Tämä on ensimmäinen viestini Byggahus.se:ssä, toivottavasti olen postannut oikeaan foorumiin.
Suunnittelemme suurempaa laajennusprojektia 1-kerroksiselle ympärivuotiselle lomamökillemme, joka on 60 neliömetriä BYA parvella. Haluamme laajentaa noin 40 neliömetriä BYA, korottaa katon 27° (parvi) 45° (1,5 kerrosta) ja käyttää Attefallin lisäyksen sisäänkäyntiin, jotta siitä tulee suurempi pysyvä asunto.
Olemme kaavan rajoittamia 100 neliömetriin BYA ja 3,0 metrin rakennuskorkeuteen (toivottavasti sallitaan pieni poikkeama rakennuksen korkeusrajoituksesta saadaksemme hyvän yläkertatilan ja välipohjan).
Olemme laatineet pohjapiirroksen, josta alamme pitää, mutta meillä on ongelma halutessamme avoimen pohjaratkaisun alakertaan keittiölle/olohuoneelle, ja meillä on pitkät jännevälit mahdollisille kattoristikoillemme, noin 7,9 metriä.
Maksimi rakennuskorkeus 3,0 metriä huomioiden haluamme välipohjan mahdollisimman alas.
Emme myöskään haluaisi mitään pylväitä, mutta jos on pakko, niin paras paikka olisi keittiösaarekkeen kohdalla.
Kysymykseni on, onko kenelläkään ideoita tämän tekniseen ratkaisuun ennen kuin alan ottaa yhteyttä kattoristikkotoimittajiin, suunnittelijoihin jne.?
Olen yrittänyt laskea hieman välipohjaa ja avoimen pohjaratkaisun suhteen näyttää huonolta..
Kuitenkin, jos käytän keskeltä tukea keittiösaarekkeen kohdalla (4,5 metriä oikealta seinältä), se näyttää mahdolliselta 2x45x220 C24 tai 90x225 GL30h cc 600:lla, mutta se vaikuttaa erittäin puumääräiseltä (kustannus) ja toimiiko esimerkiksi HEA-palkki keskellä tukena? tarvitaanko siinä tapauksessa pylväs ajateltuun kohtaan? (Minulla on huono käsitys siitä, mitä minun tulee huomioida kyseisen palkkityypin laskelmiin ja tukemiseen)
Laajennukseen pystymme käyttämään kantavia sisäseiniä, joten siellä en usko meidän tarvitsevan erityisratkaisuja, vaan siellä pitäisi onnistua tavallisilla palkkiristikoilla cc 1200 ja välipohja niiden välissä.
Lisätietoja:
Lumialue 3,0 kN/m²
Suunniteltu peltikatto
Nykyinen rakennus: Yhden kerroksen ympärivuotinen lomamökki parvella valetulla laatalla (rakennettu 2001) 45x70 mm cc 600 kantavalla ulkoseinärungolla (Onko ongelma, että se on vain 45x70 mm kestopuu?)
Suunniteltu lisäeristää ulkoseinät, vaihtaa joitakin ikkunoita ja ulkopaneeli nykyisestä rakennuksesta remontin yhteydessä, joten vähäinen vaikutus ulkoseinään on mahdollista tarvittaessa, mutta vaikuttaa hieman liialliselta vaihtaa runko...
Piirustuksista:
Siniset seinät ovat nykyinen rakennus
Katkoviiva on mahdollinen kannatuspalkki, jonka olen piirtänyt (HEA pitämään rakennuskorkeus alhaalla?)
X-neliö keittiösaarekkeen kohdalla on mahdollinen keskuspylvään sijainti kannatuspalkille.
Onko jotain muuta, jota kaipaan? Rajoittavatko pistekuormat laattaan myös?
Alakerta (Siniset seinät ovat nykyinen rakennus)
Suunniteltu alakerta
Poikkileikkauspiirros
toimiiko esimerkiksi HEA-palkki keskituentana? ja tarvitaanko pylväs siinä tapauksessa ajateltuun paikkaan? (Minulla on huono käsitys siitä, mitä minun pitäisi ottaa huomioon kyseisen tyyppisen palkin ja tuennan laskelmissa)
En aluksi aivan ymmärrä sektiosuunnitelmaasi. Eivätkö kattoristikkosi ulotu yli 7,6 m jännevälin? Mainitset, että niiden pitäisi ulottua yli 7,9 m.
