Hei!
Kun tehdään maanvarainen laatta, käytetään yleensä styroxia (tavallista solumuovia).
Solumuovi on oikeastaan EPS, joka eroaa XPS:stä, jolla on suljettu solurakenne ja se on kestävämpi ja vastustuskykyisempi kosteudelle. XPS:llä on myös parempi lujuus.
XPS on kuitenkin kalliimpaa verrattuna EPS:ään (solumuovi).
Sitten valitsisin höyrysulun kivien (kapillaarikatkokerroksen) ja eristeen väliin.
Kun tehdään maanvarainen laatta, käytetään yleensä styroxia (tavallista solumuovia).
Solumuovi on oikeastaan EPS, joka eroaa XPS:stä, jolla on suljettu solurakenne ja se on kestävämpi ja vastustuskykyisempi kosteudelle. XPS:llä on myös parempi lujuus.
XPS on kuitenkin kalliimpaa verrattuna EPS:ään (solumuovi).
Sitten valitsisin höyrysulun kivien (kapillaarikatkokerroksen) ja eristeen väliin.
Viimeksi muokattu:
Oliko täällä jokin kysymys?
Vai halusitko vain ilmoittaa joitakin asioita?
Olen samaa mieltä siitä, mitä kirjoitat solumuovista.
Yleisin omakotitalojen perustuksissa on kuitenkin EPS, luultavasti riittävän hyvien ominaisuuksien ja edullisuuden vuoksi.
Mitä tulee muoviin, mielipiteitä on monia. Jotkut pitävät sitä höyrysulkuna, mutta yleisemmin sitä pidetään radon-sulkuna.
Ja on myös eri mielipiteitä siitä, pitäisikö muovin olla soralla vai jonkin solumuovikerroksen välillä.
Itse jätin muovin pois perustuksestamme, mutta asensin radonputken sen sijaan. Koska meillä on täällä pieni riski radonin suhteen maaperässä.
ps
Mitä kuva esittää?
Tuleva silta? (no, L-elementtien kanssa ...)
Vai halusitko vain ilmoittaa joitakin asioita?
Olen samaa mieltä siitä, mitä kirjoitat solumuovista.
Yleisin omakotitalojen perustuksissa on kuitenkin EPS, luultavasti riittävän hyvien ominaisuuksien ja edullisuuden vuoksi.
Mitä tulee muoviin, mielipiteitä on monia. Jotkut pitävät sitä höyrysulkuna, mutta yleisemmin sitä pidetään radon-sulkuna.
Ja on myös eri mielipiteitä siitä, pitäisikö muovin olla soralla vai jonkin solumuovikerroksen välillä.
Itse jätin muovin pois perustuksestamme, mutta asensin radonputken sen sijaan. Koska meillä on täällä pieni riski radonin suhteen maaperässä.
ps
Mitä kuva esittää?
Tuleva silta? (no, L-elementtien kanssa ...)
Hei!
No, kysymys on oikeastaan siitä, miten pitäisi toimia maan/ soran ja eristyksen välillä.
Mielestäni ei ole haittaa, jos sinne laittaa folion ja pitää sen höyrytiiviinä/vedenpitävänä. Vai mitä? Ainakaan siitä ei ole haittaa.
Sanoisin, että muovin pitäisi olla soran päällä, jolloin eristys ei voi kostua. Esimerkiksi rakentamisen aikana syntyvä kosteus ei voi haihtua alaspäin. Maa on aina kostea.
Muuten eristystä voidaan osittain pitää suojana kosteushaittoja/kosteuden siirtymistä vastaan.
Mutta jotkut sanovat esimerkiksi, että folio hajoaa tai ei kestä jne.
Otin kuvan Kållaredissa... luulen, että siitä tulee varastorakennus. Olisi hyvä, jos kapillaarikatkaisu olisi vähän karkeampaa...
Ystävällisin terveisin
No, kysymys on oikeastaan siitä, miten pitäisi toimia maan/ soran ja eristyksen välillä.
Mielestäni ei ole haittaa, jos sinne laittaa folion ja pitää sen höyrytiiviinä/vedenpitävänä. Vai mitä? Ainakaan siitä ei ole haittaa.
Sanoisin, että muovin pitäisi olla soran päällä, jolloin eristys ei voi kostua. Esimerkiksi rakentamisen aikana syntyvä kosteus ei voi haihtua alaspäin. Maa on aina kostea.
Muuten eristystä voidaan osittain pitää suojana kosteushaittoja/kosteuden siirtymistä vastaan.
Mutta jotkut sanovat esimerkiksi, että folio hajoaa tai ei kestä jne.
Otin kuvan Kållaredissa... luulen, että siitä tulee varastorakennus. Olisi hyvä, jos kapillaarikatkaisu olisi vähän karkeampaa...
