Näyttää olevan jonkin verran erimielisyyksiä siitä, pitäisikö perusrakenteessa olla rakennusmuovi tai ei. Jotkut valmistajat esimerkiksi ilmoittavat, että rakennusmuovi olisi sijoitettava solumuovikerrosten väliin valettaessa laatta. Toiset taas sanovat, että sen pitäisi olla suoraan maata vasten, jos tehdään ryömintätila.
Rakennusmuovin tarkoitus on tietenkin estää maankosteuden nouseminen perustukseen.
Mietin, mitä tapahtuu kosteudelle, joka tavallaan "jumittuu" muovin alle. Jääkö se sinne vai siirtyykö se muualle?
Jos muovi asetetaan suoraan maan päälle perustuksen alle, voiko kapillaarikatkokseksi käytettävän sepelikerroksen jättää kokonaan pois?
Rakennusmuovin tarkoitus on tietenkin estää maankosteuden nouseminen perustukseen.
Mietin, mitä tapahtuu kosteudelle, joka tavallaan "jumittuu" muovin alle. Jääkö se sinne vai siirtyykö se muualle?
Jos muovi asetetaan suoraan maan päälle perustuksen alle, voiko kapillaarikatkokseksi käytettävän sepelikerroksen jättää kokonaan pois?
Mitä tulee ryömintätilaan, olen aina (siitä asti kun tulin tietoiseksi ongelmasta) uskonut, että suositus oli sepeli/sora + muovi. Ilman että olen asiantuntija alalla, luulisin, että kosteus muovin alla osittain pysyy siellä ja osittain tihkuu muovin reunoilta, eli läpäisee osan kosteudesta.
Ei, en ainakaan minä ole samaa mieltä.tlundberg sanoi:
Syy pitäisi olla mahdollisen maaperän radonaltistuksen vähentäminen.
Rakensimme alueelle, joka ei ole radonvaarallinen, jätin silti muovin pois, mutta laitoin radonputken.
edit:
Kyllä, kun kyseessä on ryömintätilaperustus, mielestäni muovin tehtävänä on estää sekä maankosteus että radon.
No, lopulta pitäisi löytyä tasapaino, joka ei eroa kovin paljon siitä, mitä tapahtuu ilman muovia. Kun mietin kosteutta, pidän maata aina 100% RH:nä, mutta vain vesihöyrymuodossa (mikä oikein tehty salaojitus tekee mahdolliseksi). Sitten meillä on eri lämpötila/kosteusilmasto laatan päällä. Silloin lopulta kaikkien rakenteen osien pitäisi saavuttaa tietty lämpötila ja siten tietyssä vaiheessa tietty tasapainokosteuspitoisuus.
Mutta on selvää, että ilman muovia saattaa esiintyä jatkuvaa diffuusiota, joka antaa hieman toisenlaisen tasapainotilan, mutta betoni on varsin diffuusiovastustuskykyinen, joten en usko, että sen pitäisi erota niin paljon.
Tai ehkä RF muovin päällä voi olla hieman alhaisempi.
OK, myönnän, en ole miettinyt tätä niin paljon ...
Lisäksi on käänteinen kosteusliike, joka voi tapahtua, kun lattialämmitys kytketään pois päältä.
Kyllä, ei ole täysin selvää, mitä tapahtuu...
Ei, en usko niin.
Mielestäni on aina tärkeää antaa veden talon alla valua salaojitukseen ja pois.
Kyllä, se on se, mikä minusta on hieman kummallista. Jos kuten Mikael_L olettaa, että maaperässä on 100 % ilmankosteus, niin se on siis 100 % kosteus suoraan muovin alla. Jos nousee lisää kosteutta, muodostuu joko kondensaatiota muovin alle tai kosteuden (höyryn muodossa) pitää löytää jokin muu tie. Ainoa tie, jota pitkin se voi liikkua, on muovia pitkin kunnes muovi loppuu ja siitä jatkaa ylöspäin maaperän läpi. Jos muovi sitten loppuu kantavan palkin sisäpuolella laatassa tai seinien sisäpuolella ryömintätilassa, pitäisi se merkitä, että juuri siellä se olisi hyvin korkea kosteuskuormitus.bonnier sanoi:
Jos kosteudella ei ole muuta tietä kulkea, pitäisi kaiken kosteuden tulla ylös perustukseen/laattaan, vaikka siellä olisi muovia? Erona on, että se nousee ylös enemmän keskittyneenä reunoilla kuin tasaisesti levitettynä koko alueelle.
Temppu on siinä, että muovi luo oman ilmastoalueen maan ja muovin välille, ja sen alla syntyy paikallinen tasapaino, joka vähentää haihtumista jne. maasta.
Vähän pääsee toki ulos reunoista, mutta ei niin paljon kuin jos muovia ei olisi siellä.
Vähän pääsee toki ulos reunoista, mutta ei niin paljon kuin jos muovia ei olisi siellä.
Luulen, että ehkä ymmärsin nyt
Olen koko ajan kuvitellut, että kosteutta nousee jatkuvasti höyrynä maaperästä. "Muovikannen" kanssa maan päällä siitä tulisi lopulta "ylitäysi" ja kosteus "valuu yli" muovin reunan ulkopuolelle. Kuten kaataisi vettä kulhoon, mutta ylösalaisin. Kun kulho on täynnä, pöydälle valuu täsmälleen sama määrä vettä kuin ilman kulhoa. Erona on, että nyt vesi valuu kulhon reunoja pitkin eikä suoraan kannusta, jolla kaataa.
Mutta jos ajatellaan, että syy miksi kosteutta täyttyy höyrynä koko ajan, on se, että se katoaa koko ajan maan läpi. Sitten sen on täytyttävä alhaalta ylläpitääkseen 100% suhteellisen kosteuden maassa. Kun muovin laittaa päälle, kosteuden kulkeutuminen maan läpi pysähtyy ja alhaaltapäin ei myöskään enää tule kosteutta. Siitä tulee "täysi", mutta ei koskaan "ylitäysi". Muovin vieressä kosteuden kulkeutuminen höyrynä maan pinnalle jatkuu entiseen tapaan.
Ymmärtääkö joku mitä tarkoitan? Olenko oikeassa?
Olen koko ajan kuvitellut, että kosteutta nousee jatkuvasti höyrynä maaperästä. "Muovikannen" kanssa maan päällä siitä tulisi lopulta "ylitäysi" ja kosteus "valuu yli" muovin reunan ulkopuolelle. Kuten kaataisi vettä kulhoon, mutta ylösalaisin. Kun kulho on täynnä, pöydälle valuu täsmälleen sama määrä vettä kuin ilman kulhoa. Erona on, että nyt vesi valuu kulhon reunoja pitkin eikä suoraan kannusta, jolla kaataa.
Mutta jos ajatellaan, että syy miksi kosteutta täyttyy höyrynä koko ajan, on se, että se katoaa koko ajan maan läpi. Sitten sen on täytyttävä alhaalta ylläpitääkseen 100% suhteellisen kosteuden maassa. Kun muovin laittaa päälle, kosteuden kulkeutuminen maan läpi pysähtyy ja alhaaltapäin ei myöskään enää tule kosteutta. Siitä tulee "täysi", mutta ei koskaan "ylitäysi". Muovin vieressä kosteuden kulkeutuminen höyrynä maan pinnalle jatkuu entiseen tapaan.
Ymmärtääkö joku mitä tarkoitan? Olenko oikeassa?
Voit pohtia hieman kosteuden liikkumista ja veden liikkeitä. Veden kanssa ongelmallista on se, että kuljetus voi tapahtua samanaikaisesti eri suuntiin. Vesi voi esim. kapillaaristen imuvoimien avulla liikkua yhteen suuntaan samalla, kun veden höyryvaihe liikkuu toiseen suuntaan lämpötilaeron vuoksi.
Kapillaarivoimia voimme kyllä sivuuttaa. Oletan, että koko perustus on erotettu maasta kokonaan kapillaarikatkaisevalla kerroksella.
Kirjoituksessasi se kuulostaa melkein siltä, että lämpötilaero on ainoa syy, miksi vesihöyry liikkuu. Mutta myös erot RF:ssä vaikuttavat, eikö niin?
Kirjoituksessasi se kuulostaa melkein siltä, että lämpötilaero on ainoa syy, miksi vesihöyry liikkuu. Mutta myös erot RF:ssä vaikuttavat, eikö niin?
Kyllä, lämpötila vaikuttaa tietenkin suuresti. Mutta voiko olla ilmaa, joka samalla lämpötilalla on eri RF? Esimerkiksi ilmankuivaimen avulla.
Mutta jos palataan lämpötilaan ja aiempaan keskusteluun, jossa Mikael ja minä olemme keskustelleet kosteudesta, http://www.byggahus.se/forum/byggnadsvard/219195-angelaget-2.html#post1811906, meillä saattaa olla vastaus siihen, miksi muovia ei tarvita kosteuden vuoksi.
RF maassa: 100%
Lämpötila maassa: 8*C
Höyrynpaine: 1073 Pa
RF sisällä: 60%
Lämpötila sisällä: 20*C
Höyrynpaine: 1402 Pa
Korkeampi höyrynpaine sisällä saa kosteuden höyryvaiheessa ennemmin pyrkimään sisältä ulos kuin päinvastoin.
