Hepp hepp, nyt aion rakentaa kylpyhuoneen ajan myötä. Olen lukenut hieman kipsistä tai ei kipsistä, puusta tai ei puusta, mutta nyt en ole varma mihin päädymme.
Kylpyhuone on siis kellarikerroksessa, jossa on kaksi ulkoseinää ja kaksi sisäseinää. Suihkunurkka tulee olemaan puoliksi ulko- ja puoliksi sisäseinää vasten.
Olemme poistaneet vanhat rautaputket ja kaivaneet noin 30 cm eristystä varten (sepeli + eristelevyt (ruskeita, pyöreitä, styroxiin verrattavia asioita, jotka ovat kiinni levyissä, joiden nimi on täysin unohtunut) ja aiomme valaa betonin tälle vesikiertoisen lattialämmityksen kanssa.
Nyt, mitä minun pitäisi ottaa huomioon? Mitä saa eristää ja mitä ei saa? Mitä saa tiivistää ja mitä ei? Minne minun pitäisi rakentaa sisäseiniä - ja jos niin, mistä materiaalista? Miksi metalliset runkorakenteet puun sijaan? (Olen saanut hieman eri vastauksia siitä, että ne eivät liiku, eivät turpoa, ja että ne ovat yksinkertaisesti helpompia).
Jos minulla on lattialämmitys, eikö kipsin sittenkään pitäisi mennä lattiaan saakka (kuten luin toisessa keskustelussa)?
Minulla on isäni tukenani, mutta en ole keskustellut hänen kanssaan siitä, miten hän aikoi ratkaista koko asian. Haluaisin mieluummin neuvoja joltakulta, joka ei... tee asioita aina samalla tavalla, vaikka uusia materiaaleja onkin tullut markkinoille...
Kylpyhuone on siis kellarikerroksessa, jossa on kaksi ulkoseinää ja kaksi sisäseinää. Suihkunurkka tulee olemaan puoliksi ulko- ja puoliksi sisäseinää vasten.
Olemme poistaneet vanhat rautaputket ja kaivaneet noin 30 cm eristystä varten (sepeli + eristelevyt (ruskeita, pyöreitä, styroxiin verrattavia asioita, jotka ovat kiinni levyissä, joiden nimi on täysin unohtunut) ja aiomme valaa betonin tälle vesikiertoisen lattialämmityksen kanssa.
Nyt, mitä minun pitäisi ottaa huomioon? Mitä saa eristää ja mitä ei saa? Mitä saa tiivistää ja mitä ei? Minne minun pitäisi rakentaa sisäseiniä - ja jos niin, mistä materiaalista? Miksi metalliset runkorakenteet puun sijaan? (Olen saanut hieman eri vastauksia siitä, että ne eivät liiku, eivät turpoa, ja että ne ovat yksinkertaisesti helpompia).
Jos minulla on lattialämmitys, eikö kipsin sittenkään pitäisi mennä lattiaan saakka (kuten luin toisessa keskustelussa)?
Minulla on isäni tukenani, mutta en ole keskustellut hänen kanssaan siitä, miten hän aikoi ratkaista koko asian. Haluaisin mieluummin neuvoja joltakulta, joka ei... tee asioita aina samalla tavalla, vaikka uusia materiaaleja onkin tullut markkinoille...
Toivottavasti isäsi muuraisi seinät kylpyhuoneeseesi kellarissa. On olemassa syy, miksi kellarin seinät talossasi on muurattu ja rapattu, vai mitä? Pysyisin samassa rakennusmenetelmässä välttääkseni kosteusvaurioita tulevaisuudessa.Kesella sanoi:
Rankarakenteiset seinät sopivat puurakenteiseen taloon, jossa kaikki muu maan yläpuolella on myös puuta+kipsiä. Tämä on vain minun mielipiteeni .....
gaia
Hmm...Miksi hänen pitäisi muurata uudet seinät ulkoseinien eteen? Minun seinäni ovat jonkinlaista valettua betonia luulisin, eivät näytä rapatuilta ainakaan. Mutta syy kehikon rakentamiseen on välttää kosteusvauriot - koska ei voi asettaa vedeneristystä ulkoseinään - vai ehdotatko, ettei minulla ole kylpyhuonetta kellarissa?
Täytyy myös huomauttaa, että kaikki talon maanpinnan yläpuolella on puuta ja kipsiä. Joten mielestäsi on ok jatkaa sillä?
Täytyy myös huomauttaa, että kaikki talon maanpinnan yläpuolella on puuta ja kipsiä. Joten mielestäsi on ok jatkaa sillä?
