A Anton Svensk sanoi:
Testasin näitä vaihtoehtoja. Tulokset:
a: U = 0.171
b: U = 0.170
c: U = 0.174
Yhteenvetona nämä ratkaisut ovat käytännössä identtisiä U-arvon suhteen. Hämmästyttävän vähän eroa, täytyy sanoa.
/Anton
Oikein! Onhan siitä etua, kun työskentelee laskenta-asiantuntijanaT tobbbias sanoi:Mielestäni unohdat mielenkiintoisen yksityiskohdan; mitä ohjelmaa käytät?comsol?
/Anton
Kaikkitietävä
· Västra Götaland
· 11 967 viestiä
Pidän tätä erittäin mielenkiintoisena!
Juuri osa siitä, kuinka paljon energiaa voidaan säästää "lämpöinertiaalisella" seinällä, on erittäin vähän tutkittu/esitetty. Seinän U-arvo määrää, kuinka paljon energiaa vuotaa, mutta lämmitysjärjestelmän ei tarvitse tehdä yhtä kovaa työtä kylminä jaksoina.
Olisi mielenkiintoista nähdä vertailu eri seinätyyppien eri paksuuksilla. Esimerkiksi kylmäsillan vähentyvä merkitys paksummilla seinillä.
Sisältääkö tämä laskentamalli huomioon lämpösäteilyn, onko heijastavalla foliolla merkitystä?
Juuri osa siitä, kuinka paljon energiaa voidaan säästää "lämpöinertiaalisella" seinällä, on erittäin vähän tutkittu/esitetty. Seinän U-arvo määrää, kuinka paljon energiaa vuotaa, mutta lämmitysjärjestelmän ei tarvitse tehdä yhtä kovaa työtä kylminä jaksoina.
Olisi mielenkiintoista nähdä vertailu eri seinätyyppien eri paksuuksilla. Esimerkiksi kylmäsillan vähentyvä merkitys paksummilla seinillä.
Sisältääkö tämä laskentamalli huomioon lämpösäteilyn, onko heijastavalla foliolla merkitystä?
Jäsen
· Blekinge
· 10 117 viestiä
Useita vuosia sitten, erään hankkeen yhteydessä, joka onneksi ei koskaan toteutunut, luin englanninkielisen käsikirjan trooppisesta rakentamisesta, joka oli todellinen silmänavaaja. Käsikirja sisälsi useita käyriä samaa tyyppiä kuin ne, joita TS on esittänyt. Todennäköisesti ne olivat käytännön laboratoriokokeiden tuloksia.
Jos haluaa kehittää kokonaismallin ulkoseinärakenteille, on tietenkin otettava huomioon myös lämpösäteily sisäänpäin, mikä puhuu suuren lämpökapasiteetin omaavan materiaalin puolesta, joka on mahdollisimman lähellä huonetta.
Jos haluaa kehittää kokonaismallin ulkoseinärakenteille, on tietenkin otettava huomioon myös lämpösäteily sisäänpäin, mikä puhuu suuren lämpökapasiteetin omaavan materiaalin puolesta, joka on mahdollisimman lähellä huonetta.
Kiva
Olen samaa mieltä siitä, että tiedot ovat puutteellisia. Olen löytänyt muutaman merkin, jotka puhuvat lämpöinertia (selluloosa- ja puukuitueristeiden valmistajat) ja jotkut esittävätkin arvoja Phase shiftille (STEICO ja GUTEX). Enempää ei ole. He puhuvat myös vähentyneestä energiankulutuksesta kokonaisuudessaan, jos lämpötila ulkona laskee alhaisille tasoille öisin, mutta on korkea päivällä (kevät ja syksy). Silloin saat seinän, joka lämpenee päivän aikana auringon säteilystä ja korkeammasta ympäröivästä lämpötilasta eikä ehdi jäähtyä yöllä.
Malli ei ota huomioon lämmönsäteilyä sellaisena kuin se on nyt. Se voidaan todennäköisesti ottaa mukaan, vaikka en ole kokeillut. Missä ajattelit, että kalvon pitäisi olla?
/Anton
Kiinnostavaa!J justusandersson sanoi:
Miten ajattelet lämpösäteilyn vaikutuksen huoneeseen? Eikö huoneen eri pintojen lämpötilojen pitäisi olla lähes identtisiä? Ajattelen, että säteily pitäisi olla mukana yhtälössä, kun tarkastellaan julkisivua, siksi olen päättänyt olla ottamatta julkisivumateriaalia ja lasken ilmaraosta sisäänpäin.
