Lattiatason mitat - 5,6 metriä

[Barriospurer58]

Olen kunnostamassa vanhaa hirsirakenteista navettaa ja tarvitsen apua uuden lattian suunnittelussa.

Rakennus koostuu hirsisestä yläosasta, joka seisoo melko korkealla kivimuurilla/perustuksella. Alapuolta ei ole käytetty mihinkään viimeiseen 25 vuoteen lattian (kellarin katon) huonon kunnon vuoksi.

Nyt olen purkanut lattian (ja vahvistanut kuinka huonossa kunnossa se oikeasti oli), ja olen alkanut miettiä ratkaisuja uudelle lattialle. Hirret saavat muutaman uuden tukin ennen lattianrakennuksen alkamista, joten minulla on vähän aikaa pohtia lattiaa.

Ajatuksena on, että siitä tulee puusepänverstas, joten lattian täytyy olla mitoitettu kestämään mahdollisesti muutamia vanhempia (raskaita) koneita.

Sisämitat ovat 5,6 m * 6,8 m. Kattokorkeus on riittävä, jopa paksumman lattian ja mahdollisen tulevan katon eristyksen kanssa.

Ensimmäinen ajatukseni oli liimapuupalkit rakennuksen poikki, eli 5,6 metriä pitkät, kiinnitettyinä hirsiseinään palkkikenkiin. Minkä kokoinen tarvitaan? Pitäisikö minun laittaa ne cc600 ja eristää niiden väliin, vai pitäisikö minun asentaa kulmikkaita yläpuolisia tukia, joiden väliin eristän? Ruuviliimattua lattialastulevyä ja sitten lattia, vai riittääkö tukeva puulattia?

 

[JKrister]

Suosittelisin Lättball hb350. Mutta limträm 90x270 toimii myös. Tämä on asuinrakennuksen kuormitukselle. Mahdollisten vapaasti sijoitettujen 1 tonnin koneiden mitoitus on vaikeaa. Turvallisinta on, jos voi saada kantavan sydänseinän alle.

 

[Barriospurer58]

Suosittelisin Lättball hb350:ää. Mutta myös liimapuupalkki 90x270 toimii.
Tämä on asuintilan kuormitusta varten. Dimensionointi mahdollisille vapaasti sijoitetuille 1 tonnin koneille on vaikeaa.
Turvallisinta olisi, jos voisi saada kantavan keskiseinän alle.

Mitkä ovat kevytrakenteen edut liimapuuhun verrattuna? Ei ole lainkaan kokemusta sellaisista.

Joo, 1 tonnin koneet ovat tietysti vaikeita, ja ymmärrän, että en voi laittaa mitä tahansa työpajaan. Ajattelen kuitenkin, että voisi olla fiksua mitoittaa ylöspäin asuintilan kuormituksesta?

Keskiseinästä puheen ollen, se olisi varmasti mahdollista, mutta juuri nyt kellarissa ei ole edes puhettakaan lattian olemassaolosta. Olen poistanut erittäin lahonneen puulattian sieltä, ja alla on vain maata. Voisiko pituussuuntainen kantava palkki, jossa on useita tolppia, olla vaihtoehto keskiseinälle?


Pikainen luonnos, jossa katkoviiva on kiviperustan likimääräinen sisäseinä. Keskiseinä sijoittuisi keskelle oviaukkoa (oikea lyhyt sivu luonnoksessa) kellariin, siksi kysyn tolppien mahdollisuudesta sen sijaan.

 

[JKrister]

Jos voi puolittaa jonkin jännevälin, voi siirtyä käyttämään tavallista k-puuta. Esimerkiksi 45x220. Se olisi paljon halvempi ratkaisu. Karmipuu pylvään päällä on varmaan helpoin ratkaisu, eikä suunnalla ole väliä. Sen ei myöskään tarvitse olla keskellä, vaan sen voi sijoittaa Emma ovenkarmin viereen. Siten voi jakaa jännevälin 2,3m ja 3,3m.

Olen vain puhelimen kautta, mutta karmipuun koko ja pylväät ovat tasapainottelua sen välillä, kuinka monta perustusta jaksaa tehdä. Jos olisi vakaa perusta, voisi rakentaa 45x120 seinän cc600 ja jättää karmipuun pois.

Pidän kevyistä palkkeista, koska työskentelen usein yksin. Paljon kevyempi palkki painollisesti. Kummallista kyllä, harvemmat varastoivat niitä.