Ystävällisin terveisin
Viimeksi muokattu:
Kun käytetään muovia, tulee aina olla varovainen. On vältettävä kosteuden sulkemista sisään. Betoni jne. pitäisi pystyä kuivumaan jne.
Mutta että muovi olisi soran ja eristyksen välissä ei vaikuta olevan mikään ongelma ... vai mitä?
Mutta että muovi olisi soran ja eristyksen välissä ei vaikuta olevan mikään ongelma ... vai mitä?
Herättää kysymys muovista. Minulla on 12 m2 kokoinen huone (makuuhuone) 1944 rakennetussa talossa, joka on nyt tyhjennetty. Se on ERITTÄIN KUIVA joka puolella (alustassa eri kokoisia kiviä, en ole tarvinnut kaivaa kaikkea pois, ei maata/savea näkyvissä). Olen vain laittanut noin 4-5 cm 8/11 pesemätöntä mursketta tasoittamiseen. Nyt aion eristää 250-270 mm kolmessa kerroksessa ennen vesikiertoista lattialämmitystä + raudoitusta upotettuna noin 6-8 cm betoniin. Sen päälle tulee parketti (16 mm). Olen ymmärtänyt, että muovi asetetaan betonin päälle, ennen paperia/vaahtoa.
1) Tarkoititteko, että muovin pitäisi olla alempana?
Ja,
2) koskien EPS tai XPS, uskon saavani riittävän eristysarvon EPS:llä, enkä aio kuormittaa lattiaa muulla kuin sohvalla/sängyllä. Onko syytä minun tapauksessani käyttää XPS:ää? Olen huomannut, että joissain XPS-levyissä (styrodur?) on viistetyt reunat helpotusta yhdistämistä varten. Tämä ei näytä olevan EPS:llä. Onko se etu, jonka arvoinen on maksaa kolme kertaa enemmän?
ja
3) Onko joku kokenut huonoa Byggmaxin halpojen EPS-levyjen kanssa?
kiitollinen vastauksista, tarkoitus on ostaa nyt maanantaina.
/U
1) Tarkoititteko, että muovin pitäisi olla alempana?
Ja,
2) koskien EPS tai XPS, uskon saavani riittävän eristysarvon EPS:llä, enkä aio kuormittaa lattiaa muulla kuin sohvalla/sängyllä. Onko syytä minun tapauksessani käyttää XPS:ää? Olen huomannut, että joissain XPS-levyissä (styrodur?) on viistetyt reunat helpotusta yhdistämistä varten. Tämä ei näytä olevan EPS:llä. Onko se etu, jonka arvoinen on maksaa kolme kertaa enemmän?
ja
3) Onko joku kokenut huonoa Byggmaxin halpojen EPS-levyjen kanssa?
kiitollinen vastauksista, tarkoitus on ostaa nyt maanantaina.
/U
Hei!
En tiedä, mitä muut ajattelevat, mutta minun puolestani on seuraavia näkökulmia:
1) Minun mielipiteeni on, että muovi tulisi asettaa kapillaaria katkaisevan materiaalin ja eristeen väliin suojaamaan eristettä kosteudelta. Joka tapauksessa, ajattelin, että ei ole väärin jos muovi on siellä.
2) XPS-levyillä on erilainen kennorakenne. Olen tottunut siihen, että tällaisessa tapauksessa käytetään XPS:ää, mutta ehkä EPS toimii myös. XPS:llä on yleensä myös suurempi puristuslujuus.
3) En sanoisi, että Byggmaxin EPS-levyt ovat huonoja. Sen sijaan ei jälkikäteen (esim. 2 vuoden kuluttua) voida arvioida, toimiiko tietty rakenne käytännössä vai ei.
Jos on maavarainen laatta, siihen ei jälkikäteen pääse käsiksi eikä voi tarkistaa, onko eriste imeytynyt kosteutta vai ei.
En tiedä, mitä muut ajattelevat, mutta minun puolestani on seuraavia näkökulmia:
1) Minun mielipiteeni on, että muovi tulisi asettaa kapillaaria katkaisevan materiaalin ja eristeen väliin suojaamaan eristettä kosteudelta. Joka tapauksessa, ajattelin, että ei ole väärin jos muovi on siellä.
2) XPS-levyillä on erilainen kennorakenne. Olen tottunut siihen, että tällaisessa tapauksessa käytetään XPS:ää, mutta ehkä EPS toimii myös. XPS:llä on yleensä myös suurempi puristuslujuus.
3) En sanoisi, että Byggmaxin EPS-levyt ovat huonoja. Sen sijaan ei jälkikäteen (esim. 2 vuoden kuluttua) voida arvioida, toimiiko tietty rakenne käytännössä vai ei.