Tarkoitatko, että aiot käyttää HEA-palkkia pylvästuella? Vai että välikerroksesi koostuvat HEA-palkeista? Joka tapauksessa se on pitkä jänneväli ilman pylvästä. Pylvään osalta sinun on muun muassa tarkistettava:
Painekestävyys nurjahdusta ajatellen
Taivutuskestävyys
Mahdollinen paineen ja taivutuksen interaktio
Konentroitu kuorma voi vaikuttaa lattiaan, esimerkiksi läpilyönti voi tapahtua.
Ensinnäkään en oikein ymmärrä sinun osastokuviasi. Eivätkö kattoristikot ulotu 7,6m jännevälin yli? Mainitset, että niiden pitäisi ulottua 7,9m yli. Tarkoititko käyttää HEA-palkkia pilarituena? Tai että välipohjasi koostuu HEA-palkista? Joka tapauksessa se on pitkä jänne ilman pilaria. Pilaria varten sinun pitää tarkistaa muun muassa:
Puristuslujuuden m.h.t. nurjahdus
Taivutuslujuuden
Mahdollinen puristus ja taivutus vuorovaikutus
Keskittynyt kuorma voi vaikuttaa laattaan, esimerkiksi läpilyönnin kautta.
Hei, Kiitos vastauksesta! 7,6m on ulkoseinien sisämitat ja etäisyys palkkien välillä, joilla kattoristikot lepäävät, on noin 7,9m. Tarkoitan, että haluaisin käyttää HEA-palkkia välipohjan keskituennassa. Mieluummin välipohjan tasolla, jotta se ei lisää korkeutta liikaa. Minulla on mahdollisuus tehdä laskelmat itse, mutta olen epävarma, mitä kuormia minun täytyy ottaa huomioon ja mitä kriteerejä koskevat kyseisiä osia (HEA-tuki, pilari ja laatta). Onko sinulla jotain ajatuksia tästä?
Hei,
Kiitos vastauksesta!
7,6 m on ulkoseinien sisämitat ja etäisyys palkkien välillä, joille kattoristikot lepäävät, on noin 7,9 m.
Tarkoitan, että haluaisin käyttää HEA-palkkia keskialustana välipohjalle. Mieluiten välipohjan tasossa, jotta se ei lisää paljon korkeutta.
Minulla on mahdollisuus tehdä laskelmia itse, mutta en ole varma, mitkä kuormat minun on otettava huomioon ja mitkä kriteerit koskevat asianomaisia osia (HEA-alusta, pilari ja laatta).
Onko sinulla mitään neuvoja tähän?
Välipohjilla on hyötykuorma ullakolta, sitten sinun on tarkastettava puristuslujuus kohtisuorassa kuituja vastaan kannakkeilla.
Itse HEA-palkkia kuormittavat kannatusvoimat välipohjien kuormituksista sekä tukimomentin muodossa. Pilari kuormittuu puolestaan vastaavasti, puristusvoimalla vastaten kannatusvoimaa ja tukimomentilla HEA-palkista. Huomaa; Älä unohda omapainoa kaikille asianosaisille osille.
Mainitsemasi kriteerit ovat useita ja niitä on liikaa käydä läpi tässä. Tarvitset useita tarkastuksia ja yhtälöitä. Oletan, että kun suoritat laskelmat, käytät jotain FEM-ohjelmaa? tai jotain CAD-ohjelmaa, jossa on sisäänrakennettu ohjelma, joka ratkaisee järjestelmän puolestasi?
Välipohjille sinulla on hyötykuorma ullakolta, sitten sinun on tarkistettava puristuslujuus kuidut kohtisuorassa tuella.
Itse HEA-palkki kuormittuu välipohjien kuormituksen tukivoimista sekä tukimomentista. Pylväs kuormittuu puolestaan vastaavasti puristusvoimalla vastaavasti tukivoiman ja HEA-palkin tukimomentin kanssa. Huomaa; Älä unohda kaikkien osien omapainoa.
Mainitsemasi kriteerit ovat liian monta, ja liian paljon käydä läpi täällä. On paljon tarkastuksia ja yhtälöitä joita sinun tarvitsee käyttää. Oletan, että kun teet laskelmat, käytät jotakin FEM-programmaa? tai jotakin CAD-ohjelmaa sisäänrakennetulla ohjelmalla, joka ratkoo järjestelmän puolestasi?
Kyllä, työskentelen päivittäin FEM:in kanssa ja minulla on erilaisia työkaluja joita voin käyttää.
Olen kokeillut Finnwoodsia, mutta siinä ei ole paljon HEA-palkkeja, mutta siinä on hyvä tuki rakennusstandardeille mielestäni.
Tunnen, että minulla on suhteellisen hyvä käsitys siitä, miten voimat vaikuttavat rakenteessa.
Se, mikä on epäselvää minulle, on voimien suuruus, joka minun pitäisi ottaa laskelmiin tyypillisten rakennusstandardien perusteella, sekä niiden kriteerit.
On hieman harmi, että niitä ei voi käsitellä täällä ketjussa... Tiedätkö mistä voisin löytää ne tai onko sinulla (tai jollain muulla) mahdollisuus laskea tämä?
Puuttuuko jotain, jotta voidaan suorittaa tarvittava laskenta?
Tätä varten ei todellakaan tarvita FEM-työkaluja. Palkkien perusratkaisut ja EKS11 tukevat riittävästi. Lisäksi on olemassa hyviä käsikirjoja Ruotsin puusta.
Tätä varten ei todellakaan tarvita FEM-työkaluja. Riittää hyvin palkkien elementaaritapaukset sekä EKS11 tueksi. Lisäksi on hyviä käsikirjoja osoitteessa
Bbossespecial sanoi:
Tätä varten ei todellakaan tarvita FEM-työkaluja. Riittää hyvin palkkien elementaaritapaukset sekä EKS11 tueksi. Lisäksi on hyviä käsikirjoja svenska trä.
svenska trä.
Olen kanssasi samaa mieltä, ettei tätä varten tarvitse käyttää FEM:iä.
Kiitos ohjeista EKS11:n ja Svenskt trä:n käsikirjoihin. Tarkistan ne.
Kuitenkin, jos sinulla tai jollain muulla on jo jotain valmista pohjautuen EKS11:n, joka voi laskea tämän kokemuksella, voit mielellään tehdä sen sillä aikaa kun minä yritän perehtyä käsikirjoihin
Hyvä alku voi olla tarkistaa, että pylvään sijainti ei ole sellainen, että se nostaa ulompaa pylvästä lyhyemmässä osastossa.
Kuten mainitsen aikaisemmin, olen ennen kaikkea kiinnostunut näkemään, voinko selvitä ilman pylvästä. Mutta ehdottomasti, se kannattaa tarkistaa, jos käy ilmi, että pylväs on tarpeen.
Se on pitkä palkki ja silloin on aina riski häiritsevistä värähtelyistä, kun ihmiset liikkuvat yläkerrassa. Voisit käyttää FEM-työkaluja ja laskea hieman värähtelyjä. Vaihtoehtoisesti voit lisätä palkin mittoja ja elää mahdollisten värähtelyjen kanssa. Ehkä yläkerran toiminta ei ole niin herkkä pienille värähtelyille?
Se on pitkä palkki, ja silloin on aina olemassa riski häiritseviin värinöihin, kun ihmiset liikkuvat yläkerrassa. Voisit käyttää FEM-työkaluja ja laskea vähän värinöitä. Vaihtoehtoisesti valitse hieman suurempi palkki ja sopeudu mahdollisiin värinöihin. Ehkäpä yläkerran toiminta ei ole niin herkkä pienille värinöille?
Mielenkiintoinen näkökulma asiaan. Tätä minun täytyy ehdottomasti simuloida, jos päädyn siihen. Mitä tulee toimintaan, suurin osa yläpuolella on makuuhuone, joten heilunnan kompromissi keittiön/olohuoneen avaruuteen nähden on korkeampi prioriteettilistalla. (Tietyin rajoituksin tietysti)
Vi vill skicka notiser för ämnen du bevakar och händelser som berör dig.
MarcusL89 sanoi: