Vakiokoko kipsilevyt?

[Rostig_9000i_-88]

Mikä on oikeastaan ​​kipsilevyjen vakiokoko: 1200 x (2200,2400,2500,2700)?.

 

[MathiasS]

Joo, niitä on periaatteessa kaikissa niissä mitoissa, jotka luettelit. On myös 3000 mm levyjä. Lisäksi kaikkia variantteja on myös 900 mm leveydellä, mikä on hieman helpompi käsitellä.

En tiedä, voiko standardimitoista puhua jonkinlaisena standardina, se olisi kai 2400-levy siinä tapauksessa.

 

[zankan]

Standardikoko kipsilevyille on nykyään 900x2500... Sen jälkeen 900x2700 on melko yleinen... 1200 levyjä ei enää pidetä standardina... 1200 levyt jätettiin 90-luvun puolivälissä... 900 levyt ovat parempia melkein kaikilla alueilla, uskaltaisin väittää. Ainoa kerta, kun käytämme 1200 kipsilevyä, on poikkeuksellisen ääntä eristävissä seinissä tai erityisissä paloluokituksissa. Nyt toki 1200 on yleisesti käytössä kotinikkareiden keskuudessa, miksi sitä on minun toki vaikea ymmärtää, mutta jos joku voi esittää järkevän selityksen tuotannon, hinnan ja käsittelyn kannalta, niin otan sen vastaan... mutta epäilen

 

[hempularen]

On hauskaa, että kvm-hinta on huomattavasti korkeampi 900 leveydellä. Jos se on nyt standardi, sen pitäisi olla halvin levy.

 

[MathiasS]

Standardikoko gyproc-levyille on nykyään 900x2500... Sitten 900x2700 on melko usein käytössä.... 1200-levyt eivät ole enää standardi... 1200-levyistä luovuttiin 90-luvun puolivälissä.... 900-levyt ovat mielestäni parempia melkein kaikilla alueilla. Ainoa kerta, kun käytämme 1200-gyproc-levyjä, on erikoisääni- tai paloseinissä. Vaikka 1200 on usein käytetty kotinikkareiden keskuudessa, miksi minun on vaikea ymmärtää, mutta jos joku voi antaa järkevän selityksen tuotannosta, hinnasta ja käsittelystä, otan sen vastaan... mutta epäilen

Riittää katsoa hintaa. Lisäksi monet ostavat rakennustarvikekaupoista, joissa ei ole 900-levyjä. Itse ostan sitä, mikä on halvin, vaikka sahanini voi tietysti tarjota kaikenlaisia. Olemme usein myös kaksi työskentelemässä, joten erityisesti nostoissa jne meitä on kaksi. Jos olisin täysin yksin, käyttäisin tietysti 900-levyjä hinnasta huolimatta.

 

[styrman1]

Hempulare taistelevat mieluummin 1200 levyjen kanssa ja säästävät rahaa vähäisemmällä määrällä reglar.
Ammattilaiset, jotka tekevät sitä päivittäin, ovat tarkempia selästään ja käyttävät mieluummin 900 levyjä.
Yleisimpiä korkeuksia ovat 240 ja 250cm.

 

[Rostig_9000i_-88]

Syy 1200-mittaan on varmaan se, että käytetään CC60, vai luovuttiinko siitä myös 90-luvulla?

Joku kirjoitti jotain siitä, että kotipuutarhurit säästävät säännöissä...voiko joku selventää vähän paremmin?

/ Kotipuutarhuri & Aloittelija

 

[styrman1]

Jos käytät levyjä, jotka ovat 900 leveitä, kiinnitä koolaukset c/c 450. mahd. isolointi tulee silloin olla kapeampi ja se on kalliimpaa.

 

[Rostig_9000i_-88]

Mitä minä, kotinikkari, hyödyn siitä, että asennan:
* 900 leveät kipsit
* k/k 450 (enemmän koolauksia) ja
* kapeampi (kalliimpi) eristys
paitsi suurempia reikiä lompakkoon ja paremman selän?

...tuleeko siitä parempi (jos tulee, kuinka paljon)?

/ Kotinikkari & Novis

 

[hempularen]

Sen on oltava jotain vikaa tässä päättelyssä. Ymmärrän, jos (jotkut) ammattilaiset suosivat kapeampaa levyä, koska sitä on helpompi käsitellä.

Mutta jos se olisi nykyajan standardimitta, sen hinta ei olisi huomattavasti korkeampi kuin "vanhan standardin" 120 cm. Epätavallinen mitta 120 olisi hinnoiteltu korkeammalle.

Lisäksi ei pidä unohtaa, että kapeamman levyn kanssa on enemmän saumoja, jotka on tasoitettava.

 

[TN]

900 kipsilevyt tulivat rakentamisliiton painostuksen jälkeen, hinta on yleensä sama kuin 1200 levyillä eli kalliimpaa meille, joilla ei ole yritysalennuksia.....

 

[zankan]

Kuuma aihe Kiva, että asia herätti kiinnostusta...
Mutta kyllä, hintanäkökulma on hyvä... Jos säästää koolauksissa, säästää rahaa, mutta ei monta kruunua viiden metrin seinässä...
Henkilökohtaisesti suosin 900 kipsiä ja metallikoolauksia. Miksi? Se käy nopeammin ja tulee vähintään yhtä hyvä, ellei parempi. Kalliimpaa ostaa, mutta aikakin on rahaa, vaikka tekisi itse. Sitten haluan väittää, ilman että leimautuu liikaa, että 900 on nykyään standardi. Tarkoitan, että suurin osa kulutuksesta Ruotsissa tapahtuu 900 kipsillä. En voi kertoa paljonko maksan yhdestä levystä, se on hyvin varjeltu salaisuus Jos tilaisin 1200 kipsiä työmiehille, he tappaisivat minut, täysin ymmärrettävää.
Ja totta kai, voi olla 2 joka levyllä, mutta kipsin kantaminen vie aikaa. Kaksi miestä maksaa tuplasti verrattuna yhteen...bla...bla...bla.. Vähempien koolausten argumenttia en oikein osta, koska ero ei ole suuri, voin kertoa sen. Teoreettisesti kyllä, mutta ei käytännössä. Ovaupotukset ja muut erikoisuudet lisäävät koolauksen määrää, mutta sen voi ottaa takaisin ajassa, jos rahaa etsii sieltä sen sijaan.

