Kuinka korjaan rappauksen irtoamisen kellarin sisäseinällä parhaiten 40-luvun talossa
Hei
Olen lukenut monia keskusteluja täällä Byggahusissa ja neuvoja/vinkkejä muualta, mutta tunnen silti epävarmuutta siitä, mikä olisi paras korjaus kellarin sisäseinään, josta rappaus on irronnut. Muissakin kellarin seinissä on rappausirtoamia, mutta paljon pienemmässä mittakaavassa. Seinä, jossa on eniten ongelmia, on ulkoseinä siinä mielessä, että seinän toisella puolella on maata. Talo salaojitettiin noin 10-15 vuotta sitten, mutta koska seinän toisella puolella on autotalli, sitä osaa ei voitu salaojittaa, ja siksi se päästää läpi enemmän kosteutta kuin muut seinät.
Kosteuspitoisuus vaihtelee, mutta on normaalisti 50-60%, ja tiedän, että se päästää läpi jonkin verran kosteutta, koska rappauksen takaa, joka on irronnut, tulee suolan muodostumia ja ne ovat vähentyneet nyt, kun syksy tuli. Olen poistanuut osan irtonaisesta rappauksesta, kuten näette, ja joissakin kohdissa se on irronnut koko matkalta betonilohkoihin asti, kun taas joissakin paikoissa se istuu hyvin (kiinni), joten kysymys kuuluu, pitäisikö minun kuitenkin poistaa kaikki ja "aloittaa alusta" pelkällä kalkkilaastilla? Olen ymmärtänyt, että se on parasta kosteuden läpäisevyydessä, joten se tuntuu sopivalta, koska en voi päästä eroon ylimääräisestä kosteudesta. Kun otetaan huomioon, että kosteuspitoisuus kuitenkin pysyy hyvällä tasolla, ajattelen, että ilmanvaihto toimii tyydyttävästi, eikä pitäisi olla ongelmaa päästää kosteutta läpi, parempi se kuin sulkea se sisään ja saada lisää rappausirtoamia? Huonetta käytetään mm. viinikellarina, joten sinne ei tulla asettamaan tavaroita, jotka peittävät seinän, vaan sen pitää pystyä hengittämään hyvin.
Olen sitten ajatellut maalata kalkkimaalilla, mutta minun täytyy päästä eroon siellä olevasta maalista (tämä on yksinkertaista, jos koko seinän poisto on paras ratkaisu), ja edellinen omistaja kertoo maalanneensa viimeksi silikaattimaalilla, mutta olen myös lukenut aikaisemman omistajan lokikirjasta, että he maalaisivat kerran tavallisella muovimaalilla, joka kupli ja ei toiminut, siksi silikaattimaali myöhemmin. Mietin vain, jos he ovat käyttäneet huonoa silikaattimaalia tai jos he maalasivat silikaattimaalin muovimaalin päälle, koska tietyt kohdat, joista olen vetänyt maalia, muistuttavat uskomattoman paljon muovimaalia, jolloin silikaattimaalin hyöty vähenee. Olen lukenut, että jotkut ovat hioneet sen pois, mutta se kuulostaa tehottomalta ratkaisulta ja sen pitäisi pölytä uskomattoman paljon? Minulla on toisaalta jo kirahvihiomakone liitettynä teollisuusimuriin, joten se saattaa olla vaihtoehto.
Kellarissa on klinkkerilattia vesikiertoisella lattialämmityksellä, mutta huoneessa, jossa rappausirtoama on pahinta, on vain klinkkeriä, ei lattialämmitystä.
Olen lukenut monia keskusteluja täällä Byggahusissa ja neuvoja/vinkkejä muualta, mutta tunnen silti epävarmuutta siitä, mikä olisi paras korjaus kellarin sisäseinään, josta rappaus on irronnut. Muissakin kellarin seinissä on rappausirtoamia, mutta paljon pienemmässä mittakaavassa. Seinä, jossa on eniten ongelmia, on ulkoseinä siinä mielessä, että seinän toisella puolella on maata. Talo salaojitettiin noin 10-15 vuotta sitten, mutta koska seinän toisella puolella on autotalli, sitä osaa ei voitu salaojittaa, ja siksi se päästää läpi enemmän kosteutta kuin muut seinät.
