olemme hiljattain ostaneet vanhan talon ja purkaneet seinän, joka oli ulkoseinää vasten kosteuden vuoksi. Haluaisimme saada vinkkejä siitä, mitä tehdä alareunassa, koska ulkoseinän ja lattian välillä on rako, johon voi työntää sormensa lattian ja ryömintätilan väliin (sieltä on vetänyt kylmää ja aiheuttanut kosteusvahingon pariin runkotolppaan).
Yhdessä kuvassa näette itse seinän ja toisessa raon seinän ja lattian välissä, josta pääsee käsiksi itse ryömintätilaan. Ajattelin, että voisin ehkä mennä ryömintätilaan ja vetää sieltä jonkinlaista muovia tai vastaavaa(?) joka nousisi ja asettuisi itse runkotolpan alle, jonka asennan myöhemmin.
Mitä ehdotuksia teillä on, miten asian voisi ratkaista?
Tervetuloa Byggahus foorumiin!
Sinun on tehtävä yksityiskohtaisempi kuvaus siitä, miten ulkoseinä on rakennettu saadaksesi hyödyllisiä vastauksia. Lepääkö tiiliseinä puualustalla? Kuinka paksu on tiiliseinä, täystiili vai puolitiili? Mistä perustukset koostuvat? Missä päin maata talo sijaitsee? Skånessa?
Tervetuloa Byggahus-foorumille!
Sinun täytyy tehdä yksityiskohtaisempi kuvaus siitä, miten ulkoseinä on rakennettu saadaksesi hyödyllisiä vastauksia. Lepääkö tiiliseinä puusalvan päällä? Kuinka paksu tiiliseinä on, täyskivi vai puolikivi? Mistä perusta koostuu? Missä päin maata talo sijaitsee? Skånessa?
Kiitos! Se on Skånessa. Ulkoseinä on tiiltä (kuten kuvasta näkyy) ja on 30 cm paksu mutta ilmaraolla eikä lepää puusalvan päällä.
Perustuksena on ryömintätilaperustus, kuten mainitsin, ja kysymys on, mitä teen lattian alapuolella, missä rako on, sillä se on syynä siihen, että kosteusvauriot ovat aiheutuneet puurakenteisiin.
Parketin alla oleva puulattia on todella hyväkuntoinen.
Minulla on tarve ymmärtää rakennetta voidakseni antaa hyviä näkemyksiä. Onko kuvaan nähden puutukki tiiliseinän vieressä? En ole ollenkaan vakuuttunut siitä, että rako on aiheuttanut lahovaurion. Ryömintätilat vanhoissa taloissa toimivat yleensä hyvin, kunhan ne eivät ole liian hyvin eristettyjä (lisäeristyksen kautta). Lämpöhäviöt lämmitetystä tilasta pitävät ryömintätilan kuivana. Jos sinulla on rako, vuotaa vielä enemmän lämpöä alas. Ei ole koskaan hyvä ajatus laittaa puuta suoraan tiiliseinää vasten ilman välistä kosteuseristystä. Jos seinärakenne on lisäksi kosteuden kannalta suljettu muovikalvolla, tilanne on vielä pahempi.
Minulla on tarve ymmärtää rakenteen, jotta voisin antaa hyviä kommentteja. Onko puupalkki, jonka näkee kuvassa, tiiliseinän vieressä? En ole lainkaan vakuuttunut siitä, että rako on aiheuttanut lahovaurion. Vanhojen talojen ryömintätilat toimivat yleensä hyvin, kunhan ne eivät ole liian hyvin eristettyjä (lisäeristyksen kautta). Vuotolämpö lämmitetystä tilasta pitää ryömintätilan kuivana. Jos sinulla on rako, vuotaa vielä enemmän lämpöä alaspäin. Ei ole koskaan hyvä laittaa puuta suoraan tiiliseinää vasten ilman väliin laitettua kosteusisolointia. Jos seinärakenne on lisäksi kosteudellisesti suljettu muovikalvolla, se on vielä pahempi.
Kyseessä on puurunko, joka on katossa kiinni ja jota käytettiin edellisessä sisäseinässä, jota ei ole vielä poistettu. Ajatuksena on rakentaa sisäseinä teräsrankoilla.
Aiemmat puupalkit olivat vaurioituneet eniten alhaalta päin, siinä kohdassa, missä rako lattian kanssa on, joten epäilen, että se saattaa olla syynä.
On niin hirveän monta erilaista tapaa rakentaa sisäseinä ulkoseinää vasten, että menee hieman sekaisin.
Olen varma, että raon voi sulkea pois mädäntymisvaurioiden syynä. Ne johtuivat varmasti kosteuden siirtymisestä tiiliseinästä. Teräsprofiilit ovat turvallisempia kyseisessä ympäristössä, mutta jos ne ovat galvanoituja/tsinkattuja, niiden ei pitäisi myöskään koskea tiileen. Älä käytä muovikalvoa ulompana. Se pitää kosteuden sisällä. Raon tiivistät helpoimmin eristemateriaalilla, joka ei reagoi kosteuteen, esim. kivivillalla.
Sisäseinien rakentaminen täystiiliseinien sisäpinnalle (ei siis julkisivutiili) on helpointa, mutta ei paras ratkaisu. Kevytbetoni tai lecasieni, joka rapataan, on pitkällä aikavälillä turvallisempi.
Olen varma siitä, että rako voidaan poistaa lahojen syynä. Ne johtuivat varmasti kosteuden siirtymisestä tiiliseinästä. Teräsrankoja on turvallisempaa käyttää siinä ympäristössä, mutta jos ne ovat galvanoituja/pinnoitettuja, niitä ei saisi myöskään olla tiilen kosketuksissa. Älä käytä muovikalvoa ulkopuolella. Se sulkee kosteuden sisään. Raon tiivistät helpoiten eristeellä, joka ei ole herkkä kosteudelle, esim. kivivilla.
Sisäpuolen seinärunkoja kokonaisista tiiliseinistä (ei julkisivutiili) on helpompi rakentaa, mutta se ei ole paras ratkaisu. Kevytbetoni tai lecakivi, joka on rapattu, on turvallisempi pitkällä aikavälillä.
Mahtaako kyseessä olla ulkomuuri, eli 2 puolen tiilen seinää, joiden välissä on 5 cm ilmanvaihtorako "Ulkoseinä on tiiltä (kuten kuvassa näkyy) ja on 30 cm paksu, mutta siellä on ilmanvaihtorako".
Siinä tapauksessa sisäpuolen seinän tulisi olla kuiva.
Mielestäni muuraus ei viittaa siihen, että kyseessä on teräsbetoniseinä, mutta paksuus kylläkin. Se riippuu rakennusvuodesta. Se on suhteellisen moderni ilmiö.
Minusta ei muurauskerros viittaa siihen, että kyseessä on väliseinä, mutta paksuus kyllä. Se riippuu rakennusvuodesta. Kyseessä on melko moderni ilmiö.
"30 cm paksu mutta ilmarako" sai minut ajattelemaan väliseinää. Vakio tiilillä mitatkin ovat oikein, suurtiilillä mitta sopisi koko tiiliseinään. Täällä Taalainmaalla väliseinä ei ole harvinainen talleissa ja ladossa pitkään aikaan.
En ole tarpeeksi perehtynyt skoonelaiseen rakennusperinteeseen uskaltaakseni sanoa mitään varmaa siitä, kuinka kauan kerrosmuureja on käytetty. Veikkaus voisi olla 1900-luvun ensimmäinen puolisko.
Klikkaa tästä vastataksesi
Vi vill skicka notiser för ämnen du bevakar och händelser som berör dig.