/Anton
Kaikkitietävä
· Västra Götaland
· 11 967 viestiä
Olen nähnyt joidenkin suosittelevan metallifoliota kipsin taakse vähentämään lämmönsäteilyä ulospäin, mutta kysymys on kai kuinka paljon kipsi jo pysäyttää.
Olen myös nähnyt levyjä, jotka on tarkoitettu asennettaviksi seinälle patterin taakse, mutta en ole varma vaikutuksesta, ei voi luottaa myyviin yrityksiin suoraan.
Voisihan se olla ulkopuolella lämpimissä maissa (peltijulkisivu?)
Jos voitaisiin laskea syksyn/kevään lämpötilat ja selvittää kuinka paljon on kyseessä, se olisi mielenkiintoista. Kuitenkin koko vuoden energiankulutus on tärkeintä.
Olen myös nähnyt levyjä, jotka on tarkoitettu asennettaviksi seinälle patterin taakse, mutta en ole varma vaikutuksesta, ei voi luottaa myyviin yrityksiin suoraan.
Voisihan se olla ulkopuolella lämpimissä maissa (peltijulkisivu?)
Jos voitaisiin laskea syksyn/kevään lämpötilat ja selvittää kuinka paljon on kyseessä, se olisi mielenkiintoista. Kuitenkin koko vuoden energiankulutus on tärkeintä.
Vaihesiirto yllä oleville tapaus a, b ja c
Suoritin mallin vaihesiirtoon (Phase shift) kolmen geometrian osalta viestissä #16.
a: dt = 3.6 h
b: dt = 4 h
c: dt = 6.4 h
Kaikissa näissä laskelmissa olen käyttänyt eristeenä kivivillaa. Jos vaihdan puukuitueristeeseen (STEICO flex), tulokset ovat seuraavat:
a: dt = 7.4 h
b: dt = 7.5 h
c: dt = 9.2 h
Ajan siirtymisen lisäksi valmistajat puhuvat myös amplituditekijästä eli siitä, kuinka paljon vaihtelun amplitudi ulkona vaimenee. He ottavat sen (muutos lämpötilassa ulkona)/(muutos lämpötilassa sisällä). Koska mallissani ei ole mukana sisäilmaa, otan (muutos lämpötilassa ulkona)/(muutos lämpötilassa sisäseinän pinnalla). Vaihteluilla on amplituditekijä (kivivilla/puukuitueriste):
a: dt = 140/180
b: dt = 136/180
c: dt = 170/215
Amplituditekijä 215 tarkoittaa, että jos lämpötila vaihtelee 20 °C ylös ja alas ulkona, sisäseinän pinnan lämpötila vaihtelee 0.092 °C (olettaen, että lämmitysjärjestelmä pitää ilman lämpötilan 20 °C:ssa ja että huoneessa on vain luonnollinen konvektio, eli ei lainkaan tuuletinta tms.).
Tässä olen verrannut sisäseinän pinnan lämpötilaa geometriassa a (kivivilla) ja geometriassa c (puukuitueriste):
Kuvasta voi nähdä, että a:lla on alhaisempi U-arvo (korkeampi lämpötila kohdassa t=0), mutta nopeampi reaktio ja suuremmat lämpötilavaihtelut.
Olen hieman epävarma siitä, miten he ovat mallintaneet huoneen saadakseen aikaan lämpötilan, joka pätee siellä. Se riippuu hyvin paljon siitä, kuinka suuri se on ja millaisia materiaaleja siellä on. Huone, jossa on betonilattia, vie esimerkiksi paljon kauemmin lämmetä kuin jos siinä on puurakenteinen välipohja.
/Anton
Suoritin mallin vaihesiirtoon (Phase shift) kolmen geometrian osalta viestissä #16.