Kosteuspitoisuus vaihtelee, mutta on normaalisti 50-60%, ja tiedän, että se päästää läpi jonkin verran kosteutta, koska rappauksen takaa, joka on irronnut, tulee suolan muodostumia ja ne ovat vähentyneet nyt, kun syksy tuli. Olen poistanuut osan irtonaisesta rappauksesta, kuten näette, ja joissakin kohdissa se on irronnut koko matkalta betonilohkoihin asti, kun taas joissakin paikoissa se istuu hyvin (kiinni), joten kysymys kuuluu, pitäisikö minun kuitenkin poistaa kaikki ja "aloittaa alusta" pelkällä kalkkilaastilla? Olen ymmärtänyt, että se on parasta kosteuden läpäisevyydessä, joten se tuntuu sopivalta, koska en voi päästä eroon ylimääräisestä kosteudesta. Kun otetaan huomioon, että kosteuspitoisuus kuitenkin pysyy hyvällä tasolla, ajattelen, että ilmanvaihto toimii tyydyttävästi, eikä pitäisi olla ongelmaa päästää kosteutta läpi, parempi se kuin sulkea se sisään ja saada lisää rappausirtoamia? Huonetta käytetään mm. viinikellarina, joten sinne ei tulla asettamaan tavaroita, jotka peittävät seinän, vaan sen pitää pystyä hengittämään hyvin.
Olen sitten ajatellut maalata kalkkimaalilla, mutta minun täytyy päästä eroon siellä olevasta maalista (tämä on yksinkertaista, jos koko seinän poisto on paras ratkaisu), ja edellinen omistaja kertoo maalanneensa viimeksi silikaattimaalilla, mutta olen myös lukenut aikaisemman omistajan lokikirjasta, että he maalaisivat kerran tavallisella muovimaalilla, joka kupli ja ei toiminut, siksi silikaattimaali myöhemmin. Mietin vain, jos he ovat käyttäneet huonoa silikaattimaalia tai jos he maalasivat silikaattimaalin muovimaalin päälle, koska tietyt kohdat, joista olen vetänyt maalia, muistuttavat uskomattoman paljon muovimaalia, jolloin silikaattimaalin hyöty vähenee. Olen lukenut, että jotkut ovat hioneet sen pois, mutta se kuulostaa tehottomalta ratkaisulta ja sen pitäisi pölytä uskomattoman paljon? Minulla on toisaalta jo kirahvihiomakone liitettynä teollisuusimuriin, joten se saattaa olla vaihtoehto.
Kellarissa on klinkkerilattia vesikiertoisella lattialämmityksellä, mutta huoneessa, jossa rappausirtoama on pahinta, on vain klinkkeriä, ei lattialämmitystä.
Miten huonetta on käytetty tähän päivään asti? Minulla on nimittäin sama ilmiö meidän kuivaushuoneessa. Hauskaa on, että "samalla" seinällä viereisessä huoneessa, jossa seinä oli korotettu kosteutta kestävästä lastulevystä (kylpyhuone), rappaus oli huippukunnossa. Eikä myöskään ollut mitään merkkejä kosteusvaurioista lastulevyssä. Joten minun tapauksessani ei voi olla ajattelematta, että vauriot liittyvät suurelta osin kosteuteen sisältäpäin.
Pienenä kokeena olen testannut korjata osia sekä kalkkilaastilla C että ilmakalkilla nähdäkseni, onko siinä käytännöllistä eroa käyttäytymisessä, mutta rehellisesti sanottuna tuskin tulee näkymään mitään eroa minun aikaperspektiivissäni. Mutta jaan ajatuksesi siitä, että kaikki pitäisi purkaa ja rapata uudelleen maksimalt diffuusion avoimilla materiaaleilla. Sanottuani tämän, kalkkirappaus/maali rapautuu myös ajan myötä, joten ikuinen korjaus siitä tuskin tulee kuitenkaan.
