8 144 lukukertaa ·
20 vastausta
8k lukukertaa
20 vastausta
Leveys puulattia lattialämmityksen kanssa
Sivu 1 / 2
Hei,
Kuulin, että ei pitäisi olla liian leveitä puulattioita, jos on lattialämmitys, riskin vuoksi, että lattia käyristyy/kääntyy. Voiko joku vahvistaa/kumota tuon teorian? Kuinka leveät lattiat voi olla yhdessä lattialämmityksen kanssa?
t.
David
Kuulin, että ei pitäisi olla liian leveitä puulattioita, jos on lattialämmitys, riskin vuoksi, että lattia käyristyy/kääntyy. Voiko joku vahvistaa/kumota tuon teorian? Kuinka leveät lattiat voi olla yhdessä lattialämmityksen kanssa?
t.
David
Päätin juuri 20x135 mm.
On mahdollista, että on olemassa laajempi valikoima kuin mitä olen löytänyt, mutta kun otetaan huomioon, että lattian ei tule olla paksumpi kuin 20 mm (enempää on tyhmää yli gv), ei ollut mitään leveämpää kuin 135.
Tarkoittaen ehkä sinun ei tarvitse miettiä niin paljon.....:=)
Minulla ei ole kokemusta liian leveistä laudoista, mutta on varmasti viisasta ottaa huomioon mahdollinen riski, että ne vääntyvät.
Mathias (jolla on jumit olkapäissä lyötyään 5" naulaa pienellä moukarilla....)
On mahdollista, että on olemassa laajempi valikoima kuin mitä olen löytänyt, mutta kun otetaan huomioon, että lattian ei tule olla paksumpi kuin 20 mm (enempää on tyhmää yli gv), ei ollut mitään leveämpää kuin 135.
Tarkoittaen ehkä sinun ei tarvitse miettiä niin paljon.....:=)
Minulla ei ole kokemusta liian leveistä laudoista, mutta on varmasti viisasta ottaa huomioon mahdollinen riski, että ne vääntyvät.
Mathias (jolla on jumit olkapäissä lyötyään 5" naulaa pienellä moukarilla....)
Hei,
Meillä on joka tapauksessa 25x158 mm mäntylattia lattialämmityksessä. Lattia tulee Siljanilta ja heidän mukaansa se toimii erinomaisesti lattialämmityksessä. Laudat on jyrsitty alapuolelta, mikä kuulemani mukaan estää lautoja vääntymästä/kääntymästä.
Jos lattia asennetaan kantavana rakenteena suoraan koolauksille (kuten meidän tapauksessamme), eli ilman lastulevyjä tai vastaavia alla, sen tulisi olla vähintään 25 mm paksu mutta enintään 30 mm. Tämä sekä Siljanin että Dala Floda Golvin mukaan.
Meillä on joka tapauksessa 25x158 mm mäntylattia lattialämmityksessä. Lattia tulee Siljanilta ja heidän mukaansa se toimii erinomaisesti lattialämmityksessä. Laudat on jyrsitty alapuolelta, mikä kuulemani mukaan estää lautoja vääntymästä/kääntymästä.
Jos lattia asennetaan kantavana rakenteena suoraan koolauksille (kuten meidän tapauksessamme), eli ilman lastulevyjä tai vastaavia alla, sen tulisi olla vähintään 25 mm paksu mutta enintään 30 mm. Tämä sekä Siljanin että Dala Floda Golvin mukaan.
30 mm puuta lattialämmityksen päällä on suoraan sopimatonta. 25 mm on rajatapaus. 20 mm on ok.
Jos sinulla on lämmitysjärjestelmä, jossa on pelkästään lattialämmitys, on katastrofi laittaa niin paksu lattia, koska joudut nostamaan menoveden lämpötilaa vain käsitelläksesi puulattiahuoneen lämmöntarpeen. Jos sinulla on sekoitusjärjestelmä, jossa on sekä vanhoja korkealämpöradiaattoreita että lattialämmitys, sillä on hieman vähemmän merkitystä, mutta se on silti varojen tuhlausta pitää niin paksua lattiaa.
Jos sinulla on lämmitysjärjestelmä, jossa on pelkästään lattialämmitys, on katastrofi laittaa niin paksu lattia, koska joudut nostamaan menoveden lämpötilaa vain käsitelläksesi puulattiahuoneen lämmöntarpeen. Jos sinulla on sekoitusjärjestelmä, jossa on sekä vanhoja korkealämpöradiaattoreita että lattialämmitys, sillä on hieman vähemmän merkitystä, mutta se on silti varojen tuhlausta pitää niin paksua lattiaa.
Hmmm, sitä näkee usein foorumilla ja muualla... Mutta eikö sekin vaikuta, mitä on lattialautojen alla (energia, jonka laitat lautalattian alle, täytyyhän mennä jonnekin, vai mitä?). Jos sinulla on hyvä eristys ja konvektorilevyt (alá Wirsbos golvkasett), niin eikö se voisi toimia melko hyvin, vaikka lattia olisikin aika paksu?MathiasS sanoi:
...vai tuleeko vain lämmin tila alapuolisen lattian/eristyksen ja lankkujen väliin? :-/
JoGi
MattiasS->
Näytät olevan hyvin varma asiastasi. Oma kokemus vai mistä olet saanut tietosi?
Tarkoitat siis, että 20 mm on riittävä kantava rakenne suoraan lattiapalkeille? Lattianvalmistajien mukaan, joiden kanssa olemme keskustelleet, se ei ole riittävä.
Sitten ei pitäisi voida asentaa 22 mm lattialastulevyä lattialämmitykseen myöskään? Vai johtaako lastulevy lämpöä paremmin kuin puulattia? Kun asennat lastulevyn, nouset vielä korkeammalle lattialämmityksestä, koska lattia rakentaa jonkin verran, riippumatta siitä valitsetko laminaatin tai parkettilattian, vai mitä?
En puhu lattialämmityksestä valettuna betonilaattaan, vaan lattialämmityksestä puukehykseen, jonka alla on ryömintätila. Jos lattialämmitys on valettu laattaan, lattia jää kauemmas putkista kuin silloin kun meillä on lattialämmitysputket levyinä lattiapalkeiden välillä.
No niin.. pian näemme, lämmitämmekö turhaan...
Näytät olevan hyvin varma asiastasi. Oma kokemus vai mistä olet saanut tietosi?
Tarkoitat siis, että 20 mm on riittävä kantava rakenne suoraan lattiapalkeille? Lattianvalmistajien mukaan, joiden kanssa olemme keskustelleet, se ei ole riittävä.
Sitten ei pitäisi voida asentaa 22 mm lattialastulevyä lattialämmitykseen myöskään? Vai johtaako lastulevy lämpöä paremmin kuin puulattia? Kun asennat lastulevyn, nouset vielä korkeammalle lattialämmityksestä, koska lattia rakentaa jonkin verran, riippumatta siitä valitsetko laminaatin tai parkettilattian, vai mitä?
En puhu lattialämmityksestä valettuna betonilaattaan, vaan lattialämmityksestä puukehykseen, jonka alla on ryömintätila. Jos lattialämmitys on valettu laattaan, lattia jää kauemmas putkista kuin silloin kun meillä on lattialämmitysputket levyinä lattiapalkeiden välillä.
No niin.. pian näemme, lämmitämmekö turhaan...
Puhumme kahdesta asiasta:
1. Kuinka paksu lattia tarvitaan kantavuuden takaamiseksi.
2. Kuinka paksu lattia olisi sopiva lattialämmityksen yläpuolelle.
Nämä kaksi asiaa eivät aina ole yhtäpitäviä.
En sano, että 20mm lattia riittää kaikille puupalkistoille, mutta sanon, että on sopimatonta laittaa paksumpaa lattiaa kuin tämä lattialämmityksen päälle.
Minulla on jossain ovela Excel-taulukko, joka laskee näitä asioita, katson jos löydän sen ja teen pari "simulointia".
Marge, soita joillekin lattialämmitystoimittajille ja kuule mitä mieltä he ovat 25-30mm puulattiasta putkien päällä!!! Joskus ei ehkä ole valinnanvaraa, mutta jos sen voi välttää niin...
Ystävällisin terveisin,
Mathias
1. Kuinka paksu lattia tarvitaan kantavuuden takaamiseksi.
2. Kuinka paksu lattia olisi sopiva lattialämmityksen yläpuolelle.
Nämä kaksi asiaa eivät aina ole yhtäpitäviä.
En sano, että 20mm lattia riittää kaikille puupalkistoille, mutta sanon, että on sopimatonta laittaa paksumpaa lattiaa kuin tämä lattialämmityksen päälle.
Minulla on jossain ovela Excel-taulukko, joka laskee näitä asioita, katson jos löydän sen ja teen pari "simulointia".
Marge, soita joillekin lattialämmitystoimittajille ja kuule mitä mieltä he ovat 25-30mm puulattiasta putkien päällä!!! Joskus ei ehkä ole valinnanvaraa, mutta jos sen voi välttää niin...
Ystävällisin terveisin,
Mathias
Joitakin laskettuja puolikkaita totuuksia:
Jossakin lattialämmitysjärjestelmässä, jossa vaihdamme vain pintakerrosta, pätee seuraavaa:
Laatoilla vaaditaan menolämpötilaksi 34 astetta.
28mm puulattia vaatii menolämpötilaksi reilut 45 astetta.
