Hei,
lyhyt versio pitkästä tarinasta; olen ostanut 1920-luvun talon, jota olen kokonaan remontoimassa! Kuvassa näkyvä keittiön seinä on rakennettu seuraavasti: tiili > rappaus > tuulensuojapaperi > koolaukset > eristys > lastulevy > kipsilevy.

Tyhmänä, kun tein keittiön x kuukautta sitten, päätin vetää rajan jonnekin ja vain laittaa kipsilevyn seinään! Nyt pari kuukautta myöhemmin siellä on mieto tunkkainen haju, joka tarttuu mielellään muovipusseihin ja kankaisiin, jotka laittaa seinän viereen!

Tein reiän seinään ja pystyin toteamaan, että lastulevy, jonka päällä seinä seisoo, oli eilen 30 % kosteudessa, nyt kun otin kuvan, se oli hieman kuivunut!

Lattia on valettu, jonka päälle on laitettu 100 mm solumuovia ja kelluva lastulevy sen päälle! En tiedä, onko siellä kapillaarikatkoa alapuolella!

Lattialastulevyllä ei tunnu olevan suoraa yhteyttä tiiliseinään, joten olin yllättynyt, että se oli eilen, kun avasin reiän, 30-35 % kostea!

Ensimmäinen ajatukseni oli rakentaa uusi seinä metallikoolauksilla, 45 mm eristeellä, höyrysululla ja kipsilevyllä, mutta nyt pelkään, että jos vaihdan huonon lattialastulevyn ja rakentavat uuden seinän, lattiat tulevat todennäköisesti kostumaan uudestaan!

Onko kenelläkään ajatuksia ja ideoita? :D
 
  • Aukko seinässä paljastaa kosteusongelmia; kosteusmittari sijoitettu seinän alaosaan.
  • Kosteusmittari betoniseinää vasten näyttää erilaisia kosteuslukemia, vaakasuunnassa halkeama ja kosteusjäämiä näkyvissä.
  • Kuvassa on 1920-luvun talon keittiön seinä, jossa on kaksi ikkunaa, ja jonka etualalla näkyy rakennusmateriaaleja ikkunalaudalla.
Onko siis eristeessä/seinissä ei ole kosteussulkua (muovi)?

Siinä tapauksessa puun käyttö ei ole ollenkaan hyvä idea!

Kosteus voi myös tulla laatasta, joka on eristämätön maapohjainen laatta.

Minulla on samanlainen seinä rinnerakennuksessani, mutta kevytsorasta tehtynä, joka imi kosteutta niin, että rappaus ja maali hilseilivät.
Asensin teräskoolaukset kumia vasten (välttääkseni mahdollisen korroosion) ja sitten vanerin ja kipsin. Laitoin Östbergin julkisivupuhaltimen seinän keskelle ulkopuolelle ja kaksi ilmanottoaukkoa tavallisilla pölynimurin suodattimilla alareunaan joka kulmaan...

Taattu kosteusturvallisuus! :)
 
Ei todellakaan, ei ole höyrysulkua seinässä!

Luulen, että ajattelemme samaa, voisiko olla kyseessä maan kosteus, joka nousee seinään, siksi seinän alaosa ja lastulevy ovat kosteimpia?

Olen miettinyt ratkaisua, mutta olen epävarma, mitä asiantuntijat sanoisivat? :rofl:
 
  • Rakenteen leikkauskuva, jossa näkyy mineraalivillaa, kipsilevyä ja spånskivor. Näyttää viittaavan kosteuteen liittyvään ongelmaan seinässä.
O otto123 sanoi:
Tiili > rappaus > tuulensuoja > koolaukset > eristys > lastulevy > kipsilevy.
En usko, että tämä on oikea kuvaus 20-luvun talon ulkoseinästä. Ensinnäkin siinä täytyy olla massiivinen lankarunko (2–3 tuumaa paksu), johon tuulensuoja on kiinnitetty, ja joka muodostaa seinän kantavuuden. Toiseksi tiili täytyy olla lisätty jälkeenpäin, koska siellä on rappauskerros takana. En usko, että julkisivutiiltä käytettiin 20-luvulla, vaan silloin esiintyi vain yksitiilisiä muurattuja ulkoseiniä. Julkisivutiili täytyy aina muurata taakse jäävällä ilmaraolla. Koska tiili on suoraan rappauksen vasten, siirtyy tiilen kosteus rapparikerrokseen, joka ei pääse kuivumaan. Rappauksen takana olevan paksuuden tulisi olla asfaltipahvi, mutta se on todennäköisesti menettänyt suurimman osan kosteuseristettävästä kyvystään.

Ennen kuin vien teoriaani pidemmälle, haluaisin tietää seinän todellisen rakenteen. Jos voisit ottaa muutamia syvämittoja, se helpottaisi ymmärrystä.
 
