Hei kaikki!

Olemme aloittamassa laajennusta 30-luvun taloomme. Tällä hetkellä olemme vasta rakennuslupavaiheessa, mutta se ei estä minua suunnittelemasta rakenteita tarkemmin.
Minulla on pieni pohdinta siitä, kuinka ratkaisen liitoksen kellarin seinän ja palkkien/seinä rakenteen välillä. Usein näkemäni ratkaisu on VAIHTOEHTO 1. Haittana siinä on, ettei diffuusiosululle saa sujuvaa loppua/liittymää kellarin seinään.
Vaihtoehto 2 on oma ideani, jossa annan seinärangan ulottua alemmaksi niin, että se on tarpeeksi leveä ja toimii myös riittävänä tukena lattiajuoksuille.
Mitä ideoita teillä olisi siitä, kuinka tämä pitäisi tehdä? Olen nähnyt paljon mielenkiintoisia kuvia Lindströmin perheen rakennuksesta (ByggaNytt), mahtaakohan olla kuvia, jotka koskevat tätä yksityiskohtaa?

/Lars
 
  • Kaksi leikkauskuvaa: vasemmalla vaihtoehto 1, oikealla vaihtoehto 2; molemmat esittävät seinärakenteen liitoksen kellariin.
Ja minä, joka olin tehnyt niin hienoja piirustuksia, eikä silti ketään, joka voi tai haluaa auttaa :'(
Ehkä jos nostaisin ketjun uudelleen...

/Lars
 
Kiva, että joku käyttää kuvia ja saa vähän inspiraatiota! Samanlainen kysymys tässä ketjussa:
http://www.byggahus.se/forum/showthread.php?t=50224

En näe mitään vikaa vaihtoehdossa 2, paitsi että yleensä ei tehdä niin… miksi?

Ensin on melkein valmis normaali alapohja:
bjalklag_smal_1.jpg

Sitten haluamme nostaa koko seinäsatunnaisen ajan säästämiseksi:
bjalklag_smal_2.jpg

Silloinhan seinä automaattisesti päätyy vaihtoehtoon 1 (tavallinen), mutta toki, jos keksit tavan tehdä kuten 2, se ei ole väärin. Voidaanhan nostaa yksi seinäpuu kerrallaan, mutta se tuntuu hankalalta ja epävakaalta!
 
Toisesta näkökulmasta. Mutta miksi haluat höyrynsulkukalvon kellariin?
 
  • Rakennussuunnitelmapiirros, joka näyttää seinän ja perustuksen välisen rajapinnan, sisältäen eristeet ja mahdollisen höyrynsulun paikan.
Hei ja kiitos vastauksesta!

Busnut: En tarvitse höyrynsulkua kellarissa, mutta en myöskään halua, että kostea ilma vuotaa seinän alaosasta. Vaihtoehto 1:ssä on huomattavasti vaikeampaa saada tiivistä, niin sanotusti.

ByggaNytt: Miten teit diffuusiosulkijan kanssa? Teipattu lattian palkkien ympärille vai vain päätetty lattian tasolla?

Vaihtoehto 2:n kehittäminen: jos käytetään kahta kynnystä (samalla tavalla kuin puuoppaan vaihtoehdossa, vaikka se on sisäilmastoidulle ryömintätilalle), voitaisiin ensin asettaa lattia ja sitten pystyttää seinät lohkoissa ja samalla saada hyvä lopetus diffuusiosulkijalle.

/Lars
 
larseman sanoi:
ByggaNytt: Miten teit diffspärrin kanssa? Teipattu lattiahirsien ympärille tai vain lopetettu lattian tasolle?
/Lars
Sutteräng maanpinnan yläpuolella alla olevan mukaan, maan alapuolella EI muovia/eristystä:
mur_bjkl.jpg
 
Se näyttää epäilemättä siltä, että olet tehnyt perusteellista työtä!
Etkö usko, että iso-blockit riittävät eristeeksi maan päällä? Luulen, että tyydyn siihen kuitenkin.
Kuinka pitkälle olet vetänyt diffuusioparaventtiilin lattialle? Et arvioi, että syövässä olisi kondenssioidetta? Luultavasti se ei pitäisi olla ongelma, jos oletetaan, että sisätiloissa on alipaine.

/Lars
 
Juu, ISO-lohkot riittävät ja olisin mielelläni siistinyt sisäpuolta, MUTTA minulla on intohimo paljon sähkö/data/hälytys/yms. -vetoihin, ja se tarkoittaa PALJON VP-putkia, joten käytän 45 mm metallikoolauksia ja siinä samalla laitan vähän eristystä (maanpinnan yläpuolella)!

Muovi yläkerrassa peittää koko lattian, koska toimittaja (Kährs) haluaa sen niin!

Kyllä, teoreettisesti tämä voi tapahtua sokkelin ympärillä ja tutkin asiaa puuseppäkavereideni kanssa, eikä kukaan (?) nykyään leikkaa/teippaa/niittaa muovia palkiston ympärillä, joten tyydyin tähän. En ole tänään laittanut sokkelikerrosta kuntoon, joten olen jo penkonut sokkeli/palkiston alta lisäsähkö/LVI-töitä varten löytämättä mitään merkkejä kosteudesta, joten se tuntuu riittävän turvalliselta.
 
Klikkaa tästä vastataksesi
Vi vill skicka notiser för ämnen du bevakar och händelser som berör dig.