Martin_B
Toimiiko se, että on ilmarako loivissa katoissa (sanotaan vaikka 5 astetta) ilman ilmankiertoa harjalla ja ilman harjatuuletusta?
Eli että ilmarako on avoin vain räystäällä alalaidassa. Ilma voi liikkua vapaasti kussakin välissä räystäältä ylös harjaan ja takaisin alas samalle räystäälle, mutta ei voi kulkea räystäältä toiselle harjan esteen vuoksi, eikä ulos päätyventtiilin kautta.

Toimiiko tämä, jos käytetään selluvillaa, yläpahvi- tai peltikatteisessa katossa?

Joissakin paikoissa olen jopa lukenut, että ilmarako voi pahentaa tilannetta, jos käytetään selluvillaa, ja toisaalla sanotaan, että ilmarako tulisi olla riippumatta siitä, käytetäänkö selluvillaa vai ei.
 
S
Menin sillä vaihtoehdolla. Avoin palkeissa räystäältä räystäälle ja selluvillaeristys. Noin 7 asteen kaltevuus ja saumattu pelti. Oikein vai väärin, en tiedä.
 
  • Tykkään
kimtommy
  • Laddar…
Rickard.
Ilman vastausta, tämä rakennelma täytyy olla yleinen esimerkiksi pulpettikatolla. Henkilökohtaisesti uskon, että katomme eivät ole niin ilmatiiviitä kuin voisi luulla.
 
Sen sulkeminen harjalta mutta yhteys räystäältä yhdeltä puolelta harjan kautta toiselle puolelle voi ehkä toimia. Mutta tulkitsen, että ajattelet ilman liikkuvan ylös oikeanpuoleista "kaistaa" ja kääntyvän harjalle, sitten palaavan vasemmanpuoleista "kaistaa" takaisin samalle räystäälle? En usko, että sillä on paljon vaikutusta.

Voitko kertoa lisää, miltä katto näyttää?
 
Martin_B
S swirve sanoi:
Valitsin sen vaihtoehdon. Avoin yläpohja harjakatolta toiselle puolelle ja selluvillaeristystä. Noin 7 asteen kaltevuus ja saumattu kattopelti. Oikein tai väärin, en tiedä.
Mutta sitten sinulla on ainakin ilmavirtaus yhdeltä räystäältä toiselle.

Kysymys on, miten käy sellaisessa tapauksessa, kuten kuvaan aloitusviestissä, jossa ilmarako on "estetty" harjanteessa. Silloin ei ole ilmavirtausta toiselta räystäältä toiselle puolelle.

Joten kysymys on, riittääkö, että on vain aukko räystäällä, ja sitten on "umpikujan" kohdalla harjanteessa... joten ilma voi virrata siihen ja ei pidemmälle. Ei venttiilejä, ei mitään, vain tyhjentynyt.
 
Martin_B
Bernieberg Bernieberg sanoi:
Mutta tulkitsen, että ajattelet ilman menevän oikeaa kaistaa ylöspäin ja kääntyvän harjalla, ja sitten vasenta kaistaa takaisin samaan räystääseen? En usko, että sillä on erityistä vaikutusta.
Joo, vähän niin tarkoitankin, vaikka ei käytännössä olekaan kyse oikeista ja vasemmista kaistoista :) ... mutta periaatteessa kyllä. Räystäälle avoin, ja ilma voi nousta ja laskea, mutta ei kierrossa, jossa räystäs on ainoastaan ilmanotto.
 
Martin_B
Rickard. Rickard.ag sanoi:
Ilman että tulisin mitään vastausta, täytyy tämän rakenteen olla yleinen esimerkiksi pulpettikatolla. Uskon henkilökohtaisesti, että meidän katot eivät ole niin ilmatiiviitä kuin voisi luulla.
Joo, vähän niin ajattelin myös. Pulpettikaton täytyy kuitenkin olla melko tiivis sillä tavalla? Vai poraavatko he reikiä läpi kattotuoleista? Eihän sekään kuulosta oikein hyvältä...

Ja venttiileitä ei voi olla niin matalilla kallistuksilla, kun on pintahuopa tai pystysaumat.
 
Martin_B
Ja sitten meillä on valmat loivat katot... siellä täytyy olla todella vaikea saada se kuntoon?

Tällainen:

Valmat låglutande tak med vit beklädnad och röda takpannor i bakgrunden.

Valmikattoinen talo, jossa on matalalla kallistuksella varustettu katto. 3D-mallinnus rakennusprojektia varten.
 
Martin_B Martin_B sanoi:
Kyllä, vähän noin tarkoitan, vaikka käytännössä ei ole kyse oikean ja vasemman kaistan ajamisesta :) ... mutta periaatteessa kyllä. Avoin räystäs, ja ilma voi liikkua ylös ja alas, mutta ei kiertoliikkeessä, jossa räystäät ovat ainoastaan ilmanottoaukkoina.
Ei, että se ei toimi niin käytännössä, on juuri ongelma. Mikään ei aiheuta ilmanvaihtoa.

Onko kyseessä pulpettikatto erillisessä rakennuksessa vai mitä olet rakentamassa?
 
Martin_B
Mutta mitä ihmettä minä oikein keskustelen. Olen nähnyt useita taloja, joilla on jopa mineraalivillaeristys suoraan raakapuun vasten, ja ne ovat olleet pystyssä vuosikymmeniä ilman mitään ongelmia. Tosin satulakattoa, jossa on aluskatteena bitumipaperi ja sitten tiilet, mutta kuitenkin.

Joten voin kuvitella, että sellueristyksen voi oikeastaan laittaa suoraan raakapuun vasten, ja lopputulos on silti hyvä.

Joten jos vain luodaan noin 25 mm tuuletusrako räystäältä harjalle, jossa se sitten pysähtyy, sen pitäisi oikeastaan riittää täysin ongelmitta.
 
Martin_B Martin_B sanoi:
Ja sitten meillä on valmattu loivalinjainen katot... siinä täytyy olla todella vaikeaa saada se toimimaan?

Tyyppi tällainen:

[kuva]

[kuva]
Olemme rakentaneet terassin juuri tällaisella katolla. Rakensimme reunuksen etäisyydellä hirsiteknisestä runkorakenteesta niin, että tuuletusraon yhdistyy tilaan sargin takana. Tuuletusraot koko matkalta räystäiltä ylös tämän reunuksen taakse ja päättyvät piilossa edellä olevan puuverhoilun taakse. Sitten vedetään ylös huopaa ja peltiä sargin päälle.
 
Martin_B
Bernieberg Bernieberg sanoi:
Nä att det inte fungerar så i praktiken är just problemet. Det finns inget som driver någon luftväxling.

Onko kyseessä pulpettikatto erillisessä rakennuksessa vai mitä oikein rakennat?
Se on suunnitteilla oleva laajennus. Juuri nyt autan ystävää, joka aikoo rakentaa, mutta aion tehdä samanlaisen laajennuksen tulevaisuudessa (ainoa mikä toimii minun tapauksessani), joten se voi tulla ajankohtaiseksi myös minulle.
 
Martin_B
Bernieberg Bernieberg sanoi:
Olemme rakentaneet verannan juuri tällaisella katolla. Rakensimme reunalistan etäisyydellä hirrestä niin, että ilmarako yhdistyi reunan takana olevaan tilaan. Ilmarako koko matkalta räystäiltä ylös tämän reunan taakse ja avautuu piilossa olevan puupaneelin takana. Vedetään ylös huopa ja pelti reunalle.
Mutta se toimii vain pulpettikatoilla siinä tapauksessa. Kysymys on, kuinka toimia muiden vaihtoehtojen kanssa. Samalla ei aina ole puuverhouksia. Hän, joka aikoo rakentaa, on tiilikattoa, samoin minä :rolleyes:

Tässä on joitakin eri vaihtoehtoja (jotka olen löytänyt netistä ja liittänyt mukaan kuvaksi):

Kuvassa on 3D-malli talosta, jossa on pulpettikattoinen laajennusosa. Talo ja laajennus ovat tehty neutraaleista väreistä.

3D-renderointi talosta, jossa on pulpettikattoinen lisäosa. Talo on kuvitettu esimerkki rakennusvaihtoehdoista tiilitalolle.

Kolmiulotteinen piirustus kaksikerroksisesta talosta, jossa on pulpettikattoinen lasitettu terassi talon sivulla.
 
Jos siitä voi olla apua, voit vilkaista keskustelua laajennuksestamme. Se on, kuten sanottu, valmikatto, jossa on tuulettuva bandtäckt-takki.

https://www.byggahus.se/forum/threads/inbyggnad-av-veranda-20-talshus.295043/

Se voi toimia ilman kunnon tuuletusta, mutta itse emme uskaltaneet. Selluloosa on ainakin ehdottomasti hyvä valinta, jos aikoo mennä ilman tuuletusväliä, joten siitä tulee hieman vähemmän herkkä, sillä mahdollinen kosteus voi puskuroida. Kysymys on vain, voiko eristys päästä eroon siitä riittävän nopeasti ilman, että ilmassa on liikettä välissä.
 
  • Tykkään
Martin_B
  • Laddar…
Martin_B
Hyvin mielenkiintoista luettavaa!

"tutkimustulokset SP:stä osoittavat, että hyvin eristetyssä katossa ilman kosteuden lisäämistä, eli katossa, joka on sekä vesitiivis että höyrytiivis ja ilmatiivis, on ilmanvaihto pikemminkin haitta kuin etu"


"Kokemuksia Saksasta, Tanskasta ja Suomesta
Fraunhofer-instituutissa Holzkirchenissä on 1980-luvun lopulla tehty useiden vuosien ajan sekä laboratorio- että kenttätutkimuksia katoilla, joissa on ja ei ole ilmarakoa. Mittaukset tehtiin katoilla, joiden kaltevuus oli 30° pohjois- ja eteläsuunnassa. Talven 1988 ja 1989 kosteudenmittaustulokset osoittavat, että tuulettuvissa katoissa on huomattavasti kosteampaa kuin tuulettuvissa katoissa, katso kuva 6. ......."


Lähde: http://www.fuktcentrum.lth.se/fileadmin/fuktcentrum/Publikationer/Bygg-Teknik/2_00_49.pdf

Toinen löytämäni vastaus:

"Asiantuntijavastaus

OveKummel_f0e11635cfffdfa48ea2548e29f332e2.JPG
Ove Kummel
Alue-edustaja
Rakenna kuten kuvailit. Selluvilla ilman ilmarakoa. Aivan oikein! Ei ole olemassa rakennusstandardia, joka vaatisi ilmarakoa. Sanotaan vain, että se on rakennettava turvallisesti. Ja ideasi ei ole turvaton.
Seuraava kysymys on mielenkiintoinen. Olen ns. asiantuntija. Vastaan mm. lukijakysymyksiin lehdessä Gård&Torp. Lisäksi olen ollut sellueristysurakoitsija 20 vuoden ajan. On totta, että on olemassa ristiriitoja. Mutta ne koskevat enemmän pelkuruutta, rahaa ja muita heikkouksia."

Lähde: https://byggnadsvard.se/kunskapsbanken/frågeforum/cellulosa-utan-luftspalt-och-takfotsventilation
 
Vi vill skicka notiser för ämnen du bevakar och händelser som berör dig.