Hei,

Tarkistan mahdollisuudet avata ulkoseinän lasi-ikkunalle 2-kerroksisessa talossani ja olen laskenut puuoppaalla. Ehdotus on alla olevan mukaan 115x495 liimapuupalkki, jolloin taipuma on 9 mm (L/490). Tällainen liimapuupalkki ei kuitenkaan mahdu sisään. Mietin siksi, mitä IPE 300 antaisi taipumaksi samoilla tiedoilla.

Pitäisi pystyä laskemaan kuorma-arvo puuoppaasta ja käyttämään tätä arvoa teräspalkin taivutukseen. Vai ajattelenko väärin? Saan nimittäin hieman liian alhaisia lukuja... ehkä se mikä on merkitty "Upotusreaktiot 53,137 kN & 53,137 kN" tekee minut epävarmaksi. Käsitän tämän murtorajana enkä kuorma-arvona, olenko väärässä?

- q pitäisi siis olla 25,94 kN/m liimapuupalkille, jotta taipuma olisi 8,5 mm
- jos käytän samaa q:ta IPE 300:lle, taipuma pitäisi olla 6,6 mm

Ajattelemani onko väärin?
Jos käytän upotusreaktioita 2x53,137 kN/m, taipuma olisi peräti 24 mm IPE 300:lle... Tämä paino tuntuu täysin vieraalta, ellei koko talon pitäisi seistä palkin päällä...

Rakennusstandardien ja kuormitusarvojen kuvaus, sisältäen lumikuorman ja rakenteelliset tiedot Karlstadin kaksikerroksiselle talolle.

Konfiguration med två pelare, öppningsmått 4180 mm, höjd 2100 mm, bredd 8200 mm, avstånd till bärande innervägg 4000 mm, taklutning 27 grader.

Tulokset limittäisen avväxlingsbalkin ja sivupilarin laskennasta, mukaan lukien mitat, käyttöasteet ja tuen reaktiot.

Ystävällisin terveisin
Mikael
 
Hei taas,

Ajattelin yön yli ja tajusin, että Tuet reaktiot, jotka on annettu 53,137 kN & 53,137 kN, vastaavat omaa laskelmaani q, jos vain jaan L:llä... (unohtui se kN/m...)
- q tuet reaktioista on silloin: 28kN/m
- q oman kuormalaskelman (19,2m2 katto ja 16,7m2 palkki/2, hyötykuorma 2,0kN) mukaan: 21kN/m
Tämä vastaa paremmin niitä q, jotka saan, jos lasken takaperin puuoppaasta joillekin eri mitoille: 23-29kN/m
Antaa taipuman 4,7-6,4mm
Ajattelenko oikein tässä?

Terveisin
Mikael
 
Viivalle jakautuva kuorma, eli q, palkissa on todellakin tukireaktioiden summa jaettuna palkin jännevälin pituudella. Tukireaktiot esitetään niiden murtoissa ja tällöin kaikki kuormat on kerrottu osavarmuusluvuilla, mikä tekee niiden kuormasta hieman suuremman kuin se, jonka olet laskenut esimerkissäsi.
 
Aron Roger Aron Roger sanoi:
Tuettoreaktiot ilmoitetaan niiden ajon murtumissa ja silloin kaikki kuormat kerrotaan osavarmuuskertoimilla, mikä tekee niiden kuormasta hieman suuremman kuin se, jonka lasket esimerkissäsi.
Joten en ole täysin eksyksissä, :) mutta minun on otettava osavarmuuskertoimet mukaan. Olen nähnyt kaavoissa, että käytetään γm ja γn arvoissa fyd ja vastaavasti Mrd, mutta miten lasken γ notkahdukseen? Siellä en ole vielä löytänyt mitään hyvää esimerkkiä.
 
Ilman turhan monimutkaistamista, kuormat tulee ensin kertoa osakertoimilla, jotta saat linjakuorman murtorajatilassa ja linjakuorman käyttörajatilassa. Se linjakuorma, jonka saat käyttörajatilassa, on se, jota käytät laskemaan palkin taipuman. Suosittelisin käyttämään karakteristista yhdistelmää ja rajoittamaan taipuman korkeintaan 10 mm, kun sinulla on lasiosio alla. Murtorajatilan kuormaa käytetään palkin mitoittamiseen niin, että murtumaa ei synny. Usein tällaisissa rakenteissa ei yleensä ole ongelmia, sillä taipuma kuitenkin määrittää palkin mitoituksen.