 

[Barriospurer58]

Ja, jos kantaiskuormaa voi puolittaa, voidaan siirtyä tavanomaiseen k-puuhun. Esim. 45x220, mikä olisi paljon halvempi. Kantava palkki, jossa on pilari, on helppo ratkaisu, ja suunnalla ei ole väliä. Sen ei myöskään tarvitse olla keskellä, vaan se voidaan asettaa Emman ovenkarmin viereen. Näin kantaiskuorma olisi 2,3m ja 3,3m. Olen vain puhelimessa, mutta kantavan palkin koko ja pylväs ovat tasapainossa sen kanssa, kuinka monta perustusta jaksaa tehdä. Jos meillä olisi tukeva perusta, voitaisiin rakentaa 45x120-seinä cc600 ja jättää kantava palkki pois.

Pidän kevyistä palkeista, koska työskentelen usein yksin. Paljon kevyempi palkki painon puolesta. Kummallista kyllä, niitä harvemmin löytyy varastosta.

K-puulla selviäminen olisi todella mukavaa. Minulla ei ole lainkaan tietoa perustusten valetusta, mutta minun on tehtävä hieman tutkimusta aiheesta.

Voisitko sinä tai joku muu ystävällinen sielu täällä foorumilla laskea mitat pylväille ja kantavalle palkille? Määrätty määrä pylväitä, en itse tiedä mikä on kohtuullista.

Kyllä, ei ollut helppoa löytää hintatietoja kevyistä palkeista, kuulostaa kätevältä, että voi käsitellä yksin.

Tuhannet kiitokset avuliaista vastauksista.

 

[JKrister]

Kolmella pylväällä eli neljällä lokerolla ja kellarinseinillä saamme jänneväliksi 1700mm. Silloin tarvitaan liimapuu 56x270 kantavana palkkina ja 45x195 palkkina. Itse käyttäisin todennäköisesti kaksinkertaista 45x220 kantavana palkkina ja 45x220 palkkina. Pylväs 90x90 liimapuuta, jos kellari on tarkoitus lämmittää. Lämmittämättömässä 95x95 tr.imp. toimii hyvin ja sen voi valaa suoraan, ellei maa ole erittäin kostea.

En käyttäisi palkkikenkiä vaan yrittäisin sovittaa palkin hirsiseinään ja viedä liimapuu palkkeja hieman sisään. On helppo luulla, että ruuvi on kiinni vanhassa hirressä, mutta sitten huomataan, että se on vain rapaa. Ruuvi vedetään helposti irti verrattuna siihen, että painetaan 45x220 hirteen.

Sama pätee kantavaan palkkiin. Jos katon korkeus sallii, asetetaan kantava palkki alle. Erityisesti me amatöörit. Ruuvikiinnitys on usein heikko kohta eikä anna mitään varoitusta. Ruuvi katkaistaan ​​ja silloin kaikki romahtaa. Puu puuhun varoittaa hieman, taipuu, joustaa.

 

[justusandersson]

Olen samaa mieltä siitä, että kevyet palkit ovat aliarvostettuja, erityisesti silloin kun korkeudessa on runsaasti tilaa. Tässä tapauksessa olen kuitenkin hieman epävarma. Ehdottaisin sen sijaan lamellipuusta valmistettua kantavien palkkien järjestelmää, esim. 90x405 (saatavilla useita vaihtoehtoisia mittoja) c/c 1800 mm. Sen päälle 45x220 C 24 c/c 600. Lattiaksi valitsisin oikeat lattialaudat (28-30 mm paksuja). Ne antavat paljon paremman tunteen seistessä ja työskennellessä. Tällainen palkisto, mitoitettuna hyötykuormalle 3 kN/neliömetri, kestää myös pistemäisiä kuormituksia 1000 kg kohtalaisessa määrin.

 

[Barriospurer58]

Olen samaa mieltä siitä, että kevyet palkit ovat aliarvostettuja, erityisesti kun on paljon tilaa korkeussuunnassa. Tässä tapauksessa olen kuitenkin hieman epäilevä. Sen sijaan ehdottaisin liimapuupalkkijärjestelmää, esim. 90x405 (useita vaihtoehtoisia mittoja) c/c 1800 mm. Sen päällä 45x220 C 24 c/c 600. Lattialle valitsisin oikeat lattialaudoitukset (28-30 mm paksut). Ne antavat paljon paremman tunteen työskennellessä. Tällainen lattiakonstruktio, joka on mitoitettu 3 kN/neliömetrin käyttökuormitukselle, kestää myös kohtalaisia 1000 kg:n pistemäisiä kuormituksia.

Ovatko tässä ehdotuksessa kantavat palkit suunniteltu pituus- vai poikittaissuunnassa?

Mitä mieltä olet edellisestä ehdotuksesta pylväineen? Tiedän, että sanoin, että kattokorkeus on reilu, mutta lattia, joka rakentaa 405+220+30 plus eristys katossa, saattaa silti johtaa hieman liian matalaan kattokorkeuteen aivan pitkillä sivuilla.

Mikä saa sinut epäilemään kevyitä palkkeja tässä tapauksessa? Olen vain utelias, minulla ei ole omaa tietämystä niistä.

 

[Barriospurer58]

Kolmen tolpan kanssa eli 4 lokeroa ja kellarin seinien kanssa meillä on jänneväli 1700mm. Silloin tarvitaan 56x270 liimapuuta kantopuuksi ja 45x195 palkistoksi.
Olisin luultavasti käyttänyt tuplaa 45x220 kantopuuna ja 45x220 palkistona. Pylväs 90x90 liimapuut jos kellari on lämmitetty. Lämmittymättömänä luulen, että 95x95 painekyllästetty toimisi hyvin ja se voidaan kiinnittää suoraan, ellei maa ole hyvin märkä.

En olisi käyttänyt palkkikenkää, vaan yrittänyt kovertaa hirsiin ja työntää palkit hieman sisään. On hyvin helppoa luulla, että ruuvi on saanut kiinnittymään vanhaan hirteen, mutta sitten osoittautuu, että se on vain sahanpurua. Ruuvi vedetään ulos helposti verrattuna 45x220 painamiseen hirteen.

Sama koskee kantopuuta. Jos katon korkeus sallii, kantopuu asetetaan alle. Erityisesti me kohmeloiset amatöörit. Ruuvisidos on usein heikko lenkki eikä anna varoitusta. Ruuvi katkeaa ja sitten kaikki romahtaa. Puu puuta vasten varoittaa hieman, taipuu, antaa periksi.

Kiitos vinkistä palkkikenkään liittyen, en ollut ajatellut juuri tätä näkökulmaa, etteivät ne anna varoitusta. Koska joitakin hirsiä vaihdetaan joka tapauksessa pitkiltä sivuilta, tunnen oloni melko turvalliseksi ruuvatessani niihin, mutta se on ehdottomasti jotain, jota pitää pitää mielessä.

Esimerkkinä pylväistä ajattelin rakennetta, joka muistuttaisi enemmän sydänseinää, josta puhuimme. Eli pitkittäinen kantopuu, jota tukevat useat pylväät, ja sitten rakennuspuu poikittain sen yli cc600:lla.

Kellari jää lämmittämättömäksi.

 

[JKrister]

Kiitos vinkeistä palkkikengistä, en ollut ajatellut juuri sitä näkökohtaa, että ei saa ennakkovaroitusta. Juuri hirrestä puhuttaessa muutama tukki vaihdetaan kuitenkin pitkillä sivuilla, joten tunnen oloni melko turvalliseksi kiinnittää ne niihin, mutta se on ehdottomasti jotain, mitä minun pitäisi pitää mielessä.

Mitä tulee tolppien esimerkkiin, olin ajatellut rakennetta, joka muistuttaa enemmän sydänseinää, josta puhuimme. Eli pitkittäinen kantolinja, jota kannattavat useat tolpat, ja sitten rakennuspuu poikkisuunnassa cc600:lla.

Kellari pysyy lämmittämättömänä.

Kyllä, jos uusi tukki ja kiinnittää kantolinja siihen, niin palkkikengät olisivat hyvä vaihtoehto. Mutta samalla on erittäin helppoa tehdä lovi 45x220 ennen kuin edes asettaa tukin paikoilleen.

 

[justusandersson]

Kantavat linjat ehdotuksessani ovat poikittaisia, eli 5 kpl. 90x405. 90x405 voidaan korvata 140x360 tai 190x315. Pylväät kantavien linjojen alla ovat erittäin järkeviä ja pienentävät mittoja huomattavasti. Korkea hyötykuorma ja korkeat pistemäiset kuormat mielestäni tekevät liimapuulevystä + rakennuspuusta paremman ratkaisun.

 

[Barriospurer58]

Ja blir det ny stock o fästa bärlinan i är det väl ok med balkskor. Men samtidigt väldigt enkelt att kavenna 45x220 ennen kuin asentaa hirttä paikalleen.

Olet oikeassa siinä, kiitos kaikista ehdotuksista!

 

[Barriospurer58]

Kanttilinjojen ehdotuksessani ovat poikittain, eli 5 kpl. 90x405. 90x405 voidaan korvata 140x360 tai 190x315. Pylväiden alla oleva kanttilinja on erittäin järkevä ja vähentää mittoja huomattavasti. Suurella hyötykuormalla ja suurilla punktikuormilla mielestäni ratkaisu liimapuulla + rakennuspuulla on parempi.

Okei! Ja jos keskellä jokaista kanttilinjaa on pylväs, mikä mitta siitä silloin tulee?

 

[justusandersson]

Jokaisen kantavan linjan alla olevan pylvään kanssa päädyt kohtuullisiin mittoihin, 90x225.

 

[Barriospurer58]

Jokaisen kantavan kannattimen kohdalla oleva tolppa mahdollistaa maltilliset mitat, 90x225.

Kiitos vastauksista! Tuntuu hyvältä saada vähän enemmän lihaa luiden ympärille.