Harrastajasähköasentaja
· E
· 15 391 viestiä
Olen esittänyt periaatteessa saman kysymyksen täällä: http://www.byggahus.se/forum/byggmaterial-byggteknik/61491-badrumsbygge-i-kaellare.html
Jaaa.....mutta eikö se muuta jotain, että minulla on lattialämmitys? Tuntuu riskialttiilta olla ilman kosteussulkua...mitä vakuutusyhtiöt sanovat? Kun suihkuttelee, tulee paljon vettä seinään...minne sen pitäisi mennä? Betoniseinään? Haihtua? Eikö lattialla pitäisi olla lainkaan kosteussulkua? Se vaikuttaa ihan oudolta... 8(
Ote: http://www.byfy.lth.se/Publikationer/Other/TVBH-7226.pdf
BBR:n mukaan lattiat ja seinät, jotka altistuvat veden huuhtelulle, vesiroiskeille tai vuotavalle vedelle, on varustettava vedenpitävillä pintakerroksilla (VT), jos viereiset rakennusosat ja tilat eivät kestä sellaista kosteudelle altistumista. Voimassa olevien alan sääntöjen mukaan kaikkien märkätilan lattia- ja seinäpintojen, jotka täyttävät edellä mainitut kriteerit jossakin osassa, on oltava vedenpitäviä. Normaalitapauksissa kellaritiloissa tai vastaavissa, joissa alustat ovat suoraan kosketuksessa maahan, ei lattia- ja seinäpintoja yleensä varusteta vedenpitävillä kerroksilla.
BBR:n mukaan lattiat ja seinät, jotka altistuvat veden huuhtelulle, vesiroiskeille tai vuotavalle vedelle, on varustettava vedenpitävillä pintakerroksilla (VT), jos viereiset rakennusosat ja tilat eivät kestä sellaista kosteudelle altistumista. Voimassa olevien alan sääntöjen mukaan kaikkien märkätilan lattia- ja seinäpintojen, jotka täyttävät edellä mainitut kriteerit jossakin osassa, on oltava vedenpitäviä. Normaalitapauksissa kellaritiloissa tai vastaavissa, joissa alustat ovat suoraan kosketuksessa maahan, ei lattia- ja seinäpintoja yleensä varusteta vedenpitävillä kerroksilla.
Jooo...minä tein sen. En usko, että minulla on erityisen paljon tulevaa kosteutta ollenkaan. Kun laitan ilmankuivaimen maksimikuivaukselle, saan ulos muutaman ruokalusikallisen päivässä... Mutta siinä lukee "suorassa kosketuksessa maahan", ja jos minulla on soraa, joka peittää koko lattian, sellaisia eristelohkareita, jotka eivät ime kosteutta ja 10 cm betonia sen päällä - lasketaanko se todella suoraksi kosketukseksi maahan? Tiivistekerros tulee 25-30 cm maanpinnan yläpuolelle. Lisäksi minulla on lattialämmitys, joka kuivaa koko ajan.
Mietin, pitäisikö minun tiivistää lattia ja kaikki sisäseinät sekä ulkoseinä suihkun kulmassa? Mitä tapahtuu sitten tiivistekerroksen ja tiivistämättömän ulkoseinän saumassa? Irtoaako tiiviste, jos sen takana on kosteutta? Tämä on todellakin viidakko. Toisessa ketjussa keskustellaan sisäseinistä....
Mietin, pitäisikö minun tiivistää lattia ja kaikki sisäseinät sekä ulkoseinä suihkun kulmassa? Mitä tapahtuu sitten tiivistekerroksen ja tiivistämättömän ulkoseinän saumassa? Irtoaako tiiviste, jos sen takana on kosteutta? Tämä on todellakin viidakko. Toisessa ketjussa keskustellaan sisäseinistä....
Kuulostaa melko järkevältä suunnitelmalta tehdä kuten olet ajatellut. Eikä ole kovin tarkkaa, mitä tapahtuu lattian ja seinän välisessä saumassa. Tähän ei ole annettuja vastauksia, mutta pitää yrittää käyttää järkeä. Mielestäni sinun pitäisi tiivistää kaikki lattiat, väliseinät ja seinät suihkunurkassa, aivan kuten olet ajatellut.
