Voiko kantavan seinän arvioida pohjapiirroksen perusteella? (Asunto)

[Abraham_E]

Hei,

Voisiko liitetyssä ketjussa olevan piirustuksen avulla arvioida, onko seinä kantava? Olen ostanut asunnon (mutta en ole vielä saanut avainta, siihen on kolme kuukautta...) ja haluaisin poistaa seinän keittiön ja olohuoneen väliltä avoimemman pohjaratkaisun saavuttamiseksi.

Olen koputellut tätä seinää, mutta ääni on samanlainen kaikissa asunnon seinissä, eli se on betonia. Rakennus on rakennettu vuosina 1962-1964.

Kiitollinen vastauksesta.

Ystävällisin terveisin,
Abraham E

 

[C.Lundin]

Tietoni mukaan voisi sanoa, että on yleensä vaikea arvioida pelkästään pohjapiirroksen perusteella. Voin kuitenkin hyvin olla väärässä.

Mutta siitä huolimatta oli epätavallista rakentaa betonisia ei-kantavia väliseiniä, nykyään se ei esiinny ollenkaan. Oletko varma, että kaikki ovat betonia? Vaikka sinulla olisi mahdollisuus poistaa se, sinulla on arviolta 10 tonnia materiaalia, joka pitää poistaa ja kuljettaa ulos asunnosta. (Tietämättä seinän tarkkoja mittoja).

 

[Rabbithole]

Se ei näytä siltä, että sen pitäisi olla kantava. Mutta! Tämä on jotain, mitä sinun täytyy tarkistaa asunto-osakeyhtiösi kanssa, sillä he omistavat asunnon. Heillä on myös tieto siitä, onko se kantava vai ei.

 

[hempularen]

Uskon, että on melko suuri riski, että se on kantava.

Keskustele yhdistyksen kanssa, se on ehkä jo tutkittu jonkin asunnon kohdalla, mitä on kantavaa. Muussa tapauksessa sinun on annettava rakennusinsinöörin tutkia, se ei välttämättä ole erityisen kallista (tutkia). Bonuksena voit todennäköisesti saada selville, mitä materiaalia seinä on, esimerkiksi kevytbetonia. Tämä vaikuttaa huomattavasti siihen, mitä purkutekniikkaa voidaan käyttää.

Jos talo on vuodelta 1962, uskon, että silloin vielä muurattiin taloja tiilestä. Mutta myös betoniharkkoja. Jos kyseessä on ei-kantava seinä, se saattaa olla sinibetonista. Jos kyseessä on sinibetoni, se voidaan purkaa yksinkertaisilla käsityökaluilla, seinän voi käytännössä sahata tavallisella käsisahalla, mutta sahaa ei voi käyttää puun sahaamiseen sen jälkeen...

 

[Anna_H]

Katson, että on suuri mahdollisuus, että se EI ole kantava, mutta tätä varten tarvitaan sektioleikkaus tämän osoittamiseksi.

 

[Leif i Skåne]

Se viittaa monikerroksiseen taloon ja silloin se on kantava.
1950-60-luvuilla rakennettiin harvoin suuremmalla jännevälillä kuin 4 m, sen jälkeen oli kantava betoniseinä 25-30 cm.
Ei-kantavat sisäseinät ovat useimmiten vain 10-12 cm paksuja.

 

[BirgitS]

1950-60-luvulla harvoin rakennettiin yli 4 metrin jänneväliä, sitten oli kantava betoniseinä 25-30 cm.

Asun talossa, joka on vuodelta -62, ja monissa paikoissa asunnossa on 6 metriä kahden asunnon erottavan seinän välillä (esim. kahdessa suuressa makuuhuoneessa), ilman että välissä on kantavaa seinää. Se on 112 neliömetrin asunto ja vain 1 metrin pituinen betoniseinä on kantava, lukuun ottamatta seiniä, jotka rajoittavat asuntoa.

 

[Leif i Skåne]

Asun talossa, joka on rakennettu vuonna 1962, ja monissa paikoissa asunnossa on 6 metriä kahden huoneistoerotteluseinän välillä (esim. kahden suuren makuuhuoneen välillä) ilman kantavaa seinää välissä. Se on 112 neliömetrin asunto, ja vain 1 metriä pitkä betoniseinä on kantava paitsi ne, jotka rajaavat asunnon.

Mutta onko toisessa suunnassa myös 6 m?

 

[BirgitS]

Mutta onko myös toisessa suunnassa 6 m?

Tarkoitatko ulkoseinästä lähimpään kantavaan seinään?
Pohjaratkaisun vuoksi siihen ei ole täysin helppo vastata. Mutta jos mitataan makuuhuoneiden välisen sisäseinän mukaan siihen kohtaan, missä 1 m kantava seinä sijaitsee, on se noin 9 m. Silloin on kuitenkin tukea siitä asuntoja erottavasta seinästä, joka kulkee vajaat 5 m ulkoseinästä sivulle päin.

Tästä 1 m pitkästä kantavasta seinästä on vajaat 4 m toiseen suuntaan, kunnes saavutaan naapuriin menevään seinään, mutta toiseen suuntaan noin 4,5 m porraskäytävään johtavaan seinään. Siitä ja siihen suuntaan, joka ei ole makuuhuoneita kohti, on ehkä 3 m lähimpään ulkoseinään.

Mutta se on mahdollistanut avoimen pohjaratkaisun noin 10 m pituiselta osalta toista ulkoseinään.

Jos verrataan TS:n asuntoon, se vastaisi sitä, että vain hieman keittiön korkeiden kaappien takana on kantava seinä sillä puolella asuntoa eikä koko seinää.

Eli ei voi tietää, missä ja miten kantavia seiniä tai seinänpaloja on TS:n asunnossa.

 

[Abraham_E]

Hei kaikki,

Kiitän teitä ajasta, joka käytitte vastatessanne tähän ketjuun. On ehkä parasta tarkistaa yhdistykseltä, onko seinä kantava.

Toivon, että se ei ole kantava. Jos puran sen, saan avoimen tilaratkaisun, jossa on paljon suurempi pinta-ala.

 

[justusandersson]

Ilman oikeita piirustuksia (tämä on välittäjän piirustus) on kyse vain spekulaatiosta. Kysymyksen ratkaisemiseksi vaaditaan raudoituspiirustus (kuuluu K-piirustuksiin). 60-luvulla yleisin rakennustapa asuinkerrostaloissa oli kantavat paikallavaletut väliseinät ja kevyet ns. rankaseinät julkisivussa. Lisäksi esiintyi väliseiniä, jotka eivät olleet kantavia, kuten rankaseinät tai kevytbetoniseinät. Kaikkia betoniseiniä tulisi pitää kantavina seinän paksuudesta riippumatta. Asuntoja erottavat seinät olivat hieman paksumpia, noin 20 cm, muuten ne olivat ohuempia. En ole koskaan nähnyt 60-luvulta peräisin olevassa asuinkerrostalossa betoniseinää, joka ei olisi ollut kantava. Suoritan ensimmäisen rakennustyöharjoitteluni vuonna 1965.

 

[Abraham_E]

Hei,

Olemme nyt saaneet lisää tietoja kunnalta. Valitettavasti vaikuttaa siltä, että rakennuspiirustuksia ei ole, vaan ainoastaan kiinteistön tekninen kuvaus.

Oletan, että tästä huolimatta tarvitaan rakennusinsinööri, joka katsoo paikan päällä...

 

[BirgitS]

Näyttää siltä, että seinän paksuutta voidaan käyttää määrittämään, onko se kantava seinä (12-14) vai ei (7).

 

[C.Lundin]

Voiko kuvaukseen luottaa, se riittää ehdottomasti. Kuten yllä todetaan, siinä mainitaan suoraan, miten kukin seinä on rakennettu.

 

[klimt]

Sinun taloyhtiösi kannattaa pyytää sinulta arviointi henkilöltä, joka on pätevä alalla, varmistaakseen, ettei siitä aiheudu ongelmia tulevaisuudessa. Vaikka yhdistys ei sitä vaatisikaan, on suositeltavaa, että teet sen itse, sillä virheiden seuraukset voivat olla suuria. Saat varmasti hyviä neuvoja ihmisiltä, jotka tekevät paperiarviointeja, mutta paikan päällä tehtävä arviointi on todennäköisesti tarpeen turvallisuuden takaamiseksi.