kosteus pääse ulos ja tiivisty seinään. Eli aikaisemminkin sinulla on ollut kastepiste keskellä seinää.
Massiivipuutalossa ilman diffuusiokalvoa se ei ole ongelma (tai pienempi ongelma), sillä kosteus menee hitaasti puuhun, mutta myös kuivuu ulos puusta. Jos kaadat vettä palalle gullfiberiä, se käyttäytyy täysin eri tavalla kuin pala puuta. Se kastuu läpimäräksi. Jos se sitten on puuta vasten, home ja laho alkavat. Märkä puupala säilyy usein hyvin pitkään.
Oletukseni on, että niin kauan kuin on käytetty gullfiberiä, on tarvittu diffuusiokalvo. Myös 10 cm paksu seinä, joka on läpimärkä, homehtuu. Mikä voi mahdollisesti vaikuttaa, on se, jos olet muuttanut julkisivun rakennetta. Joissakin taloissa on julkisivut, jotka "tuuletetaan," ja toiset ovat tiiviimpiä. Eli talosi olisi pitänyt rakentaa niin, että siinä on jonkinlainen diffuusiokalvo. Toivottavasti se toimii.
En huolehtisi enempää kuin muutenkaan talosta huolehtii. Sillä kaikissa taloissa on kosteusvaurioiden riski. Erityisesti 70-luvun taloissa. Mutta se ei todennäköisesti ole paljon pahempaa kuin ennen remonttiasi.
Kiitos tästä vastauksesta. Näin olin itsekin ymmärtänyt sen. Teen tietysti sen, mitä voin. Teippaan ikkunat sisäpuolelta jne.J JohanLun sanoi:En ole ekspertti tässä asiassa, kaukana siitä, mutta olen lukenut jonkin verran ja olen fyysikko pohjimmiltani.
Oletan, että jos piirrät seinän ja ulkona on esimerkiksi -15 ja sisällä +25, niin lämpötila seinässä laskee, ellei lineaarisesti niin ainakin siten, että nolla löytyy jostain keskeltä seinää, miten seinä ikinä sitten onkaan rakennettu. 1 cm ulkopuolelta on käytännössä "melkein" ulkolämpötila, eli pakkasta. 1 cm sisäpuolelta on melkein sisälämpötila. Tämä riippumatta siitä, onko seinä 3 cm vai 30 cm paksu. Ajatus on, että kosteutta ei tule seinään ja kondensoituu siinä. Eli myös aiemmin kastepiste on ollut keskellä seinää.
Massiivipuinen talo ilman höyrysulkua ei ole ongelma (tai on pienempi ongelma), koska kosteus imeytyy hitaasti puuhun, mutta kuivuu myös puusta. Jos kaadat vettä eristevillalle, se käyttäytyy täysin eri tavalla kuin puupala. Se kastuu perusteellisesti. Jos se sitten on puupalaa vasten, alkaa homehtua ja lahota. Märkä puupala kestää usein todella pitkään.
Olettamukseni on, että niin kauan kuin on käytetty eristevillaa, on tarvittu höyrysulku. Myös 10 cm paksuinen seinä, joka on täysin märkä, homehtuu. Se, mikä mahdollisesti vaikuttaa, on, jos olet muuttanut julkisivun rakennetta. Jotkut talot ovat "ilmastoituvia" ja toiset tiiviimpiä. Eli talosi pitäisi olla rakennettu höyrysululla. Joka toivottavasti toimii.
En olisi sen enempää huolissani kuin yleensä mitä tahansa taloa. Kaikki talot ovat vaarassa saada kosteudesta johtuvia vaurioita. Erityisesti 70-luvun talot. Mutta se ei ole luultavasti paljon pahempi kuin ennen remonttiasi.
Klikkaa tästä vastataksesi