Olen ymmärtänyt väärin... Ymmärsin, että aiotaan rakentaa aivan uudet rimoitetut seinät, jotka mielestäni olisi järkevämpää rakentaa kivestä.Kesella sanoi:
Jos haluaa välttää kosteusvauriot kellarissa, asennetaan kipsilevyt metalliprofiilille ja tulee olla tuuletetut lattia- ja kattolistat, jotka poistavat kosteuden, joka tulee ulkoseinien ja betonilattian läpi. Mielestäni tuuletetut listat eivät ole sopiva ratkaisu kylpyhuoneeseen.
On tärkeää tietää, miten toimitaan, mutta vielä tärkeämpää on tietää "miksi".
Puhun nyt vain hyvin pienistä kosteuden määristä, jotka eivät näy mutta ovat olemassa, tyyliin snapsilasillinen/kuukausi/huone, joka voi jäädä vangiksi kaksoisseinän väliin, kun se eristetään kosteudelta sisäpuolelta. Se voi vain muuttua kosteammaksi ajan myötä. Vai onko kellarisi 100% vesitiivis ulkopuolelta?
Kuten jonh sanoo - käytä tervettä järkeä
Samat edellytykset kuin sinulla, vanha talo betoniharkkoperustuksilla ja rapatut sisäseinät. Kaivoin lattian pois, eristin 200 mm lattian alle Isodränillä ja sitten lattialämmitys ja laatat. Minulla on suhteellisen kostea maa, enkä aio käyttää kosteuseristystä muualla kuin itse suihkunurkassa. Se koostuu valetusta ("koverretusta") suihkuammeesta ja kahdesta tuuletetusta suihkuseinästä metallirakenteilla (rakennuspiirustukset ovat Platons sivustolla) ulkoseinää vasten. Tietysti kuuluvat tyylikkäät lasiovet vähentämään roiskeita suunnitellun tilan ulkopuolelle. Ilmankuivain hoitaa sitten suihkun vesihöyryt ja kuivaa roiskeet suihkun ulkopuolelta.
Kosteuseristys ei kestäisi monta vuotta kellarini seinissä tai lattiassa lisääntyvän maaperäkosteuden takia (vanhan muovivärin ja tapettien poistaminen ei ole ollut ongelma minun kellarissani...). Kunnollinen salaojitus ja eristys talon ympärillä ja kellarin muilla alueilla on parantanut tilannetta huomattavasti, mutta ilmankuivain käsittelee silti pari litraa kosteutta viikossa.
Vanhan kylpyhuoneen (1960-luvulta) aikana kohtasin seuraukset suihkuttelusta tilassa ilman kosteussuojaa Tämä kosteus oli muutamassa kuukaudessa muodostanut kunnon homekerroksen vanhan muovivärin alle viereisessä harrastushuoneessa.
Kosteuseristys ei kestäisi monta vuotta kellarini seinissä tai lattiassa lisääntyvän maaperäkosteuden takia (vanhan muovivärin ja tapettien poistaminen ei ole ollut ongelma minun kellarissani...). Kunnollinen salaojitus ja eristys talon ympärillä ja kellarin muilla alueilla on parantanut tilannetta huomattavasti, mutta ilmankuivain käsittelee silti pari litraa kosteutta viikossa.
Vanhan kylpyhuoneen (1960-luvulta) aikana kohtasin seuraukset suihkuttelusta tilassa ilman kosteussuojaa
Tämä kosteus oli muutamassa kuukaudessa muodostanut kunnon homekerroksen vanhan muovivärin alle viereisessä harrastushuoneessa.
Kesella... hihi minä tiedän... Suihkukaappi ei ole niin designoikea Ruotsissa... Mutta eikö voisit suunnitella yhden, joka on oikea sitten!
Toivon, että se muuttuu, kun vakuutusyhtiöt kyllästyvät Ruotsissa ja tekevät kuten muualla Euroopassa ja saa maksaa itse veden vahingoista kylpyhuoneissa? Sitten luulen, että useammat ruotsalaiset alkavat "arvostaa" suihkukaappeja jälleen
Itse olen fyysikko ja designblind.... joten minulle rakennusfysiikka menee edelle....
Mutta miksi nämä kaksi täytyy aina törmätä?
Toivon, että se muuttuu, kun vakuutusyhtiöt kyllästyvät Ruotsissa ja tekevät kuten muualla Euroopassa ja saa maksaa itse veden vahingoista kylpyhuoneissa? Sitten luulen, että useammat ruotsalaiset alkavat "arvostaa" suihkukaappeja jälleen
Itse olen fyysikko ja designblind.... joten minulle rakennusfysiikka menee edelle....
Mutta miksi nämä kaksi täytyy aina törmätä?