a: dt = 3.6 h
b: dt = 4 h
c: dt = 6.4 h
Kaikissa näissä laskelmissa olen käyttänyt eristeenä kivivillaa. Jos vaihdan puukuitueristeeseen (STEICO flex), tulokset ovat seuraavat:
a: dt = 7.4 h
b: dt = 7.5 h
c: dt = 9.2 h
Ajan siirtymisen lisäksi valmistajat puhuvat myös amplituditekijästä eli siitä, kuinka paljon vaihtelun amplitudi ulkona vaimenee. He ottavat sen (muutos lämpötilassa ulkona)/(muutos lämpötilassa sisällä). Koska mallissani ei ole mukana sisäilmaa, otan (muutos lämpötilassa ulkona)/(muutos lämpötilassa sisäseinän pinnalla). Vaihteluilla on amplituditekijä (kivivilla/puukuitueriste):
a: dt = 140/180
b: dt = 136/180
c: dt = 170/215
Amplituditekijä 215 tarkoittaa, että jos lämpötila vaihtelee 20 °C ylös ja alas ulkona, sisäseinän pinnan lämpötila vaihtelee 0.092 °C (olettaen, että lämmitysjärjestelmä pitää ilman lämpötilan 20 °C:ssa ja että huoneessa on vain luonnollinen konvektio, eli ei lainkaan tuuletinta tms.).
Tässä olen verrannut sisäseinän pinnan lämpötilaa geometriassa a (kivivilla) ja geometriassa c (puukuitueriste):
Kuvasta voi nähdä, että a:lla on alhaisempi U-arvo (korkeampi lämpötila kohdassa t=0), mutta nopeampi reaktio ja suuremmat lämpötilavaihtelut.
Olen hieman epävarma siitä, miten he ovat mallintaneet huoneen saadakseen aikaan lämpötilan, joka pätee siellä. Se riippuu hyvin paljon siitä, kuinka suuri se on ja millaisia materiaaleja siellä on. Huone, jossa on betonilattia, vie esimerkiksi paljon kauemmin lämmetä kuin jos siinä on puurakenteinen välipohja.
/Anton
Kaikkitietävä
· Västra Götaland
· 11 967 viestiä
On olemassa melko hyviä lämpötilamittaustietoja smhi:lla (esim. Landvetterin lentokenttä), joissa voi nähdä lämpötilaerot joka päivä monien vuosien ajalta. Ne voi ladata Exceliin, ehkä voisi tehdä realistisen lämpötilavirhen käyrän saadakseen todellisempia arvoja?
Ehdottomasti, hyvä idea! Viikon tai ehkä koko kauden simulointi voisi olla mielenkiintoista. Silloin pitäisi pystyä näkemään eroja rakenteiden välillä.
/Anton
S
swirve
Elektroniikkahullu
· Östergötland
· 1 473 viestiä
swirve
Elektroniikkahullu
- Östergötland
- 1 473 viestiä
Nyt alkaa tulla mielenkiintoisia graafeja! Keep up the good work!
Huomioitko, että seinä säteilee lämpöä huoneeseen, kun seinä on lämpimämpi kuin huone (ja päinvastoin)? Se voisi ainakin pienimmällä marginaalilla tasata olosuhteita hieman...
Edit: Huomasin nyt, että laskit jatkuvan sisälämpötilan mukaan. Seuraava askel on varmaankin ottaa huomioon lämmitysjärjestelmän hitaus nähdäksesi, miten sisälämpötila vaihtelee?
Edit: Huomasin nyt, että laskit jatkuvan sisälämpötilan mukaan. Seuraava askel on varmaankin ottaa huomioon lämmitysjärjestelmän hitaus nähdäksesi, miten sisälämpötila vaihtelee?
En tee sitä, kuten olet huomannut. Ottaakseni huomioon lämmitysjärjestelmän hitauden minun täytyy olettaa, että seinä kuuluu taloon. Olen hieman epävarma, miten valitsen sen parhaiten... Rakennuksen voi ehkä yksinkertaistaa "termiseksi pisteeksi", jolla on määrätty terminen massa ja sitten siirtymäkerroin, jotta lämpö siirtyy seinään ja pois siitä. Sitten voi asettaa lämmönlähteen, joka yrittää pitää lämpötilan termisessä pisteessä valitussa arvossa (20 °C).useless sanoi:
Mutta säteilystä puheen ollen uskon kuten sanottu, että vaikutus on marginaalinen, koska pintojen lämpötilojen pitäisi olla niin samanlaisia. Kuten näet edellisen viestin kaavioista, seinän pinnan lämpötila vaihtelee alle puoli astetta, vaikka ulkolämpötila vaihtelee 20 °C.
Suoritan nyt mallia, johon olen tuonut vuoden lämpötilat Upsalasta, yksi datakohta/tunti. Suoritusaika näyttää olevan noin 30 minuuttia tällaiselle mallille, verrattuna joihinkin sekunteihin aiemmissa malleissa.
/Anton
<3 nörderiYmer sanoi: