Hei, minulla on rapattu kivitalo rakennusvuosi 1950. Rakenne on noin 25 cm kevytbetonia tuntematonta lajia + arviolta 2 cm rappausta. Olen asunut yli 10 vuotta ja tehnyt melko paljon remonttia, mutta olen pyrkinyt säilyttämään talon luonteen.
Olen aiemmin hylännyt lisäeristyksen rakennuksen säilyttämis- ja esteettisistä syistä. Mutta, uskoakseni jatkossa kroonisesti korkeat sähkön hinnat ovat saaneet minut miettimään lisäeristystä uudelleen, kun nyt taas syksyn tullessa tuntuu hieman viileämmältä. Alan vastentahtoisesti tuntea, että se ei ehkä ole kestävä lähtökohta pitkällä aikavälillä... Laskin joka tapauksessa nykyisen U-arvon ja käytin lukua lambda 0,12 kevytbetonille ja 0,6 rapatulle, joten U-arvo on noin 0,44 ulkoseinille. Verrattuna 0,2:een, jonka ymmärtääkseni on nykyään käytäntö uusilla rakennuksilla.
Ajattelin spontaanisti, että mahdollinen ulkoinen lisäeristys mineraalivillalla, kuten Rockwool lambda 0,033 w/m*K, voisi olla vaihtoehto tässä. Jos asennetaan 5 cm rockwoolia kantavan verkon ja rappausjärjestelmän kanssa, U-arvo laskisi ~0,26, mikä mielestäni voisi olla kohtuullinen tiiveystaso, kun otetaan huomioon, että se ei vaikuta niin paljon esteettisesti ikkunasyvyyksiin/kattoliitoksiin jne., eikä myöskään tee tästä vanhasta talosta "liian tiivistä". Toinen positiivinen vaikutus on, että kevytbetonin lämmönvaraavuus kaksinkertaistuu käytännössä ulkoseinän eristyksen ansiosta.
En ole löytänyt paljon tietoa juuri 50-luvun kivitalojen lisäeristyksestä. (Tiedän, että minulla on joitain naapureita, jotka ovat tehneet tämän kivitalon runkoon 10-20 vuotta sitten silloisen käytännön mukaisesti, joka sisälsi rimoja/eristyksen ja tuuletusraon/puuverhouksen.)
Onko joku suorittanut vastaavanlaista kivitalon julkisivun eristystä tai onko kommentteja metodista, eristysmateriaalista tai vastaavasta? Mitä sudenkuoppia niissä on?
//Terveisin Pette
Olen aiemmin hylännyt lisäeristyksen rakennuksen säilyttämis- ja esteettisistä syistä. Mutta, uskoakseni jatkossa kroonisesti korkeat sähkön hinnat ovat saaneet minut miettimään lisäeristystä uudelleen, kun nyt taas syksyn tullessa tuntuu hieman viileämmältä. Alan vastentahtoisesti tuntea, että se ei ehkä ole kestävä lähtökohta pitkällä aikavälillä... Laskin joka tapauksessa nykyisen U-arvon ja käytin lukua lambda 0,12 kevytbetonille ja 0,6 rapatulle, joten U-arvo on noin 0,44 ulkoseinille. Verrattuna 0,2:een, jonka ymmärtääkseni on nykyään käytäntö uusilla rakennuksilla.
Ajattelin spontaanisti, että mahdollinen ulkoinen lisäeristys mineraalivillalla, kuten Rockwool lambda 0,033 w/m*K, voisi olla vaihtoehto tässä. Jos asennetaan 5 cm rockwoolia kantavan verkon ja rappausjärjestelmän kanssa, U-arvo laskisi ~0,26, mikä mielestäni voisi olla kohtuullinen tiiveystaso, kun otetaan huomioon, että se ei vaikuta niin paljon esteettisesti ikkunasyvyyksiin/kattoliitoksiin jne., eikä myöskään tee tästä vanhasta talosta "liian tiivistä". Toinen positiivinen vaikutus on, että kevytbetonin lämmönvaraavuus kaksinkertaistuu käytännössä ulkoseinän eristyksen ansiosta.
En ole löytänyt paljon tietoa juuri 50-luvun kivitalojen lisäeristyksestä. (Tiedän, että minulla on joitain naapureita, jotka ovat tehneet tämän kivitalon runkoon 10-20 vuotta sitten silloisen käytännön mukaisesti, joka sisälsi rimoja/eristyksen ja tuuletusraon/puuverhouksen.)
Onko joku suorittanut vastaavanlaista kivitalon julkisivun eristystä tai onko kommentteja metodista, eristysmateriaalista tai vastaavasta? Mitä sudenkuoppia niissä on?
//Terveisin Pette
Miltä ikkunat näyttävät, kuinka paljon eristystä on ullakolla, perustuksessa? Seinien eristäminen ei yleensä ole tehokkain tapa saada lämpimämpää ja hyvä investointi/alhaisempi sähkölasku valitettavasti.