Pienenä kokeena olen testannut korjata osia sekä kalkkilaastilla C että ilmakalkilla nähdäkseni, onko siinä käytännöllistä eroa käyttäytymisessä, mutta rehellisesti sanottuna tuskin tulee näkymään mitään eroa minun aikaperspektiivissäni. Mutta jaan ajatuksesi siitä, että kaikki pitäisi purkaa ja rapata uudelleen maksimalt diffuusion avoimilla materiaaleilla. Sanottuani tämän, kalkkirappaus/maali rapautuu myös ajan myötä, joten ikuinen korjaus siitä tuskin tulee kuitenkaan.
Sitä on käytetty varastona, ainakin näin oli, kun olimme katsomassa taloa, ja sitä on voitu käyttää muihinkin tarkoituksiin aiemmin. Kuitenkin siellä sisällä ei ole mitään, ei esimerkiksi pistorasioita, mutta voihan sinne tietenkin asentaa jakorasian.C cpalm sanoi:
Mielenkiintoinen näkökulma sinun puoleltasi, jos sinun huoneensi on käytetty kuivaushuoneena, niin se voisi hyvinkin vaikuttaa ja se voisi selittää, miksi kylpyhuoneessa se ei ole vaikuttanut, kun se on kosteuskurkistettu?
Olen täysin samaa mieltä siitä, että voi olla tarpeen palata ja korjata uudelleen, ja juuri siksi epäröin, onko järkevämpää purkaa kaikki, riippumatta siitä, kuinka hyvin se on kiinni, ja varmistaa, että uusi kestää ainakin 10 vuotta? ilman, että täytyy huoltaa. Jos korjaan sen, mikä on nyt huonoa, ja sitten joudun paikkaamaan joka vuosi, teen mieluummin panostuksen nyt.
Kyllä, toisaalta kosteussulku tarkoittaa, että kosteutta ei pääse "ulos" sisäpuolella.S Solmyr sanoi:
Toinen villi teoria voi olla, että vauriot syntyvät päinvastoin kosteuden siirtymisen vuoksi. Eli kun sisäpuoli pidetään kuivana, se ajaa jatkuvaa kosteuden siirtymistä kosteasta puolesta kuivaan, mikä köyhdyttää seinämateriaalia. Toisin kuin seinässä, jossa on ollut tiivistekerros sisäpuolella ja jossa on syntynyt kosteustasapaino sisä- ja ulkopuolen välillä.
Varmasti on joku materiaalifysiikan professori, jolla on vastaukset näihin kysymyksiin, joilla valitettavasti ei ole vaikutusta yleiseen ymmärrykseen näistä rakenteista. 🙂
Olet oikeassa, mielenkiintoisia ajatuksia eikä täysin mahdoton ajatus. Luultavasti se oli niin, kun se rakennettiin, eli huone oli kosteampi, koska siellä säilytettiin ruokaa.
Yksi asia, josta olen todella epävarma, on jos nyt otan "oikopolun" ja korjaan tahrat, pitäisikö minun ensin käyttää kovempaa laastia ja sitten kerros pehmeämpää laastia, mietin, jos aloitan c-laastilla ja sitten siirryn kalkkilaastiin. Miksi tämä pohdinta? Koska näyttää siltä, että on käytetty jonkinlaista laastia ja sitten ohuempi kerros toista laastia. Koska en tiedä, mitä laastia on käytetty, olen ymmärtänyt, että on "varma veto" puhdistaa kalkkilaastilla, mutta se on vain mitä olen onnistunut lukemaan.
Yksi asia, josta olen todella epävarma, on jos nyt otan "oikopolun" ja korjaan tahrat, pitäisikö minun ensin käyttää kovempaa laastia ja sitten kerros pehmeämpää laastia, mietin, jos aloitan c-laastilla ja sitten siirryn kalkkilaastiin. Miksi tämä pohdinta? Koska näyttää siltä, että on käytetty jonkinlaista laastia ja sitten ohuempi kerros toista laastia. Koska en tiedä, mitä laastia on käytetty, olen ymmärtänyt, että on "varma veto" puhdistaa kalkkilaastilla, mutta se on vain mitä olen onnistunut lukemaan.