Anteeksi, olin hieman epäselvä kuvauksessani!
Nykyinen lisälämmöneristys on siis lisätty vuonna 1991, kun keittiö remontoitiin!
Talossa oleva runko on siis tiiliä, kanavatiiltä, mitään lautaseinää ei ole, vaan ne ovat massiivisia seiniä!

Koko seinä näyttää siis tältä ulkoa sisälle päin: Rappaus->Tiili->ilmarako->tiili->sisäpuolen rappaus->ilmarako->tuulensuojapaperi->puuritilät & eriste-> lastulevy -> kipsi

Ei, se on tavallista kosteudenkestävää paperia (tuulensuojapaperi), joka oli kiinnitetty suoraan sisäpuolen rappaukseen! Luultavasti siksi, että on uskottu tuulen puhaltavan tiilirungon läpi!
 
Sitten näyttää paljon normaalimmalta! Onko se rapattu pinta, jonka näkee valokuvassa, mistä olet poistanut lastulevyn? Tiili, joka on rapattu ulko- ja sisäpuolelta, ei yleensä tarvitse lisätuulitiivistystä. Onko käytetty muovikalvoa, kun keittiö lisäeristettiin? Kun lisäeristetään tällainen muurirakenne, ei pitäisi käyttää muovikalvoa kahdesta syystä. Ensinnäkin sitä ei tarvita, koska mahdollinen kondensaatio sisäilman vesihöyrystä tapahtuu tiiliseinässä, joka kestää kosteutta. Toiseksi se luo kohonneen kosteusympäristön lisäeristyskerroksessa. Ei myöskään pitäisi olla kosteudensulku paperia muurin sisäpuolella, koska se hidastaa vesihöyryn kulkua. Ilmarako muurin ja teräskiskojen välillä on suositeltava.

On todennäköistä, että ainakin osa ongelmista liittyy lattiarakenteeseen, mutta tarvitsen hieman enemmän tietoa ymmärtääkseni, miltä se näyttää. Onko betonilaatta suoraan maassa? Siinä tapauksessa hyvin epätavallista 20-luvun talolle.

Vähän jäsentymätöntä, mutta ongelma vaikuttaa monimutkaiselta.
 
Juuri niin, se on rappaus mitä näkyy! Ei, seinässä ei ollut muovikalvoa!

Olin taas hieman epäselvä! Luulen, että keittiön betonilaatta on valettu, kun keittiö remontoitiin 1991! Mutta en tiedä, onko se suoraan maan päällä vai kapillaarikatkovilla kerroksilla! Sitä varten pitäisi purkaa vähän auki nähdäkseni, ja se tuntuu vähän radikaalilta!
 
Ei, älä pura mitään. Miltä perusta näyttää ulkopuolelta? Ei kai siellä ole kellaria?
 
Ei juuri niin, ei kellaria!
 
  • Talon leikkauspiirustus, jossa ei ole kellaria. Näkyvissä on rapattu graniittisokkeli nuolella osoitettuna.
Joo, sitä minäkin epäilin. Betoni on varmaan valettu tiivistetyn murskekerroksen päälle. Mahdollisesti betonin alla on Lecakulor tai styroksi. Pitäisi olla niin, jos se on tehty 1991, mutta sitä vastaan puhuu styroksi betonin päällä. Betoni on luultavasti korkeintaan 10 cm. Kapillaarinen kosteuden nousu maasta voidaan varmaan sulkea pois. Jos ensimmäinen kohta pitää paikkansa, eli että ulkoseinän kohdalla on betonireuna, uskon, että pääsyy löytyy sieltä. Se osa betonista tulee aina olemaan kostea. Onko lastulevy suoraan betonin päällä?
 
Hyvä kysymys, täytyy varmaan selvittää asiaa ja palata asiaan huomenna! Muissa huoneissa on ollut valettu pohja, luultavasti siitä asti kun talo rakennettiin, ja siihen on muurattu tiilet, ja se ulottuu 20 cm tiilen sisäpuolelle! Joten suurella todennäköisyydellä se on sama keittiössä!

Mutta jos ajattelee, että lastulevy on lähellä tai suorassa kosketuksessa betonin kanssa siellä, kuinka kannattaa sitten toimia?

Mielestäni on vaikea selittää, joten liitän kuvan siitä, miltä se näyttää: :)
 
  • Kuva seinärakenteesta, jossa tiilimuuraus perustuu betonilevylle. Kuva näyttää eristekerroksen ja mahdolliset materiaalit.
Viimeksi muokattu:
Yleensä käytetään syllpappia eristämään puutuotteita betonista, joka voi olla kostea.
 
Klikkaa tästä vastataksesi
Vi vill skicka notiser för ämnen du bevakar och händelser som berör dig.