Kaikki ikkunat on kunnostettu (2 lasia) ja nyt niissä on eristyslasi, joten arvelen U~1,8 ja tietysti hieman huonompi karmeissa. Mutta huomasin selkeän eron, kun tämä korjattiin.
Se on oikeastaan yhdessä kerroksessa oleva talo kellarilla, mutta olemme avanneet yhteyden kellariin.
Kellari on salaojitettu ja samalla eristimme ulkopuolelta 2 kerroksella (yhteensä 20 cm isodrän) kaikki perusmuurit pitkin. Kellarin lattiasta 2/3 osaa on tuuletettu platongolvilla ja poistoilmapuhaltimella nykyisellä betonilevyllä, joka sijaitsee suoraan "sehraalustan" päällä. Loput 1/3 osaa on purettu lattia ja uusi betonilattia lattialämmityksellä lepää 20 cm:llä solumuovia ja kapillaarikatkaisijamurskeella.
Sen sijaan ullakko on alkuperäisessä kunnossa. Siellä on kutterilastua, ja olen miettinyt lisäeristämistä täällä, koska se on talon heikoin kohta ja myös suhteellisen halpa ratkaisu. En ole kuitenkaan vielä tehnyt tätä, koska ymmärrän, että minun täytyy asentaa diffuusioeste kutterilastun alle ennen kuin aloitan lisäeristyksen. Tämä on tietenkin asia, jonka korjaan myös itse.
Mutta muuten tunnen olevani melko tyytyväinen. Meillä on maalämpö ja lämmitän tukena melko paljon, enkä kuten sanoin halua tehdä tästä talosta liian tiivistä. Ilmastointi on nykyään painovoimainen joillakin poistoilmapuhaltimilla.
Se on oikeastaan yhdessä kerroksessa oleva talo kellarilla, mutta olemme avanneet yhteyden kellariin.
Kellari on salaojitettu ja samalla eristimme ulkopuolelta 2 kerroksella (yhteensä 20 cm isodrän) kaikki perusmuurit pitkin. Kellarin lattiasta 2/3 osaa on tuuletettu platongolvilla ja poistoilmapuhaltimella nykyisellä betonilevyllä, joka sijaitsee suoraan "sehraalustan" päällä. Loput 1/3 osaa on purettu lattia ja uusi betonilattia lattialämmityksellä lepää 20 cm:llä solumuovia ja kapillaarikatkaisijamurskeella.
Sen sijaan ullakko on alkuperäisessä kunnossa. Siellä on kutterilastua, ja olen miettinyt lisäeristämistä täällä, koska se on talon heikoin kohta ja myös suhteellisen halpa ratkaisu. En ole kuitenkaan vielä tehnyt tätä, koska ymmärrän, että minun täytyy asentaa diffuusioeste kutterilastun alle ennen kuin aloitan lisäeristyksen. Tämä on tietenkin asia, jonka korjaan myös itse.
Mutta muuten tunnen olevani melko tyytyväinen. Meillä on maalämpö ja lämmitän tukena melko paljon, enkä kuten sanoin halua tehdä tästä talosta liian tiivistä. Ilmastointi on nykyään painovoimainen joillakin poistoilmapuhaltimilla.
Onko tämä todella totta? Ajatteletko ecofibran ja kutterinlastujen kykyä varastoida kosteutta höyryn muodossa? Kosteuden kyllästämä ilma yrittää tasapainottaa itsensä ullakolle, kun sisätiloissa syntyy väliaikaisia ylipaineita, ja sitten se tiivistyy, jos/kai kun kastepiste saavutetaan, mikä tapahtunee usein kylmällä ullakolla. Luin vähän tästä Infoblad.indd (ekofiber.se) ja siinä mainitaan, että sen tulisi olla tiivis konvektion välttämiseksi. On ehdottomasti melko vaikeaa tehdä sadan prosentin tiivistys ullakolle, myös ulkoseinien suuntaan, joten olisin tietysti mielelläni ilman sitä.Jonatan79 sanoi:
Kyllä, on olemassa pieni riski, että kosteus nousee ylös, mutta jos pääset sinne, on hyvä asettaa höyrysulku ullakon pohjaan ja sitten laittaa sinne paksumpi kerros eristystä. Miten tarkoitat ulkoseinien tiivistämistä? Miltä ullakko näyttää?
Se on tavallinen ullakko satulakatolla. (Valitettavasti liian matala sisustettavaksi. Muuten se olisi luultavasti jo tehty). Savupiippu keskitettynä, siellä olen asettanut muutaman kerroksen mineraalivillalevyjä ja tuuletusvälin kattotuolin kohdalla joka 3. kattotuolin kohdalla tai jotain sellaista. Muuten on vain kutterinlastueristys 20-25 cm paksu, ja laudasta tehty käytävä harjan suuntaisesti...
Tarkoitin lähinnä ongelmaa tiivistämisessä reunoille, niin sanotusti, + myös kaikki läpiviennit mutta myös savupiipun ympärillä, enkä tiedä, miten teknisesti pitäisi toimia... Tuntuu siltä, että jos ei saa sitä täysin tiiviiksi, niin melkein voisi jättää sen tekemättä, koska oletan että saa paljon kosteusongelmia paikallisesti mahdollisilla vuotokohdilla. Mutta kuten sanottu, tämä pitää tutustua paremmin, mutta tämä aion ehdottomasti toteuttaa jollain tavalla ajan mittaan.
