Miten kiinnitätte puupalkit teräspalkkiin, jos käytätte vaihtoehtoa 1?
Vaihtoehto 2 vaatii vähemmän työtä teräksessä, kuten näen sen, mikä on todellakin merkittävä etu.
Ampua tai hitsata kiinni naula kulmia HEA-palkin reglarna eivät tarvitse olla tiukasti kiinni, ne lepäävät palkin päällä.
Kyllä, toki voi tehdä niin, mutta miksei vaihtoehto 2, jolloin voisi ruuvata/naulata puuhun sen sijaan? Vai tuleeko tuki liian lyhyeksi silloin (n. 50 mm puuta, joka lepää palkin päällä 100 mm sijaan)?
Tietenkin vaihtoehto 2 toimii, mutta se vaikuttaa hankalalta ja huonommalta ratkaisulta; sinun täytyy kiinnittää palkki Hea-palkkiin pulttaamalla sen sijaan, että kiinnittäisit/aisat hitsaamalla tai pulttaamalla kulmat suoraan Hea-palkkiin ja saisit 100 mm tukipinnan.
Olen rakentanut kaksi taloa, joissa lattiarimat ovat olleet löyhästi teräspalkin päällä ja se on toiminut natkumatta. Suosittelen kuitenkin ruuviliimaamaan molemmat lattiarimat sopivalla yläsääntöjen avulla, se antaa hieman enemmän tukevuutta rakenteeseen ja lisäksi lattialevyt saavat tukea koko matkalta.
Jos se on TS:n laittaman kuvan mukainen viestissä #1, niin yksinkertaiset vinkkelirautat riittävät palkin sivuun.
Ruuvataan itseporaavilla ruuveilla tai kiinnitetään naulaamalla.
On vain paljon vähäisempi sivuttaisvoima ja mahdollinen vetovoima, joka pitää ottaa huomioon.
...Kaksi välikerrankerroksen palaa kohtaavat näin keskellä ja on siellä erittäin huolellisesti kiinnitetty koivuvanerilla molemmilta puolilta. Tämä taitaa pääasiassa toimia välikaton yhdessä pitämiseksi, kunnes kaikki muu, mikä pitää taloa koossa, on paikallaan...
Mielenkiintoinen ketju yli kuuden vuoden aikaperspektiivillä!
Todella kuulee historian siipien havinaa
Mutta Gustavssonin ja Gabbe1:n rakennukset eivät ole samat?
Mutta haluan tehdä pienen huomautuksen. Ehkä joku on jo tehnyt sen, niin pyydän anteeksi:
On erittäin tärkeää, että kattopalkkien alarungot yhdistetään toisiinsa.
Jos tätä ei tehdä, katto voi painaa rakennuksen pitkäseinämiä erilleen, kun kattokuorma kasvaa esim. lumen alla.
Minulla on vastaava ratkaisu kuin Gabbe1 näyttää (Gustavssonin tapaus1) talossani, joka on rakennettu 2010.
Kattoristikot ovat Deromen suunnittelemia, ja ne toimitettiin rei'itetyillä teräsnauhoilla jaettujen alarunkojen yhdistämiseksi. He kutsuivat niitä palkkikannattimiksi.
Mutta rakennusmestari halusi eri tavalla: Hän rakensi 220 mm alarungot 70 mm säännöllä, jonka hän ruuvasi ja liimasi alarunkoihin ja välikerroksen lattianpalkkeihin.
Juuri kuten Gabbe1 kuvailee.
Lattiarakenne oli siis 290 mm (paljon tilaa eristeelle). HEA-palkki on 200 mm.
Oi, MM langanostossa siirtyi toiseen kierrokseen
Minun pitäisi oppia katsomaan päiväyksiä ennen kuin vastaan. Toivottavasti TS on saanut välipohjansa ja odottaa sitä vielä
Mutta Gustavssonsin ja Gabbe1:n rakennelmat eivät varmaankaan ole samat?
Ei, minun rakennuskuvani eivät ole edes vuotta vanhoja.
KnockOnWood sanoi:
Mutta haluan tehdä pienen huomautuksen. Ehkä joku on jo tehnyt tämän, siinä tapauksessa pyydän anteeksi:
On erittäin tärkeää, että kattotuolin alapaarteen puolikkaat yhdistetään toisiinsa. Jos tätä ei tehdä, katto voi työntää rakennuksen pitkät seinät erilleen, kun katon paino kasvaa esimerkiksi lumen peittäessä.
Juuri minun tapauksessani on ristikko vapaasti kantava ja välipohjaa ei vaadita "pitämään" kattotuoleja paikallaan esimerkiksi suuren lumikuorman aikana.
Mutta jos on rakenne, jossa välipohja toimii samanaikaisesti alapaarteena, niin on tietysti kuten kirjoitat.
Vanha ketju. Mutta nostan esille liittyen estämään seinien työntymistä ulos. Riippumatta siitä, ovatko kattoristikot vapaakantavia vai eivät (kuka tietää, miten kunnolliset myrskyt vaikuttavat seinärakenteeseen samalla kun lattialaudoitus on korkeasti kuormitettu), itse olisin tietenkin kiinnittänyt koolaustankoja teräspalkin kummallekin puolelle, käyttäen reikälevyjä suoraan yli.
Ne ovat ohuita, joten ne eivät tee lattialaudoituksesta paksumpaa ja lattialevyt voidaan höylätä niille tai vaihtoehtoisesti asettaa ne palkkien sisään. Olisin sitten asettanut yhden pitkän alapuolelle ja yhden pitkän yläpuolelle, niin että ne menevät 30-40, ehkä mielellään 50 senttiä jokaisen palkin sisään.
Se vastaisi varmaankin sitä, että palkit ovat "ehjiä"/jatkamattomia, tai melkein.
Jos on lisäksi yläkerran seinät, jotka kulkevat palkkien suuntaisesti, olisin suunnitellut niin, että ne osuvat suoraan palkkien ylle, jos mahdollista, jotta voi kiinnittää joitakin palkkeja myös puulla.
Sellainen sitoo kaiken niin hyvin, että tarvittaisiin kai tornadon luokka F5 revimään se irti
Vanha ketju jälleen, mutta vinkki saattaa olla arvokas jollekin tulevaisuudessa
Klikkaa tästä vastataksesi
Vi vill skicka notiser för ämnen du bevakar och händelser som berör dig.