Mitä sitten tehdään säästääkseen aikaa=rahaa kipsiseinällä? Käytetään metallikoolauksia tai vaihtoehtoisesti metallia ja puurakenteita. Se säästää helposti 20 % asennusajasta...eli 60 euroa... Jos laskee 300 eurosta.

Totta kai voi sanoa, että säästää vielä enemmän... Kyllä, niin teet... Mutta keho kärsii. Jos kipsataan pieniä osia=alle 100 neliömetriä, sillä ei ehkä ole väliä, mutta talossa, joka on esimerkiksi 120 neliömetriä, on noin 150 neliömetriä kattoa...Joissakin tapauksissa tuplakipsi... 110 m2 ulkoseinää ja sisäseiniä noin 100 neliömetriä. Se on noin 500 neliömetriä kipsiä... sitten laskee koolausten lukumäärän 2,5 m:llä, eroaa se tai niin paljon, lopulta kokonaiskustannus eroaa noin 1000 euroa koolauksissa ja kipsissä noin 5000 euroa... Jos rakentaa taloa miljoonalla, tämä on kahvirahoja mielestäni...mutta ihmiset tekevät kuten haluavat..noin 1% kokonaiskustannuksista, mikäs sen enempää..mutta toisaalta jos etsii rahaa niin etsii rahaa, mutta joskus ehkä pitäisi katsoa "säästä kehoa" suuntaan.

 

[tomtletare]

Syy 900-levyn käyttöön ammattilaisrakennuksissa on kuitenkin se, että muuten TyöympäristöVirasto voi puuttua asiaan.
1200 mm levyjen kanssa työskentely ei ole hyvä työympäristö.

 

[janssonj]

Voit toki käyttää 1200 vaneria ja 600 koolauksia ja sitten käyttää 900 kipsilevyjä. On yhtä helppoa ruuvata kipsilevy vaneriin.

 

[David]

Kuumaa aihetta Kiva, että kiinnostus heräsi...
Mutta kyllä, hintanäkökohta on hyvä... Säästäminen listoissa on rahaa, mutta ei monta kruunua viiden metrin seinällä...
Henkilökohtaisesti suosin 900 kipsiä ja metallirungot. Miksi? Se on nopeampaa ja aivan yhtä hyvää, ellei parempaakin... tietysti kalliimpaa ostaa, mutta aika on myös rahaa, vaikka tekisit sen itse. Sitten voisin väittää, etten halua liikaa erottua, että 900 on nyt enemmän standardi. Tarkoitan, että suurin % kipsilevyjen menekistä Ruotsissa on 900. En voi sanoa, mitä maksan yhdestä levystä, se on hyvin varjeltu salaisuus Jos tilaisin 1200 kipsiä miehilleni, he tappaisivat minut, mikä on täysin ymmärrettävää.
Ja kyllä, voit olla 2 per levy, mutta kipsin kantaminen vie aikaa. Kaksi miestä maksaa kaksinkertaisesti yhteen mieheen verrattuna...bla...bla...bla... En voi oikein ostaa vähemmän rimojen argumenttia, koska eroa ei ole paljoa, voin kertoa. Teoriassa kyllä, mutta ei käytännössä. Ovet ja muut aukot tekevät rimojen määrän hieman suuremmaksi, mutta sen saa takaisin ajassa, jos metsästää rahaa sieltä.

Mitä sitten tehdään ajan=rahan säästämiseksi kipsiseinällä? Käytetään metallirimoja tai vaihtoehtoisesti metallia ja puurimoja. Tämä säästää helposti 20% asennusajasta... eli 60 euroa... Jos laskemme 300 euroa.

Totisesti sanotaan, mutta säästät sitten enemmän... Kyllä, niin teet... Mutta keho kärsii. Tosin jos kipsaat vähän=alle 100 neliötä, se on ihan sama, ehkä, mutta talo, sanotaan 120 neliötä, koostuu hmm 150 neliömetristä kattoa... Joissakin tapauksissa tuplakipsi... 110 m2 ulkoseinää tyyppiä ja väliseinät, sanotaan 100 neliötä... Tämä tekee noin 500 neliötä kipsiä tyyppiä... Joten jatketaan 2,5 metrin rimojen määrä muuttuu niin tai noin monta lopussa hinnanero yhteensä on noin 1000 euroa rimoissa ja kipsissä noin 5000 euroa... Jos rakentaa talon miljoonalle, tämä on kahvirahaa mielestäni...mutta ei väliä, ihmiset tekevät kuten haluavat...noin 1% kokonaiskustannuksista se on todella paljon se...mutta tottakai jos metsästää pätäkkää niin metsästää mutta joskus ehkä kannattaa katsoa suuntaan "säästä kehoa"

Hyväksyn perustelusi, mutta minulla on muutama lisäkysymys. Eikö 90-levyjen tasoittaminen maalareilta vie enemmän aikaa verrattuna 1200:een, vai onko se merkityksetöntä?
Kuinka eri korkeusmittoja tarkastellaan ammattityömailla? Käytetäänkö yhtä mittaa suoraan?

Terveisin
David