18mm puulattia on jossain näiden välissä.
Mitä yritän sanoa, on se, että lämpöpumpun tapauksessa nämä menolämpötilan erot vaikuttavat suhteellisen paljon pumpun hyötysuhteeseen (lämmittää harakoille).
Lastulevy ei ole yhtä lämpöä varastoivaa kuin puu (ei yhtä tiivistä), mutta lattialämmitysjärjestelmä lastulevyllä ja kaksoiskipsillä putkien yläpuolella ei sekään ole erityisen kehuttava....
Jossakin lattialämmitysjärjestelmässä, jossa vaihdamme vain pintakerrosta, pätee seuraavaa:
Laatoilla vaaditaan menolämpötilaksi 34 astetta.
28mm puulattia vaatii menolämpötilaksi reilut 45 astetta.
18mm puulattia on jossain näiden välissä.
Mitä yritän sanoa, on se, että lämpöpumpun tapauksessa nämä menolämpötilan erot vaikuttavat suhteellisen paljon pumpun hyötysuhteeseen (lämmittää harakoille).
Lastulevy ei ole yhtä lämpöä varastoivaa kuin puu (ei yhtä tiivistä), mutta lattialämmitysjärjestelmä lastulevyllä ja kaksoiskipsillä putkien yläpuolella ei sekään ole erityisen kehuttava....
Kipsi johtaa lämpöä suhteellisen hyvin, joten se ei ole suuri ongelma. Syynä siihen, että lastulevy johtaa lämpöä hieman paremmin kuin puu, on se, että lastulevy on paljon tiiviimpää materiaalia, eli se sisältää vähemmän ilmaa kuin massiivipuu. Ilma eristää erittäin hyvin.
Mitä voi tehdä vähentääkseen lattialämmitysputkien yllä olevan kokonaispaksuuden, on laittaa lastulevyjä pohjalle, eli naulata/ruuvata ne kiinnitykseen. Sitten laitat harvalaudan, esimerkiksi tavallisen 22x95 raakapontin kantamaan lämpölevyjä. Tämän päälle laitat lattiasi, ja sen pitäisi toimia hyvin enintään 30 mm massiivipuun kanssa useiden valmistajien mukaan. Kuten Mathias kirjoittaa, paksumpi lattia vaatii korkeamman veden lämpötilan putkissa, mutta se riippuu myös siitä, kuinka lämpimät lattiat halutaan.
Ystävälläni on 22 mm lastulevy + 15 mm parkettia putkien päällä ja se toimii hyvin.
Huomaa, että harvalaudan päälle on laitettava vähintään 15 mm parkettia, jotta se toimisi, ohuempi parketti todennäköisesti joustaa. Aiomme käyttää 15 mm parkettia joissakin paikoissa ja massiivista 25 mm mäntylautaa muissa, ohuempaa en uskalla kokeilla.
Mitä voi tehdä vähentääkseen lattialämmitysputkien yllä olevan kokonaispaksuuden, on laittaa lastulevyjä pohjalle, eli naulata/ruuvata ne kiinnitykseen. Sitten laitat harvalaudan, esimerkiksi tavallisen 22x95 raakapontin kantamaan lämpölevyjä. Tämän päälle laitat lattiasi, ja sen pitäisi toimia hyvin enintään 30 mm massiivipuun kanssa useiden valmistajien mukaan. Kuten Mathias kirjoittaa, paksumpi lattia vaatii korkeamman veden lämpötilan putkissa, mutta se riippuu myös siitä, kuinka lämpimät lattiat halutaan.
Ystävälläni on 22 mm lastulevy + 15 mm parkettia putkien päällä ja se toimii hyvin.
Huomaa, että harvalaudan päälle on laitettava vähintään 15 mm parkettia, jotta se toimisi, ohuempi parketti todennäköisesti joustaa. Aiomme käyttää 15 mm parkettia joissakin paikoissa ja massiivista 25 mm mäntylautaa muissa, ohuempaa en uskalla kokeilla.
Wirsbon esitteessä "Rörläggning och installationsprinciper" lukee:
"Homogeeninen puulattia (lattiapaneelit), joiden paksuus on enintään 30 mm, voidaan käyttää. Paneelit kiinnitetään lattianiskoihin toimittajan ohjeiden mukaisesti"
Ja det är klart att det *KAN* användas, frågan är hur optimalt anläggningen fungerar.marge sanoi:
Jag har själv löst problemet genom att lägga rören i glespanel på bjälklaget, och därefter blir det 20mm trä ovanpå detta. Jag kunde ha använt 15-16mm också, men vill ha några millimeter extra för att kunna slipa golvet vid behov.
Resultat:
1. Golvvärme fungerar bra
2. Golvet är bärigt.
TROTS detta är det rummet med trägolv som kommer vara "dimensionerande" för framledningstemperaturen som VP måste producera => bara för att jag ska ha trägolv får pumpen arbeta i mindre effektivt arbetsområde => sämre driftsekonomi. Tjockare golv hade gett ytterligare 5-7grader högre framledningstemp och ännu sämre verkningsgrad som följd.
Jaja, olemme jo asentaneet 140 neliömetriä taloa tällä tavalla, joten, kuten kirjoitin aiemmin, jää vain nähtäväksi, lämmitämmekö vain variksille (emme ole vielä asentaneet pumppua).
Outoa, että LVI-insinööri, joka on laskenut tehontarpeen ym., ei kommentoinut meidän valintaa 25 mm puulattian suhteen, hänen olisi pitänyt tehdä niin, jos se vähentää tehoa niin paljon kuin sanot. No, tehty mikä tehty. ;D
Outoa, että LVI-insinööri, joka on laskenut tehontarpeen ym., ei kommentoinut meidän valintaa 25 mm puulattian suhteen, hänen olisi pitänyt tehdä niin, jos se vähentää tehoa niin paljon kuin sanot. No, tehty mikä tehty. ;D
Yhteenveto voisi olla:
1.) Liian leveät lattiat voivat aiheuttaa vääntöjä
2.) Liian syvät lattiat heikentävät lämmönjohtavuutta ja voivat johtaa siihen, että lämpö ei pääse läpi?
Oikein ymmärretty?
Lopullinen kysymys, voiko väännöt välttää, jos lankku on "uratettu" alapuolelta? Voisiko silloin olla jopa 250 mm leveää? Sano kyllä
terveisin
David
1.) Liian leveät lattiat voivat aiheuttaa vääntöjä
2.) Liian syvät lattiat heikentävät lämmönjohtavuutta ja voivat johtaa siihen, että lämpö ei pääse läpi?
Oikein ymmärretty?
Lopullinen kysymys, voiko väännöt välttää, jos lankku on "uratettu" alapuolelta? Voisiko silloin olla jopa 250 mm leveää? Sano kyllä
terveisin
David
Aitojen lattialautojen TULEE olla uritettu pohjasta juuri siksi, että estetään lankkua vääntymästä.
Leveämmällä lankulla on suurempi sisäinen liikkumavara kuin kapeammalla, jos se sitten ruuvataan molemmilta sivuilta, tällöin on rakennettu mahdollisuus, että se voi taipua keskeltä jos se asetetaan hyvin kuivana aikana. Kun ilman kosteus lisääntyy, se alkaa turvota, ja jos se on tiukasti reunoissa kiinni, se voi nousta keskeltä.
Toisaalta voi käydä niin, että saat hieman suuremmat raot lankkujen väliin kuivuuden aikana, jos asennat lattian erittäin kosteana aikana, kuten sateisena syksynä.
Todennäköisesti ei ole ongelmaa talossa, joka on aina lämmitetty ja pitää kohtuullisen tasaisen tason ilmankosteudessa, on pahempi kesämökillä, jossa on suuria vaihteluita lämpötilassa ja kosteudessa.
Riittää pelottelupropaganda, uskon, että se toimii aivan erinomaisesti, mutta tarkista muutamilta eri kokeneilta lattianvalmistajilta kuten Dala Floda ja MörkaSkog tai mikä niiden nimi on, heidän, jos kenen, pitäisi tietää.
Toivottavasti he sanovat OK, sillä siitä tulee todella hienon näköinen noin leveillä laudoilla!
Leveämmällä lankulla on suurempi sisäinen liikkumavara kuin kapeammalla, jos se sitten ruuvataan molemmilta sivuilta, tällöin on rakennettu mahdollisuus, että se voi taipua keskeltä jos se asetetaan hyvin kuivana aikana. Kun ilman kosteus lisääntyy, se alkaa turvota, ja jos se on tiukasti reunoissa kiinni, se voi nousta keskeltä.
Toisaalta voi käydä niin, että saat hieman suuremmat raot lankkujen väliin kuivuuden aikana, jos asennat lattian erittäin kosteana aikana, kuten sateisena syksynä.
Todennäköisesti ei ole ongelmaa talossa, joka on aina lämmitetty ja pitää kohtuullisen tasaisen tason ilmankosteudessa, on pahempi kesämökillä, jossa on suuria vaihteluita lämpötilassa ja kosteudessa.
Riittää pelottelupropaganda, uskon, että se toimii aivan erinomaisesti, mutta tarkista muutamilta eri kokeneilta lattianvalmistajilta kuten Dala Floda ja MörkaSkog tai mikä niiden nimi on, heidän, jos kenen, pitäisi tietää.
Toivottavasti he sanovat OK, sillä siitä tulee todella hienon näköinen noin leveillä laudoilla!