Olen oppinut erittäin paljon teräspalkkien kuormituksista ja taipumista sekä mistä löydän perusfaktoja kiitos rakentaja.fi:n jäsenten asiantuntevan avun. Yksi kysymys jää edelleen kysymysmerkiksi ja se on kuorman vähennyskerroin psi. Mitä varten tai milloin minun pitäisi käyttää tätä kerrointa? Jos aion vain käyttää palkkia autotallin katon tukemiseen ilman muuta kuormitusta, pitäisikö minun kertoittaa lumikuorma kuorman vähennyskertoimella? Miksi tämä kerroin ei tällöin ole jo laskettu lumikuorman ja turvallisuuskertoimen arvoon? Voiko joku selittää suhdetta lumikuorma-turvallisuuskerroin-kuorman vähennyskerroin yksinkertaisella tavalla, eli milloin niitä käytetään?
Hei. Katson, jos voin selvittää sen puolestasi. En ole kuitenkaan perehtynyt Eurocodeen vaan ainoastaan koulutettu Ruotsin säännöstöjen mukaisesti.
Lumikuorma - Yleensä suurin lumikuorma, joka ilmenee 50 vuoden välein. Tämän suuruus riippuu siitä, missä päin maata asut. Älä unohda ottaa huomioon katon muodon muotokerrointa (lisäkerroin, jolla kerrotaan).
Turvallisuuskerroin - Turvallisuuskertoimen suuruus riippuu siitä, kuinka suuri riski on vakaville henkilövahingoille. Autotallissa voit laskea turvallisuuskertoimeksi 1.0.
Kuorman vähennyskerroin - Kuorman vähennyskerroin riippuu siitä, minkä kuormakombinaation kanssa lasketaan.
Laskettaessa murtorajatilan (eli kun palkki murtuu) sekä lumikuormalla että tuulella samanaikaisesti, oletetaan, että 50 vuoden kuormitus molemmille ei esiinny samanaikaisesti. Se kuorma, joka vaikuttaa palkkiin eniten, asetetaan pääkuormaksi (lisää kuormaan kerroin 1,3) ja muut vaihtelevat kuormat kerrotaan kuorman vähennyskertoimella. Huomaa, että omapaino ei koskaan muutu ja sitä ei siksi pidä kertoa kuorman vähennyskertoimella tai olla pääkuorma. Jos ei heti näe, mikä kuorma vaikuttaa palkkiin eniten, yleensä tehdään useita rinnakkaisia laskuja eri kuormien ollessa pääkuormia.
Kun taas lasketaan käyttörajatilassa (notkistuma), niin kyseessä ovat pitkäaikaiskuormat, koska notkistuma pyrkii lisääntymään ajan myötä, vaikka kuormituksen suuruus olisi sama. Tässä sinun ei tarvitse kertoa tekijällä pääkuorman vuoksi, vaan laske sen sijaan sekä tuuli- että lumikuormalle kuorman vähennyskertoimella.
Riippuen siitä, miltä autotallisi näyttää, voi tuulikuorma vaikuttaa puristavaan normaalivoimaan kattopalkissa, joten älä unohda sitä, vaikka se onkin yleensä merkityksetön tässä yhteydessä.
Terveisin
G
Lumikuorma - Yleensä suurin lumikuorma, joka ilmenee 50 vuoden välein. Tämän suuruus riippuu siitä, missä päin maata asut. Älä unohda ottaa huomioon katon muodon muotokerrointa (lisäkerroin, jolla kerrotaan).
Turvallisuuskerroin - Turvallisuuskertoimen suuruus riippuu siitä, kuinka suuri riski on vakaville henkilövahingoille. Autotallissa voit laskea turvallisuuskertoimeksi 1.0.
Kuorman vähennyskerroin - Kuorman vähennyskerroin riippuu siitä, minkä kuormakombinaation kanssa lasketaan.
Laskettaessa murtorajatilan (eli kun palkki murtuu) sekä lumikuormalla että tuulella samanaikaisesti, oletetaan, että 50 vuoden kuormitus molemmille ei esiinny samanaikaisesti. Se kuorma, joka vaikuttaa palkkiin eniten, asetetaan pääkuormaksi (lisää kuormaan kerroin 1,3) ja muut vaihtelevat kuormat kerrotaan kuorman vähennyskertoimella. Huomaa, että omapaino ei koskaan muutu ja sitä ei siksi pidä kertoa kuorman vähennyskertoimella tai olla pääkuorma. Jos ei heti näe, mikä kuorma vaikuttaa palkkiin eniten, yleensä tehdään useita rinnakkaisia laskuja eri kuormien ollessa pääkuormia.
Kun taas lasketaan käyttörajatilassa (notkistuma), niin kyseessä ovat pitkäaikaiskuormat, koska notkistuma pyrkii lisääntymään ajan myötä, vaikka kuormituksen suuruus olisi sama. Tässä sinun ei tarvitse kertoa tekijällä pääkuorman vuoksi, vaan laske sen sijaan sekä tuuli- että lumikuormalle kuorman vähennyskertoimella.
Riippuen siitä, miltä autotallisi näyttää, voi tuulikuorma vaikuttaa puristavaan normaalivoimaan kattopalkissa, joten älä unohda sitä, vaikka se onkin yleensä merkityksetön tässä yhteydessä.
Terveisin
G