Huomaan, että vastaus on hieman sekava, mutta on otettava huomioon useita asioita, jos normia on seurattava :)
 
Olen saanut talon pohjasuunnitelman, jossa nykyisen seinän linjakuorma näkyy, Q=36kN/m. Selvästi korkeampi kuin se 21-28kN/m, jonka olin aiemmin laskenut. Mutta ehkä tähän arvoon on otettu huomioon osavarmuuskertoimet, tai sitten tämä esittää, mihin perustuslevy on mitoitettu. En nimittäin saa tätä kuormaa sopimaan nykyiseen palkkiin (115x225), joka on tämänhetkisessä 2390 mm aukossa (2570 mm mukaan lukien tolpat). Se johtaisi 18 mm taipumaan, mutta todennäköisesti se ei kestäisi ja puuoppaan mitoitustyökalun mukaan (vain 26kN/m) pienin palkki olisi 140x225... Minun tarvitsee päästä linjakuormaan hieman alle 20kN/m, jotta kyseinen palkki olisi hyväksyttävä mitoitustyökalujen mukaan. Eli lähelle sitä, minkä saan, jos itse lasken kuormat lattia- ja kattopinta-alan perusteella (mukaan lukien lumi 2,5kN/kvm). Mutta koska tämä linjakuorma on piirustuksessa, tämä on se, mihin minun on kai suhtauduttava.

Linjakormitus 36kN/m tarkoittaisi täysin kohtuullista 8 mm taipumaa IPE 300:lla (4180 mm), mutta tukipisteen reaktio 75kN saattaisi aiheuttaa ongelmia pistekuorman kanssa laatan reunapalkkia varten. En ole ajatellut koskea laattaan, joten tällä hetkellä tämä tuntuu olevan este pienelle projektille...

Onko ajatuksia tai vinkkejä?


Rakennuspiirustus, joka esittää talon pohjapiirroksen linjakuormalla Q=36kN/m; sisältää mittoja ja rakenteellisia yksityiskohtia.
 
Linjalasta, joka on merkitty perussuunnitelmaan, vastaa 99% varmuutta murtumassa. Ja sen pitäisi olla turvallisuusluokassa 2. Onkohan piirustuksessa jossain tekstiä, joka todistaa sen?
Kuorma käyttörajatilan mukaan on yleensä jossain 50-80% murtokuormasta hieman riippuen siitä, miten jakautuma on oma paino ja lumi/hyötykuorma välillä. Sinun tapauksessasi kevyellä rakenteella ja sekä lumi- että hyötykuormalla uskoisin, että olet lähempänä 50% kuin 80%. Näin ollen käyttökuorma olisi noin 20-25 kN/m, mikä vastaa aika hyvin mainitsemaasi olemassa olevaa vaihtelua.
Murtokuormassa tukireaktio on 75 kN reunapalkissa, kuten kirjoitat. Tämä kuorma voi olla hyvä tarkistaa reunapalkista.
 
Ei tekstiä enempää kuin että Q tarkoittaa viivakuormaa.
Lukuarvoja kuormille: P=punktikuorma, Q=linjakuorma, kantava seinä 22 kN/m, laskettu lumialueelle 2.5.
Olen lähettänyt kysymyksen talotoimittajalle, mitä Q=36kN/m tarkoittaa. Jos se on murtoraja, voin jatkaa, mutta jos se on talon maksimiviivakuorma, niin pistekuorma 75kN on liian suuri reunapalkilleni. Nyt pidän peukkuja, että talotoimittaja vastaa.
 
Sain selvän vastauksen talotoimittajalta, mutta valitettavasti en sitä vastausta, jota toivoin...:

"Q-arvo on talon maksimilinjakuorma, jonka jälkeen perustusurakoitsija tekee oman suunnittelunsa perustukselle. Tuplavaristin linjakuorman uudelleen ja saan sen olevan 36 kN/m, 21 kN/m tulee vain kattotuoleista, sitten lattia lisää 10 kN/m kylpyhuoneen vuoksi ja laskemme itsestään tasoitelattian ja laatoituksen kanssa, sitten omapaino seinästä noin 2 kN/m joka kerroksessa."

Tämä antaa liian korkean pistemäisen kuorman reunapalkille (noin 75kN), joten nyt on mietittävä uudelleen (tai lopetettava miettiminen...). Asettamalla tolpat ikkunoiden väliin voin saada alas pistemäistä kuormaa, mutta tarvitaan varmaan kolme välitolppaa, jotta päästään alle sen pistemäisen kuorman, jonka nykyiset tolpat antavat (nykyinen aukko on 2,4m). Valitettavasti sitten täytyy osa vanhasta palkista poistaa, mikä tulee olemaan vaikeaa tekemättä vahinkoa ulkoseinälle ja puu-ulkoverhoukselle. 90x90 välituilla se ei myöskään näytä täysin elegantilta. Sitten se tulee myös yli kaksi kertaa kalliimmaksi, kun en voi käyttää vanhoja ikkunoita uudelleen.
Uusi ratkaisu ei houkuttele, joten saan nähdä miten tai tuleeko siihen jatkoa.
 
Klikkaa tästä vastataksesi
Vi vill skicka notiser för ämnen du bevakar och händelser som berör dig.