Miten 1930-luvun kiinteistö rakennettiin? Anna vinkkejä remontointiin :-)

[MasSimon]

Hei! Kuten otsikossa mainitaan, on kysymys.. Mitä menetelmiä käytettiin rakennettaessa kerrostaloa 1930-luvulla? Mitä "yllätyksiä" voin odottaa?

Yhdistys on äskettäin vaihtanut putket, sekä sähkö- että vesijohdot, joten kylpyhuone on huippukunnossa.

Tällä hetkellä se on yksiö - noin 41 neliömetriä, jossa on erillinen - kunnollinen keittiö ja kattokorkeus 2730 mm. Ajatuksena on sitten muuttaa se kaksioksi pienellä makuuhuoneella ja avoimella keittiö-olohuoneratkaisulla.
Muutamia kysymyksiä asiantuntijalle:

Katto/Lattia:
- Millaisia materiaaleja käytetään katossa/lattiassa? Onko parketin alla betonia vai puupalkit ja hiekkaa/purua?
- Kuinka voin käsitellä lattian, jossa on täynnä hiekkaa ja palkkeja? Pitäisikö laittaa lattialastulevyä ja lattialevyä ja jättää hiekka paikoilleen?

- Mitä voin odottaa sisäkatolta? Voinko kiinnittää palkkeja suoraan kattoon mahdolliseen kattolaskuun ja upotettuihin valaisimiin, vai täytyykö kaikki kiinnittää seinille? Onko typerää laskea kattoa noin 7-8 cm, ja olisiko parempi yrittää kunnostaa nykyistä kattoa, joka on todella huonossa kunnossa, etenkin eteisessä? Siellä on pyöreät sisänurkat seinien ja katon välillä.

Seinät:
Minulla on muutama ohut sisäseinä noin 100 mm. Toivon, että mikään sisäseinistä ei ole kantava. Olen ajatellut tehdä aukon ovea varten yhteen seinään tulevaa makuuhuonetta varten.. Onko ok tehdä aukko myös kantavaan seinään, jos tätä vahvistetaan jollakin tavalla aukossa? Esimerkiksi teräspalkilla/kehyksellä?

SÄHKÖ:
Aion myös urittaa uudet vp-putket koko asuntoon sähköä varten, sillä tällä hetkellä asunnossa oleva sähkö on täysin arvoton. Voiko nämä urat tasoittaa tavallisella kipsilaastilla vai pitäisikö käyttää jotain erityistä laastia vanhoihin taloihin? Mietin lähinnä, ettei tule halkeamia erilaisten materiaalien kanssa jälkikäteen.. (Tämä on käytännöllisesti myös helpompaa, jos minulla on laskettu katto, koska voin tehdä sähköjohdotuksen katossa.)

Lähettäkää kaikki hyödyllinen tieto ja tiedot, mitä teillä on! Lisään muutamia kuvia huomenna!

 

[justusandersson]

Yleisimmät tavat rakentaa kerrostaloja 1930-luvulla, ainakin jos kyseessä oli moderni funktionalistinen rakennus, olivat kantavalla runkorakenteella muuratiilestä ja teräsbetonisilla välipohjarakenteilla. Kantamattomat väliseinät tehtiin joko tiilestä (puolitiili) tai massiivipuusta (kielilauta). Jos se on kuvassa oleva keltainen talo, niin se on enemmän kaksikymmentäluvun klassismin rakennus. Tämä voi heijastua vanhanaikaisempana tapana rakentaa erityisesti välipohjat. Betonin vaihtoehtona ne voidaan rakentaa teräksen ja puun yhdistelmällä. Tällöin katon alapuoli on rappausta rottinkilevyn (kattomatolla) päällä. Kuvan talossa on kantavat seinät muuratiilestä. Paksumpia alhaalla ja sitten kapenevat, mutta eivät koskaan ohuempia kuin kokotiili. Tiiliseinät ovat aina rapattuja. Lankkuväliseinillä on yleensä rappaus rottinkilevyn päällä ulkopuolelta. Vaikka välipohjat ovat valetut, lattiat ovat todennäköisesti korotettuja. Parkettilattiat on asennettu kielilattialautojen aluslattialle.

 

[BirgitS]

Miten voin käsitellä hiekkatäytteisen lattian ja palkit? Voinko laittaa lattialastulevyä ja lattiakipsiä ja antaa hiekan olla?

Hiekka ja palkit ovat luultavasti yhtiön omaisuutta, joten ilman hallituksen lupaa et saa koskea niihin. Hiekka on hyvä askeläänien vaimentamisessa.

