Kantoaukon tekeminen väliseinään ja onko seinä kantava?

[theresesvensson]

Hei!

Kysymykseni koskee taloa, joka on peräisin myöhäiseltä 40-luvulta ja jossa on lautarunko. Siihen aiotaan rakentaa uusi suurempi keittiö, jossa kaksi seinää puretaan. Huonekorkeus on 2,5 m, joten on hieman tilaa palkeille. Talossa on yhteensä neljä kerrosta, joista yksi on sisustettu ullakko ja yksi kellarikerros. Keittiö tulee sijaitsemaan sisääntulokerroksessa, eli kellarin päällä, ja kahden sisustetun kerroksen alla.

Toinen seinä on osa kantavaa sisäseinää, johon tulee noin 3,5 m aukko, jossa jokaiselle reunalle voidaan jättää 60 cm seinää (joista toinen on savupiipun vieressä). Tämä seinä on merkitty HV, ja sen väri on punainen.

Toinen seinä kulkee samaan suuntaan kuin palkit ja kattotuolit, ja olen epävarma sen suhteen. Seinä näyttää sisäisesti samalta kuin kantava sisäseinä, ja mietin, onko sillä kanta-arvo talossa. Tämän suuntaiset seinät eivät näytä olevan täysin päällekkäin leikkauksessa (mutta se voi johtua epätarkoista piirustuksista). Tämä seinä on merkitty kysymysmerkillä ja sen väri on vihreä.

Oletetaan, että palkkien korkeuden laskelma on oikea, haluaisin tietää, onko tarpeen säilyttää osa "kehystä" vihreällä merkittyyn seinään, jossa on kysymysmerkki. Ja onko jollain mahdollisesti selkeä laskentamalli teräspalkin mitoille (jonka se luultavasti vaatii), joka on merkitty punaisella ja HV:llä.

Talo sijaitsee Göteborgissa.

Kaikkea hyvää, toivottavasti joku asiantunteva voi antaa hyviä neuvoja

 

[justusandersson]

Hei ja tervetuloa Byggahus-foorumille!

Minulla on itse asiassa ollut 2 1/2-kerroksinen talo kellarilla ja puurunko Göteborgissa, joten kysymys ei tunnu täysin vieraalta. Vaikka avaus sydänseinässä ei ole kovin suuri, täytyy ottaa huomioon kahden ylemmän kerroksen kuorma. Suosittelen palkkaamaan jonkun tekemään tarkemman laskelman tarkkojen mittojen perusteella. Sydänseinän linjakuorma on noin 30 kN/m, mikä johtaa tukevaan kevennysparruun. Liimapuun kanssa päädymme 140x405 mm tai vaihtoehtoisesti 215x360 mm. Teräksellä HEA 220. Mielestäni terästä ei tarvita teidän huonekorkeudellanne. Se on lisäksi kalliimpaa ja monimutkaisempaa.

Puurungot eivät voi olla liian pitkiä. Siksi mielestäni toista seinää ei pitäisi poistaa kokonaan. Poikittaiset väliseinät ovat usein myös alakerran seinän päällä. Paras on jättää ulkoseinän sisään osa, kuten piirroksessa, säästää osa puurungosta lähellä kattoa ja laittaa pienempi palkki sen alle.

 

[theresesvensson]

Hei ja tervetuloa Byggahus-foorumille!

Olen itse asiassa itse omistanut 21/2-kerroksisen talon kellarilla ja lankkuseinillä Göteborgissa, joten kysymys ei tunnu täysin vieraalta. Vaikka aukko sydänseinässä ei ole kovin suuri, on otettava huomioon kahdesta yläpuolella olevasta kerroksesta tuleva kuorma. Suosittelen, että palkkaatte jonkun, joka voi tehdä tarkemman laskelman tarkkojen mittojen perusteella. Saavutan sydänseinässä bv:ssä linjakuorman, joka on hieman alle 30 kN/m, mikä johtaa huomattavaan avustavaan palkkiin. Liimapuulla päädymme 140x405 mm tai vaihtoehtoisesti 215x360 mm. Teräksellä HEA 220. Kattokorkeutenne huomioiden mielestäni terästä ei tarvita. Se on lisäksi kalliimpaa ja monimutkaisempaa.

Lankkuseinät eivät voi olla liian pitkiä. Siksi mielestäni toista seinää ei pitäisi poistaa kokonaan. Poikittain kulkevat väliseinät seisovat lisäksi usein alemmassa kerroksessa olevan seinän päällä. Parasta on jättää pala ulkoseinän sisäpuolelle, kuten piirustuksessa, säästää pala lankkuseinää lähimpänä kattoa ja sijoittaa pienempi palkki sen alle.

Kiitos todella paljon näin perusteellisesta vastauksesta. Auttaa minua valtavasti!

 

[theresesvensson]

Hei ja tervetuloa Byggahus-foorumille!

Olen itse asiassa itse omistanut 21/2-kerroksisen talon kellarilla ja lankkurungolla Göteborgissa, joten kysymys ei tunnu täysin vieraalta. Vaikka aukko sydänseinässä ei ole kovin suuri, on silti otettava huomioon kahden päällekkäisen kerroksen kuormitus. Suosittelen, että palkkaatte jonkun tekemään tarkemman laskelman tarkkojen mittojen perusteella. Lasken sydänseinän viivakuormaksi bv:ssä hieman alle 30 kN/m, mikä johtaa tukevaan alivapautuspalkkiin. Limipuun kanssa päädytään 140x405 mm tai vaihtoehtoisesti 215x360 mm. Teräksen kanssa HEA 220. Teidän kattokorkeudellanne mielestäni terästä ei tarvita. Se on lisäksi kalliimpaa ja hankalampaa.

Lankkuseiniä ei voi tehdä liian pitkiksi. Siksi en usko, että toista seinää pitäisi poistaa kokonaan. Poikittaiset väliseinät seisovat usein myös alimman kerroksen seinän päällä. Paras ratkaisu on jättää osa sisällä olevaan ulkoseinään, kuten piirustuksessa, säästää osa lähimmäksi kattoa olevasta lankkuseinästä ja laittaa pienempi palkki sen alle.

Nopeat jatkokysymykset!
1. Jättääkö osa seinästä, merkitty kysymysmerkillä. Onko tärkeää, riippumatta siitä, ovatko lankut vaaka- tai pystysuunnassa?
2. Paras olisi, jos seinä voisi olla mahdollisimman lyhyt, kuinka pitkä on "pieni osa mielestäsi"?

 

[justusandersson]

Jos talo on rakennettu 40-luvulla, niin siinä on pystylaudat. Sen voi muuten nähdä myös muilla tavoilla. Kun tukki on vaakatasossa, ei yleensä puhuta laudoista, koska kyse on silloin karkeammista mitoista. Se, että osa seinästä jää jäljelle, on tärkeää molemmissa tapauksissa. Laudat ovat yleensä 6-8 tuumaa leveitä, joten leveydeltään vähintään kaksi lautaa.