Poiketen aiheesta hieman, ihmettelen lähinnä ajatuksia rakennusfysiikan näkökulmasta julkisivusta ja vaihtoehdoista, miten fiksuiten tehdään ulkopuolinen lisäeristys.
Hei
Mikä lämmitysmuoto sinulla on? Olen myös harkinnut mainitsemiasi toimenpiteitä, mutta päädyin siihen, että ne on vaikea perustella. Minulla on talo, joka on rakennettu vuonna 1951. Entinen vuokratalo 260 m² kahdessa kerroksessa kellarilla. 30 cm kevytbetonia seinissä ja, parhaassa tapauksessa, 40 cm kutterilastua ullakolla. Alkuperäiset kaksilasiset ikkunat.
Maalämmöllä kulutan keskimäärin noin 15000 kWh/vuosi.
Energiansäästötoimenpiteiden takaisinmaksuaika on pitkä (ellei remonttia tarvita muiden syiden vuoksi).
Jos lämmittää 1:1 sähköllä tai öljyllä(!) ja ehkä pellettillä, takaisinmaksuaika on tietenkin lyhyempi ja silloin se on tietysti perustellumpaa.
Mutta seuraan tätä keskustelua saadakseni jännittäviä tietoja.
Mikä lämmitysmuoto sinulla on? Olen myös harkinnut mainitsemiasi toimenpiteitä, mutta päädyin siihen, että ne on vaikea perustella. Minulla on talo, joka on rakennettu vuonna 1951. Entinen vuokratalo 260 m² kahdessa kerroksessa kellarilla. 30 cm kevytbetonia seinissä ja, parhaassa tapauksessa, 40 cm kutterilastua ullakolla. Alkuperäiset kaksilasiset ikkunat.
Maalämmöllä kulutan keskimäärin noin 15000 kWh/vuosi.
Energiansäästötoimenpiteiden takaisinmaksuaika on pitkä (ellei remonttia tarvita muiden syiden vuoksi).
Jos lämmittää 1:1 sähköllä tai öljyllä(!) ja ehkä pellettillä, takaisinmaksuaika on tietenkin lyhyempi ja silloin se on tietysti perustellumpaa.
Mutta seuraan tätä keskustelua saadakseni jännittäviä tietoja.
No sitten meillä on mikrotalo verrattuna..L lob sanoi:
Meillä on 78 m² x 2.Porasimme ja asensimme maalämmön heti alussa ja voin sanoa, että se investointi on maksanut itsensä takaisin monta kertaa. Mutta me kulutamme noin 20000 kWh viidelle hengelle. Ja poltan myös jonkin verran. On silti vaikuttavaa, että saat sähkönkulutuksen 15000 kWh:iin 260 m²:llä noiden seinien ja ikkunoiden kanssa. Voin muuten suositella ulkoistaa ikkunoiden kunnostuksen/lisäeristyksen. Se maksaa vain murto-osan siitä, mitä kaikkien ikkunoiden vaihtaminen kolmikerroksisiin maksaisi, ja siitä takaisinmaksuaika ei olisi lyhyt, ja siinä mielessä se olisi liioittelua. Mutta kuten sanottu, meillä on U-arvo seinällä noin kolme kertaa uudistuotannon verran. Jos jaksan, lasken lämpövirran, joka katoaa tätä kautta...
Otan huomioon öljyn poistumisen, ja siksi olen aika varma, että sähkön hinnat tulevat olemaan pitkä tulevaisuudessa korkeita. Olen kuitenkin ajatellut toteuttaa suurimman osan itse ja ottaa apua kokonaan/jossain määrin rappaukseen. En ajattele, että siitä tulisi kovin kallista. Työvaiheet eivät myöskään tunnu kovin hankalilta, koska ajattelin melko ohutta lisärakennetta. Ajattelen ikkunoita, joissa oletan, että on leikattava noin 5-6 cm kaikilta puolilta, jotta saadaan tilaa eristeelle syvennyksissä. Samalla on vaihdettava kaikki ikkunapellit. En näe ongelmaksi, että ikkunat menevät hieman syvemmälle.
Haluan kuitenkin korostaa, että tämä on suunnitteluvaiheessa, koska en ole saanut tätä aivan läpi kotona vielä... On joitain muita asioita, jotka ovat tärkeysjärjestyksessä etusijalla tällä hetkellä.
Mutta kuten sanottu ei pelkästään rahallisesti, häiritsee minua tuo valtava kylmälaskeuma juuri tähän aikaan vuodesta. En tiedä onko sinulla samaa, mutta tuntuu, että vuoto on suurinta syksyllä, kun on pieniä plusasteita. Tai sitten anturi temppuilee. Talvella, kun on miinuksia, on mukavampaa. Ehkä ilmasto on parempi, kun talvella on kuivempaa?./