Minulla on muutamia ohuita sisäseiniä, noin 100 mm paksuja. Toiveena on, että mikään sisäseinä ei ole kantava. Olen ajatellut tehdä oven aukon yhteen seinistä tulevaa makuuhuonetta varten. Voiko tehdä aukon myös kantavaan seinään, jos se jollakin tavalla vahvistetaan aukon kohdalla? Esim. teräspalkki/kehikko?

Niin ohuet seinät eivät varmaankaan ole kantavia.
Kantavia seiniä voidaan poistaa sillä tavalla, jos saat luvan hallitukselta ja haet rakennuslupaa/teet rakennusilmoituksen.

-Mitä voin odottaa sisäkatosta? Voinko kiinnittää palkkeja suoraan kattoon mahdollisen katon laskemista varten spottilamppuja varten, vai pitääkö kaikki kiinnittää seiniin? Onko typerää laskea kattoa noin 7-8 cm, ja onko parempi yrittää kunnostaa olemassa oleva katto, joka on todella huonossa kunnossa erityisesti eteisessä? Tänään siellä on pyöristetyt sisäkulmat seinien ja katon välillä.

Ole varovainen alkuperäisen kunnon suhteen, sillä se on arvokasta, jos asunto koetaan aikakaudelleen tyypilliseksi, mitä se ei enää ole spottilamppujen ja ilman pyöristettyjä kulmia (holekärl) kanssa.
Tiedätkö, kuinka korkea katto on? Tuon ajan taloissa voi olla melko matalat katot.

Kun kyseessä on sähkö, on hyvä tarkistaa, onko sähköistys uusittu ja kuinka suuri sulake sinulla on asuntoon ennen suurien sähköratkaisujen suunnittelua.

Moniin kysymyksiisi hallitus voi varmasti vastata, sillä et varmasti ole ensimmäinen, joka tekee suurempia remontteja yhtiössä. Perehdy myös yhtiöjärjestykseen ja mahdollisiin sääntökokoelmiin, jotta tiedät, mistä sinä olet vastuussa ja mistä yhtiö on vastuussa.

 

[MasSimon]

Hiekka ja säännöt ovat luultavasti yhdistyksen omaisuutta, joten ilman hallituksen lupaa et saa koskea niihin. Hiekka on hyvä vaimentamaan askelääniä.

Niin ohuet seinät eivät todennäköisesti ole kantavia. Kantavia seiniä voi poistaa sillä tavoin, jos saat luvan hallitukselta ja haet rakennusluvan/teet rakennusilmoituksen.

Ole varovainen alkuperäiskunnon kanssa, se on arvokasta, jos asunto koetaan aikakautensa mukaisena, mitä se ei ole kohdevalojen ja ilman kouruja (pyöristetyt kulmat) kanssa. Tiedätkö kuinka korkea katto on? Sen aikakauden taloissa voi olla melko matala katto.

Sähkön osalta on hyvä tarkistaa, onko se uusittu ja kuinka suuri sulake sinulla on asuntoon ennen suurten sähkön laajennusten suunnittelua.

Useimpiin kysymyksiisi hallitus varmasti osaa vastata, et ole varmasti ensimmäinen, joka tekee isomman remontin yhdistyksessä. Tutustu myös sääntöihin ja mahdollisiin ohjeistuksiin, jotta tiedät, mistä olet vastuussa ja mistä yhdistys on vastuussa.

Hiekka ja säännöt ovat luultavasti yhdistyksen omaisuutta, joten ilman hallituksen lupaa et saa koskea niihin. Hiekka on hyvä vaimentamaan askelääniä.

Niin ohuet seinät eivät todennäköisesti ole kantavia. Kantavia seiniä voi poistaa sillä tavoin, jos saat luvan hallitukselta ja haet rakennusluvan/teet rakennusilmoituksen.

Ole varovainen alkuperäiskunnon kanssa, se on arvokasta, jos asunto koetaan aikakautensa mukaisena, mitä se ei ole kohdevalojen ja ilman kouruja (pyöristetyt kulmat) kanssa. Tiedätkö kuinka korkea katto on? Sen aikakauden taloissa voi olla melko matala katto.

Sähkön osalta on hyvä tarkistaa, onko se uusittu ja kuinka suuri sulake sinulla on asuntoon ennen suurten sähkön laajennusten suunnittelua.

Useimpiin kysymyksiisi hallitus varmasti osaa vastata, et ole varmasti ensimmäinen, joka tekee isomman remontin yhdistyksessä. Tutustu myös sääntöihin ja mahdollisiin ohjeistuksiin, jotta tiedät, mistä olet vastuussa ja mistä yhdistys on vastuussa.

Kiitos vastauksista!

Aion tietysti keskustella kaikista mahdollisista uudelleenrakennuksista hallituksen kanssa ja suunnitella kaiken heidän kanssaan.

Kiinteistön sähköpystyt on hiljattain vaihdettu ja minulla on uusi sähkötaulu 3x16 amperin syötöllä, joten sähköä riittää ja olen aiemmin sähköasentaja pätevyydellä, joten sen osan hoidan helposti. Kokemusta minulla ei kuitenkaan ole juuri siitä, minkä tyyppistä rappausta tulisi käyttää niissä VP-putkissa, jotka valetaan sisään. Asunnon sisäpuolella on vanhat johdotukset, joissa on vain vähän pistorasioita, aiempi omistaja on täydentänyt niitä holtittomasti kiinnitetyllä EKK:lla ja pistorasioilla siellä täällä..

Ajattelin myös, että on parasta ja kauneinta säilyttää olemassa olevat katot. Eteisessä on tällä hetkellä laskettu katto 600x1200 Moelven-levyillä, jotka aiempi omistaja on rakentanut puiseen runkorakenteeseen kiinnittäen ne seiniin, tämän ajattelin purkaa, riippumatta siitä, mitä sinne sitten tulee.. Muiden huoneiden kattokorkeus on 2,75 metriä.

 

[MasSimon]

Tässä on lisää kuvia asunnosta.

 

[MasSimon]

Yleisin tapa rakentaa kerrostaloja 1930-luvulla, ainakin jos kyseessä oli moderni funkistalo, oli kantava runko tiilimuuria ja välipohjat raudoitetusta betonista. Ei-kantavat väliseinät tehtiin joko tiilestä (puolen tiilen paksuiset) tai massiivipuusta (ponttilauta). Jos kyseessä on keltainen talo kuvassa, se on enemmän 1920-luvun klassismia. Tämä voi heijastua erityisesti vanhanaikaisempaan tapaan rakentaa välipohjat. Betonille vaihtoehtona ne saattoivat koostua teräs- ja puupalkkien yhdistelmästä. Siinä tapauksessa katto alapuolelta olisi rappaus ritilän (kaislamatto) päälle. Kuvan talossa on kantavat seinät tiilirakenteisia. Ne ovat paksumpia alhaalla ja sitten kapenevat, kuitenkaan koskaan ohuempi kuin täystiili. Tiiliseinät ovat aina rapattuja. Pontatuista laudoista tehdyt väliseinät ovat normaalisti rapattuja ulkopuolelta ritilän päälle. Vaikka välipohjat olisivat valetut, lattiat ovat todennäköisesti puurimoilla korotetut. Parkettilattiat on asennettu ponttilaudoista valmistetun alapohjan päälle.

Talo muistuttaa kuten mainitset 1920-lukua. Tarkastelin kuvia juuri 1920-luvun taloista ja ne ovat kaikki hyvin samankaltaisia tämän kanssa, erityisesti mitä tulee kattokorkeuteen ja pieniin ikkunoihin?

 

[Anna_H]

Onko keittiö muuttumassa makuuhuoneeksi, vai miten ajatukset kulkevat?

Onhan se ehdottomasti tyylikkäintä remontoida katto, tuo pyöristys on viehättävä. Korkeus ei ole riittävä oikean parven rakentamiseen, mutta hyvä tapa saada paljon säilytystilaa on rakentaa puolikorkea lava sängylle säilytystilalla alla.

 

[MasSimon]

Yleisin tapa rakentaa kerrostaloja 1930-luvulla, ainakin kun kyseessä oli moderni funkistalo, oli kantavalla runkorakenteella muurattiin ja lattioilla raudoitetulla betonilla. Ei-kantavat väliseinät tehtiin joko tiilestä (puolitiili) tai massiivipuusta (pontattu lankku). Jos kuvassa on tuo keltainen talo, se on enemmän kaksikymmentäluvun klassismi. Tämä voi heijastua vanhanaikaisempaan tapaan rakentaa erityisesti lattiarakenteita. Vaihtoehtona betonille ne voisivat koostua teräs- ja puupalkeista. Siinä tapauksessa katon alapuolella on rappaus röörin päälle (ruokomatolla). Kuvan talolla on kantavat seinät muurattuna. Alempana paksumpia, sitten ohuempia mutta ei koskaan ohuempia kuin kokonainen tiili. Tiiliseinät ovat aina rappattuja. Lankku väliseinät ovat normaalisti rapatut nimen ylitse. Vaikka lattiat olisivat valettuja, lattiat todennäköisesti ovat tuettuja. Parkettilattiat on asennettu pontattujen lattialautojen alustalle.

Onko keittiöstä tulossa makuuhuone, vai mitä ajattelit?

Onhan se ehdottomasti tyylikästä kunnostaa katto, tuo kaarevuus on viehättävä. Korkeus ei oikein riitä oikean parven rakentamiseen, mutta hyvä tapa saada paljon säilytystilaa on rakentaa puolikorkea alusta sängylle, jonka alle voi säilyttää.

Kyllä, makuuhuone on tarkoitus olla pieni siinä, missä keittiö on nykyisin. Pääsy olohuoneesta (liitän mukaan likimääräisen kuvan).

 

[justusandersson]

Hattulistoiden esiintyminen katon ja seinien välisissä siirtymissä viittaa kattoon, joka on rapattu roilingissa (ei siis betonia). Älä yritä jyrsiä VP-putkia sinne. Eikä myöskään seiniin, joilla on sama rakenne. Ainoa mahdollisuus tällaisissa seinissä on todennäköisesti alhaalla lattian vieressä jalkalistan takana. Rapatut tiiliseinät sen sijaan kestävät jyrsintää. Välittäjän liittämä piirustus on arvoton väliseinien tilan arvioinnissa. Parempi on mitata, koputtaa tai koeporata. Rapattu puolitiilinen seinä tulisi olla noin 15 cm paksu. Lankkuseinä 10-11 cm.

 

[BirgitS]

Keittiön ja eteisen lattiat ovat melko uudet, joten sinun kannattaa katsoa, miten he ovat ratkaisseet lattian asennuksen siellä. Makuuhuoneessa lattia pitäisi voida käyttää uudelleen, mutta keittiössä voit vaihtaa sen aikakauden tyyliseen linoleummattoon, jos haluat. Sauva-parketti täytyy tietenkin säilyttää

 

[ZipLock]

Uuden pohjapiirroksen kanssa uskon, että sinulla tulee olemaan ongelmia keittiön tuloilman kanssa.

Haluaisiko mahdollinen seuraava omistaja todella keittiön ilman ikkunaa?

 

[BirgitS]

Uuden pohjaratkaisun kanssa luulen, että sinulla on ongelmia keittiön tuloilman kanssa.

Haluavatko mahdolliset tulevat omistajat todella keittiön ilman ikkunaa?

Keittiössä ei pidä olla tuloilmaa.

Tukholmassa on todella monia, jotka muuttavat keittiön ruokailutilalla keittiöksi erillisellä makuuhuoneella suurin piirtein samalla tavalla kuin TS suunnittelee. Useimmiten keittiö avataan olohuoneeseen, jotta sinne saadaan valoa, tai ylävalo makuuhuoneen seinässä.

 

[Yaken]

Minä poistaisin siinä tapauksessa myös koko seinän keittiön ja olohuoneen väliltä, jotta saataisiin "moderni" avoin pohjaratkaisu ja enemmän valoa sisään. Se keittiönurkka voi kyllä tuntua hieman ahtaalta, jos ei saa lainkaan valoa sisään.

 

[ZipLock]

Keittiöön ei saa olla tuloilmaa.

20- tai 30-luvulta peräisin olevissa taloissa on usein itsevetoinen ilmanvaihto sekä poisto- että tuloilmalla keittiössä. Tuloilma on yleensä siellä, missä ruokakomero oli silloin, kun talo oli uusi.

 

[Yaken]

1920- tai 1930-luvun taloissa on hyvin usein painovoimainen ilmanvaihto sekä poisto- että tuloilmalla keittiössä. Tuloilma tulee yleensä sieltä, missä ruokakomero oli, kun talo oli uusi.

Se oli myös yleistä vanhemmissa vuosisadanvaihteen taloissa, joten saatiin kylmä ruokakomero ennen jääkaappien tuloa. Olettaen, ettei suuria muutoksia ole tehty, se olisi silloin keittiöikkunan vasemmalla puolella. Nyt emme näe kuvaa siitä kulmasta, mutta se on varmasti jo tukittu, joten siitä ei TS:n tarvitse huolehtia. Jotta nämä vanhat talot läpäisisivät OVK:n, asennetaan yleensä tuloilmaventtiilit ikkunankarmeihin. Näen myös, että näin on tehty yhdessä kuvassa.

Edit: kadulta otetussa kuvassa näkee lisäksi selvästi, että todennäköisesti keittiöikkunoiden vasemmalla puolella on korvausilmaventtiili.