Mutta pojat, totta kai tehtiin kattotuoleja samanlaisia kuin nykyään.
Mutta ero oli, että puutavara oli yhtä paksua kuin korkeaa, mikä mahdollisti puoliksi puoliksi -liitokset tai sitten liitettiin hakaliitoksella hammarbandeneissa. Puiset tappiliitokset puoliksi puoliksi -liitoksissa.
Mutta koska nykyään puutavaraa on optimoitu, ei ole mitään mitä ottaa liitoksessa, vaan pitää käyttää tylsiä rakennuskiinnikkeitä sen sijaan.
Brädlaskar tai laskbrädor kutsutaan lautoja, joita käytetään puutavaran liittämiseen. Sama toiminto kuin nykyajan naulalevyillä, mutta hieman suurempi ja karkeampi. 1980-luvulla käytettiin usein vanerilaskareita. Katso yksityiskohdat alla olevasta tyyppipiirroksesta noin vuodelta 1960:
Kuva Wale, Harald: Puuristikoita asuinrakennuksiin (2 painos. Tukholma 1961)
Olen tehnyt kattoristikkoja laudoilla, jotka toimivat vetotankona harjalta alas henkaripalkille.
Laudat toimivat tukipuiden liitoslautoina.
Ei näytä niin "lappoilta".
Eli jotain pitää olla..miten ennen tehtiin kattotuoleja?
On varmaan useita eri vaihtoehtoja, vanhempieni maatilan navetan ja osan asuinrakennuksen kattotuolit on rakennettu samalla tavalla kuin tämä kuva (en valitettavasti omista kuvaa).
Isoisäni ja hänen naapuri auttoivat toisiaan rakentamaan uusia navettojaan 30-luvun loppupuolella (jos muistan oikein). Hakkasivat tukkeja talvella ja rakensivat navetan kesällä. Lisäksi he hoitivat maanviljelyä, joka ei suoraan sanottuna ole 9-5 työ. Luulen, että he saivat molemmat navetat pystyyn noin 2-3 vuodessa. Suurimmat naulat, joita käytettiin, olivat 12-tuuma... Silloin se oli "sticketak" tai spåntak, joksi sitä myös kutsuttiin. En voi edes kuvitella, kuinka kauan kesti tehdä kaikki paanut 30x10 metrin navettaan.
Kun ajattelen asiaa, saavat useimmat projektit täällä byggahusissa kalveta tähän verrattuna....
Olen tehnyt kattotuoleja lankuilla, jotka toimivat vetotankoina harjasta alas hanbjälken.
Lankut toimivat laskulevyinä tukipuulle.
Ei näytä niin "paikatulta".
Vaneri tai naulalevyt näyttävät yhtä tylsiltä, jos ajattelee näkyviä kattoparruja. Silloin täytyy katsoa vähän kauemmas ajassa ja nähdä, kuinka oikeat kirvesmiehet liittivät puuta yhteen. Katsokaa hieman vanhoja veneenrakennuksia, sillä sieltä löytyy usein hienoja liitoksia, mutta myös vanhoista kattoparruista 1900-luvun alusta löytyy hienoja saumoja.
1980-luku on nykyaikaa, eikä silloin enää koulutettu sellaisia puuseppiä, kuin luultavasti 40-50-luvulle asti löytyi, vaan siirryttiin rakennuspuuseppiin, jotka yhä enemmän muuttuivat kipsilevymontaajiksi.....
OBS ei mitään pahaa tarkoitettu sillä, vaan vain toteamus, että rakennusteollisuus oli siirtynyt, kalliista materiaalista ja matalasta palkasta halpaan materiaaliin ja korkeaan palkkaan, mikä täysin muutti rakentamisen luonnetta.
Oi, miten monta vastausta... joo, samaa mieltä, ennen kesti aikaa rakentaa, mutta se tehtiin kunnolla! Syy, miksi kysyn, on ehkä verrattavissa talliin ja navettaan pikkuseikka, mutta mitä mietin on eteinen.
Menneisyydessä siinä oli parveke yläpuolella, mutta nyt tulee vain eteiskatto ja en halua "sisäkattoa", haluan, että se on avoin nokeen asti (jos voi käyttää tätä ilmaisua tässä minimialueessa) ja talo on vuosisadan vaihteen huvila, joten minusta näyttää huonolta, jos on kiinnikkeitä ja muuta roskaa, kun katsoo ylös!
Mutta mikä tapa sopisi eteiskatolle?
Vi vill skicka notiser för ämnen du bevakar och händelser som berör dig.