Mutta jos palataan lämpötilaan ja aiempaan keskusteluun, jossa Mikael ja minä olemme keskustelleet kosteudesta, http://www.byggahus.se/forum/byggnadsvard/219195-angelaget-2.html#post1811906, meillä saattaa olla vastaus siihen, miksi muovia ei tarvita kosteuden vuoksi.
RF maassa: 100%
Lämpötila maassa: 8*C
Höyrynpaine: 1073 Pa
RF sisällä: 60%
Lämpötila sisällä: 20*C
Höyrynpaine: 1402 Pa
Korkeampi höyrynpaine sisällä saa kosteuden höyryvaiheessa ennemmin pyrkimään sisältä ulos kuin päinvastoin.
Ei, se ei ole vain tärkeää - se on itse asiassa ratkaisevaa!
Lämpötilaero on diffuusiivisen kosteuden siirtymisen ajava voima. Laskettaessa voidaan valita lämpötila tai osittainen höyrynpaine tasapainoyhtälöiden ajavana voimana, mutta käytännössä kyse on samasta asiasta.
Lämpötilaero on diffuusiivisen kosteuden siirtymisen ajava voima. Laskettaessa voidaan valita lämpötila tai osittainen höyrynpaine tasapainoyhtälöiden ajavana voimana, mutta käytännössä kyse on samasta asiasta.
Omatoimirakentaja
· Stockholm
· 8 227 viestiä
Ilman, että sekoitetaan mukaan yhtälöitä maaperän kosteuden siirtymisestä jne., muovin tarkoitus on toimia kannena - eli siellä missä muovia on, kosteus ei pääse läpi tai pääsee hyvin rajallisesti.
Muovin vieressä kosteus käyttäytyy normaalisti, tai enemmän/vähemmän - mutta silloin pitää sekoittaa mukaan noita yhtälöitä, ja epäilen, että muutos tulee olemaan suhteellisen pieni kuitenkin.
Toisin sanoen rakentajan muovi on kansi, kun keittää kattilallisen vettä ja ripustaa kannen yläpuolelle (rakollla), höyry ei mene suoraan ylös vaan pakotetaan sivuille - joten se, mikä on suoraan kannen yläpuolella, ei altistu höyrylle yhtä paljon...
/K
Muovin vieressä kosteus käyttäytyy normaalisti, tai enemmän/vähemmän - mutta silloin pitää sekoittaa mukaan noita yhtälöitä, ja epäilen, että muutos tulee olemaan suhteellisen pieni kuitenkin.
Toisin sanoen rakentajan muovi on kansi, kun keittää kattilallisen vettä ja ripustaa kannen yläpuolelle (rakollla), höyry ei mene suoraan ylös vaan pakotetaan sivuille - joten se, mikä on suoraan kannen yläpuolella, ei altistu höyrylle yhtä paljon...
/K
Lopulta valitsin muovin, kuten näet projektilangassani. http://www.byggahus.se/forum/socialt-projekt/220006-mitt-forsta-utbygge-tv-rum-och-sovrum.html
Näen, että muovin alle muodostuu vesipisaroita. Mutta näen sen vain siellä, missä ei ole vielä eristystä. En tiedä, miten se on sitten, kun eristys on muovin yläpuolella ja lämpötila on sama muovin molemmilla puolilla.
Näen, että muovin alle muodostuu vesipisaroita. Mutta näen sen vain siellä, missä ei ole vielä eristystä. En tiedä, miten se on sitten, kun eristys on muovin yläpuolella ja lämpötila on sama muovin molemmilla puolilla.
Meillä on kellari kallioisella pohjalla, kallion jyrkkyys on siis yli 30 cm ero.
Maa on hieman kostea, rakentaja ehdottaa laittaa ensin platonmatto ja valaa EPS-betonilla tasaisen pinnan. Sen päälle voi laittaa solumuovia ja sitten valaa lattialämmitys tasoitteella.
Teoria: Vähän vettä platonmaton alla tulisi valua kohti seiniä ja haihtua sieltä. Platonmatto estää kosteuden nousun ylös.
Pitäisikö platonmaton pitää?
Onko tämä oikea rakenne ja ei vaarallista rakennetta?
Mitä mieltä olette tai mitä ehdotuksia teillä on?
Maa on hieman kostea, rakentaja ehdottaa laittaa ensin platonmatto ja valaa EPS-betonilla tasaisen pinnan. Sen päälle voi laittaa solumuovia ja sitten valaa lattialämmitys tasoitteella.
Teoria: Vähän vettä platonmaton alla tulisi valua kohti seiniä ja haihtua sieltä. Platonmatto estää kosteuden nousun ylös.
Pitäisikö platonmaton pitää?
Onko tämä oikea rakenne ja ei vaarallista rakennetta?
Mitä mieltä olette tai mitä ehdotuksia teillä on?