Jos on maavarainen laatta, siihen ei jälkikäteen pääse käsiksi eikä voi tarkistaa, onko eriste imeytynyt kosteutta vai ei.
Viimeksi muokattu:
Ewald,
suurkiitos nopeasta osallistumisestasi. Soitin LK-systemsille, jonka lattialämmitysjärjestelmää putkimieheni aikoisi käyttää. He sanoivat, että muovi asetetaan kapillaarikatkolayerin päälle (minun tapauksessani sepeli). Sitten eristys päälle. Näin tehdään uudisrakentamisessa, ja minun tapaukseni voidaan rinnastaa uudisrakentamiseen tässä suhteessa. (Toinen asia on tietenkin, jos betoni on jo olemassa ja muovi puuttuu sen alta, silloin ehkä pitäisi laittaa muovi betonin päälle?). Olen myös ymmärtänyt, ettei koskaan pitäisi olla muovia kahdessa kerroksessa. Joten se tulee olla muovi alapuolella. EPS katsotaan riittäväksi minun tapauksessani.
Kysymys on kuitenkin, ovatko uritetut/viistot levyt lisähinnan arvoisia? Löytyykö EPS-levyjä, jotka ovat viistettyjä? Muuten saattaa tulla reissu Byggmaxille maanantaina.
/U
suurkiitos nopeasta osallistumisestasi. Soitin LK-systemsille, jonka lattialämmitysjärjestelmää putkimieheni aikoisi käyttää. He sanoivat, että muovi asetetaan kapillaarikatkolayerin päälle (minun tapauksessani sepeli). Sitten eristys päälle. Näin tehdään uudisrakentamisessa, ja minun tapaukseni voidaan rinnastaa uudisrakentamiseen tässä suhteessa. (Toinen asia on tietenkin, jos betoni on jo olemassa ja muovi puuttuu sen alta, silloin ehkä pitäisi laittaa muovi betonin päälle?). Olen myös ymmärtänyt, ettei koskaan pitäisi olla muovia kahdessa kerroksessa. Joten se tulee olla muovi alapuolella. EPS katsotaan riittäväksi minun tapauksessani.
Kysymys on kuitenkin, ovatko uritetut/viistot levyt lisähinnan arvoisia? Löytyykö EPS-levyjä, jotka ovat viistettyjä? Muuten saattaa tulla reissu Byggmaxille maanantaina.
/U
@ dacolonet
Ei syytä.
Usein on oltava varovainen muovin kanssa. Voidaan myös sulkea sisään kosteutta jne. jos muovia käytetään väärässä paikassa.
On kuitenkin niin, että maa on aina kostea (100 % RH) ja kuivuminen ei siksi koskaan tapahdu alaspäin.
XPS:llä (ekstrudoitu styeenisolumuovi) on kuten sanottu suljettu solurakenne. Pintakerros on melko kosteustiivis ja materiaalilla on pieni höyrynläpäisevyys.
Kyllä, jos käytetään EPS:ää (paisutettu styeenisolumuovi), folion käyttö kapillaarikatkaisukerroksessa ei kai ole väärin.
Nja, EPS valmistetaan pienistä polystyreenikuulista, jotka laajenevat vesihöyryllä lämmitettäessä, mitä muistan. Materiaali koostuu ilmalla täytetyistä soluista, eli sillä on avoin solurakenne.
On olemassa melko paljon maata vasten olevia lattiarakenteita, riippuen siitä millaisia ominaisuuksia tarvitaan. Betoni, joka on tiivis painetta vastaan tulevaa vettä (vedenpitävä betoni).
Ei syytä
.Usein on oltava varovainen muovin kanssa. Voidaan myös sulkea sisään kosteutta jne. jos muovia käytetään väärässä paikassa.
On kuitenkin niin, että maa on aina kostea (100 % RH) ja kuivuminen ei siksi koskaan tapahdu alaspäin.
XPS:llä (ekstrudoitu styeenisolumuovi) on kuten sanottu suljettu solurakenne. Pintakerros on melko kosteustiivis ja materiaalilla on pieni höyrynläpäisevyys.
Kyllä, jos käytetään EPS:ää (paisutettu styeenisolumuovi), folion käyttö kapillaarikatkaisukerroksessa ei kai ole väärin.
Nja, EPS valmistetaan pienistä polystyreenikuulista, jotka laajenevat vesihöyryllä lämmitettäessä, mitä muistan. Materiaali koostuu ilmalla täytetyistä soluista, eli sillä on avoin solurakenne.
On olemassa melko paljon maata vasten olevia lattiarakenteita, riippuen siitä millaisia ominaisuuksia tarvitaan. Betoni, joka on tiivis painetta vastaan tulevaa vettä (vedenpitävä betoni).
Viimeksi muokattu: