Mitä minun pitäisi käyttää aluslattiassa pitämään eristeen paikallaan?
Olen repinyt lattian huoneesta. Aiemmin oli leikkuujätettä lattian alapohjassa tuulensuojapaperin kanssa. Nyt minulle on suositeltu, ettei käytetä mitään orgaanista. Laudat siis eivät ole vaihtoehto. Mitä minun pitäisi käyttää sen sijaan?
Minulla on yli 55 cm lattian koolauksien välillä, joten valmiit alapohjalevyt eivät sovi. Olen lukenut, että jotkut käyttävät solumuovilevyjä. Onko se hyvä vaihtoehto?
Mistä pidin laudoissa, oli se, että ne kestävät kävelyä. On ollut kätevää nyt, kun olen purkanut lattiaa. Mutta heti, kun lattia on valmis, ei sillä ole mitään merkitystä, kuinka kestävä alapohja on, kunhan se vain jaksaa pitää yläpuolella olevan lattiaeristyksen... Tärkeintä on, ettei se ala homehtua, kun kostea ilma pääsee perustukseen.
Joten, mitä suosittelette? Miksi?
Minulla on yli 55 cm lattian koolauksien välillä, joten valmiit alapohjalevyt eivät sovi. Olen lukenut, että jotkut käyttävät solumuovilevyjä. Onko se hyvä vaihtoehto?
Mistä pidin laudoissa, oli se, että ne kestävät kävelyä. On ollut kätevää nyt, kun olen purkanut lattiaa. Mutta heti, kun lattia on valmis, ei sillä ole mitään merkitystä, kuinka kestävä alapohja on, kunhan se vain jaksaa pitää yläpuolella olevan lattiaeristyksen... Tärkeintä on, ettei se ala homehtua, kun kostea ilma pääsee perustukseen.
Joten, mitä suosittelette? Miksi?
Paras on varmaan laskea kosteuspitoisuutta perustuksessa. Itse laitoin muovin maahan, suljin kattluukit ja ostin kosteudenpoistajan (10 000 kr) ja sahasin vanerit trossbotteni. Vuoden jälkeen olen edelleen tyytyväinen, ja perusta näyttää uudisrakennukselta ja on kuiva ja lämpimämpi.
Vaihdoin vanhat asfaboardslevyni 50mm styroxoihin. Kiinnitetty alapuolelta pitkillä ruuveilla ja suurilla muoviprikoilla. Minun tapauksessani syynä ei ollut suoraan se, että ne ovat epäorgaanisia (perusta on rutikuiva), vaan siitä tuli lisäeristystä, joka on lisäksi tuulenpitävä!
Ne eivät kuitenkaan kestä kävelemistä ollenkaan, sen huomasin nopeasti, kun oikea jalka meni suoraan läpi, kun vahingossa astuin hieman vinoon yläpuolen koolauksilla tasapainoillen. Vähän uretaanivaahtoa ja pala takaisin niin se oli kuitenkin nopeasti korjattu!
Olen tehnyt samalla tavalla kuin vectrex mutta käytin 100mm solumuovilevyjä sen sijaan, astuin myös vinoon tasapainoillen lattianiskojen päällä liian monta kertaa ja yllätyin kovasti, ne kestivät seistä. Joten tuulensuoja, jonka olen niitannut lattianiskojen alapuolelle pitämään mineraalivillaa, jos solumuovi joskus vuosien päästä alkaisi roikkua, tuntuu vähän ylimääräiseltä.
Minulla ei ole tavallista mataperustusta. "Ryömintäkorkeus" perustuksessani on enintään 10 cm lattianiskojen alapuolella. Joissain, harvoissa, paikoissa ei enempää kuin 2 cm. Joten on vaikea saada mahtumaan ilmankuivain. Lisäksi siellä ei ole tarkastusluukkuja/sisäänkäyntejä perustukseen.bygglalli sanoi:
Tarvitsee siis nousta 10 cm, jotta se kestää päällä kävelemisen. Valitettavasti luulen, että 10 cm on minulle liian paksu. Silloin en saa mahtumaan niin paljon kutterspånia solumuovin ja sisälattian väliin! En aio laittaa muovia eristyksen ja lattian väliin, joten haluan eristyksen, joka pystyy imeä ja luovuttaa hieman kosteutta. Kutterspån on toiminut hyvin viimeiset 60 vuotta, joten ajattelin jatkaa sillä. (Olisin oikeastaan mielelläni käyttänyt sen sijaan selluvillaa, mutta luulen, että se tulee liian kalliiksi verrattuna kutterspåniin.)Drömhus2012 sanoi:
Koska aiot laittaa solumuovin lattiaregojen väliin, menetät perustelun olla käyttämättä orgaanista materiaalia alaspäin. Nyt uskon, että se toimii silti. Diffuusiomuovia ei tavallisesti käytetä ollenkaan puurakenteissa, joissa on ryömintätila. Höyryn kyky kulkea alaspäin on huomattavasti pienempi kuin ylöspäin kohti ullakkoa. Minä näkisin sen etuna, jos solumuovi on paksumpi, sillä se eristää huomattavasti paremmin kuin kutterinlastu!
Ainoa riski on se, että koska saat paremmin eristetyn lattian, vähemmän lämpöä vuotaa alas ryömintätilaan ja siten siellä alhaalla on riski korkeammasta suhteellisesta ilmankosteudesta.
Ainoa riski on se, että koska saat paremmin eristetyn lattian, vähemmän lämpöä vuotaa alas ryömintätilaan ja siten siellä alhaalla on riski korkeammasta suhteellisesta ilmankosteudesta.
Tiedän. Vähemmän orgaanista materiaalia on parempi kuin paljon? En ole varma miten tätä pitäisi ajatella.vectrex sanoi:
Hyvä pointti.vectrex sanoi:
Tämä on tärkeää. Olen nähnyt, mitä se voi tehdä ullakolle, kun siellä tulee hieman kylmempi...vectrex sanoi:
Uskon itse asiassa, että tapauksessasi olisi paljon hyötyä asettaa solumuovi koolausten alle. Kaikki orgaaninen materiaali päätyy silloin vähintään 5 cm eristeen sisään, mikä tarkoittaa, että sillä on huomattavasti korkeampi lämpötila. Tämä puolestaan tarkoittaa, että riski haitallisen korkealle kosteudelle vähenee huomattavasti kaikilta muilta osin paitsi maasta ja solumuovin ulkopuolelta.
Kirjoitat, että tila on ahdas, mutta eikö pitäisi olla mahdollista pujottaa solumuovi koolausten väliin ylhäältä päin? Solumuovi on helppo esimerkiksi liimata kiinni. Taattu työläämpää kuin solumuovin asettaminen lattian koolausten väliin, mutta toisaalta säästyt leikkaamasta jokaista solumuovilevyä, mikä on aivan hirveää (staattisia solumuovipalloja joka puolella).
Kirjoitat, että tila on ahdas, mutta eikö pitäisi olla mahdollista pujottaa solumuovi koolausten väliin ylhäältä päin? Solumuovi on helppo esimerkiksi liimata kiinni. Taattu työläämpää kuin solumuovin asettaminen lattian koolausten väliin, mutta toisaalta säästyt leikkaamasta jokaista solumuovilevyä, mikä on aivan hirveää (staattisia solumuovipalloja joka puolella).
Olen myös ajatellut tuota katkaisemista. Tuleehan siitä paljon kallista hukkaa. Liimaaminen oli mielenkiintoinen ratkaisu.
Otan illalla vähän kuvia, niin voimme katsoa, saataisiinko siihen mahtumaan sopivasti jotain solumuovia.
Otan illalla vähän kuvia, niin voimme katsoa, saataisiinko siihen mahtumaan sopivasti jotain solumuovia.
Masonit ja asfaboard taipuvat roikkumaan.
Mielestäni 10 mm:n konstruktionsplywood on ollut paras. Helppo sahata ja tiivistää ilmavuotojen varalta reunojen pitkin ulkotiivistettä. Orgaaninen tai ei, sillä on vähemmän merkitystä. Lattian palkit ovat kai puusta?
Mielestäni 10 mm:n konstruktionsplywood on ollut paras. Helppo sahata ja tiivistää ilmavuotojen varalta reunojen pitkin ulkotiivistettä. Orgaaninen tai ei, sillä on vähemmän merkitystä. Lattian palkit ovat kai puusta?
Se käy varmasti yhtä hyvin OSB:llä.
Sitä ei vain ollut saatavilla, kun remontoin 1800-luvun taloa, joten käytin siksi plyfa.
Rakennusvaneri oli kuitenkin silloin suht edullista.
Sitä ei vain ollut saatavilla, kun remontoin 1800-luvun taloa, joten käytin siksi plyfa.
Rakennusvaneri oli kuitenkin silloin suht edullista.