Täyttääk hirsiperusta vaahtolasilla / sellulasilla / hasoporilla?
No, sitten se on poissuljettu, koska siitä tulee noin kaksi kertaa kalliimpaa, työtä ei lasketa mukaan. Kyllä, teen sen itse.
Tietääkseni siellä ei ole orgaanista materiaalia lukuun ottamatta itse maata, joka osittain varmasti on multaa. En ole kaivanut itseäni alas saakka moreeniin.
Tietääkseni siellä ei ole orgaanista materiaalia lukuun ottamatta itse maata, joka osittain varmasti on multaa. En ole kaivanut itseäni alas saakka moreeniin.
Viimeksi muokattu:
Kysymys on myös siitä, mikä perustyypeistä on eniten kosteus-riskialtis tai miten sen nyt sanoisi.
Tukkimalla ilmanvaihto ja täyttämällä Hasopor:illa pitäisi varmaan vähentää kosteuden kuormitusta huomattavasti ulkoa päin ja myös tehdä niin, että koko perusta on enemmän eristetty ja siten lämpimämpi = vähemmän kostea.
Blindbotten tuntuu minun silmissäni riskialttiimmalta rakenteelta, mutta samalla helpommalta tarkkailla, koska voin ryömiä alas ja nähdä ja mitata kosteuden myöhemmin, mitä en tule pystymään tekemään Hasopor perustassa.
Tukkimalla ilmanvaihto ja täyttämällä Hasopor:illa pitäisi varmaan vähentää kosteuden kuormitusta huomattavasti ulkoa päin ja myös tehdä niin, että koko perusta on enemmän eristetty ja siten lämpimämpi = vähemmän kostea.
Blindbotten tuntuu minun silmissäni riskialttiimmalta rakenteelta, mutta samalla helpommalta tarkkailla, koska voin ryömiä alas ja nähdä ja mitata kosteuden myöhemmin, mitä en tule pystymään tekemään Hasopor perustassa.
Uskon, että on oletettava, että kosteus pääsee aina kaikentyyppisiin rakenteisiin, riippumatta siitä, kuinka tiiviitä ne ovat.
Ne kosteuden lähteet, joista luetaan, ovat maaperän kosteus ja tuuletuksesta tuleva kosteus, ts. ulkoilma, joka tulee sisään.
Mikä on ero ryömintätilalla, jossa on rakennusmuovi maassa ja tiivistetyt seinät verrattuna perustukseen, joka on täytetty ilmalle läpäisevällä materiaalilla, kuten sora, lecapalot tai hasopor, joka on tiivistetty samalla tavalla?
Etu täyttää tila on varmasti eriste, mikä tekee alapuolen (tai mikä siinä on) lämpimämmäksi ja siten saa alemman suhteellisen kosteuden. Maa puolestaan jäähtyy ja suhteellinen kosteus nousee, mutta sillä ei ehkä ole niin suurta merkitystä?
Jos perustuksen seinämät tiivistetään kokonaan, mitä tapahtuu, jos sinne kuitenkin pääsee kosteutta (mikä tapahtuu! Rakennusmuovi ei ole 100% tiivis vesihöyryä vastaan).
Ne kosteuden lähteet, joista luetaan, ovat maaperän kosteus ja tuuletuksesta tuleva kosteus, ts. ulkoilma, joka tulee sisään.
Mikä on ero ryömintätilalla, jossa on rakennusmuovi maassa ja tiivistetyt seinät verrattuna perustukseen, joka on täytetty ilmalle läpäisevällä materiaalilla, kuten sora, lecapalot tai hasopor, joka on tiivistetty samalla tavalla?
Etu täyttää tila on varmasti eriste, mikä tekee alapuolen (tai mikä siinä on) lämpimämmäksi ja siten saa alemman suhteellisen kosteuden. Maa puolestaan jäähtyy ja suhteellinen kosteus nousee, mutta sillä ei ehkä ole niin suurta merkitystä?
Jos perustuksen seinämät tiivistetään kokonaan, mitä tapahtuu, jos sinne kuitenkin pääsee kosteutta (mikä tapahtuu! Rakennusmuovi ei ole 100% tiivis vesihöyryä vastaan).
Rakennusperinteen vaalija
· 3 467 viestiä
Suunnittelen samanlaista projektia ja sain vinkin toisessa ketjussa tiivistää perustuksen sisältä savella. Tiivistää vetoa ja hiiriä vastaan. Samalla, kun peruskivet ovat peitetty savella, joka voi imeä ja luovuttaa kosteutta, estyy kondensaatio-ongelmat peruskivillä, kun lämmin ilma kohtaa kylmän kiven talvella.
Hasoporin ohjeissa suositellaan tiivistämistä kankaalla perustusta vastaan (puuttuu sinun piirustuksesta), mutta mielestäni tämä saven käyttö on mielenkiintoinen vaihtoehto, koska se sekä tiivistää, eristää että on hygroskooppinen.
Mitä tulee siihen, pitäisikö kantavat palkit säilyttää vai ei, ihmettelen, miksi ajattelet, että ne voisi tarvita poistaa. Laitat hasoporin lokeroihin.
Hasoporin ohjeissa suositellaan tiivistämistä kankaalla perustusta vastaan (puuttuu sinun piirustuksesta), mutta mielestäni tämä saven käyttö on mielenkiintoinen vaihtoehto, koska se sekä tiivistää, eristää että on hygroskooppinen.
Mitä tulee siihen, pitäisikö kantavat palkit säilyttää vai ei, ihmettelen, miksi ajattelet, että ne voisi tarvita poistaa. Laitat hasoporin lokeroihin.
Viimeksi muokattu:
tiivistäminen kankaalla perustusta vasten on varmaan ajankohtaisinta uusissa rakennuksissa ja sen tehtävä on estää materiaalin sekoittuminen maan kanssa. Maanpeitekangas päästää kumminkin kaiken kosteuden läpi.
Hasopor-ratkaisun ideana on, että maankosteus voi kulkea suoraan taloon, samalla kun lämmin sisäilma voi auttaa pitämään hasoporin yläkerroksessa tietyn lämmön, mikä vähentää RH:ta. Kysymys on, pysyykö RH alle 75% ylimmillä 20 cm, jotta alasidepuu ja lattiarakenne kestävät?
Aion vain poistaa kantavat palkit kylpyhuoneesta, jossa aion täyttää koko perustuksen Hasoporilla ja sitten tasoittaa savella ja lasittamattomalla klinkkerillä. Muut lattiat saavat pitää kantavat palkit, jotta minulla on jotain mihin naulata lattialaudat.
Hasopor-ratkaisun ideana on, että maankosteus voi kulkea suoraan taloon, samalla kun lämmin sisäilma voi auttaa pitämään hasoporin yläkerroksessa tietyn lämmön, mikä vähentää RH:ta. Kysymys on, pysyykö RH alle 75% ylimmillä 20 cm, jotta alasidepuu ja lattiarakenne kestävät?
Aion vain poistaa kantavat palkit kylpyhuoneesta, jossa aion täyttää koko perustuksen Hasoporilla ja sitten tasoittaa savella ja lasittamattomalla klinkkerillä. Muut lattiat saavat pitää kantavat palkit, jotta minulla on jotain mihin naulata lattialaudat.
En usko, että savea pitäisi olla alhaalta ylös saakka perustuskivissä, koska savi imee maankosteutta ja voi tulla liian kosteaksi? Sen sijaan uskon, että perustuskivien välejä kannattaisi tiivistää kalkkilaastilla, jotta siitä tulisi täysin vedotonta. Savi on ehdottomasti hyvä käyttää vedontiivistykseen esimerkiksi perusrungon ja perustuskivien välillä tai jos valitsee tuulensuojan.Sommartorparn sanoi:
Rakennusperinteen vaalija
· 3 467 viestiä
En usko, että puhumme samasta kankaasta. Tarkoitan tuulensuojakangasta, joka asetetaan pitkin perustusta ja hieman hirttä ylös. Tehtävänä on estää lattian vetoa. Mitä olen lukenut vanhojen perustusten kunnostamisesta, voi säästää eristyksessä, jos onnistuu tiivistämään perustusta ja palkkia vasten. Liebeling voi kuitenkin tehdä saman työn. Kun istun tietokoneella, voin postata linkkejä, jotka selittävät paremmin.pelrik sanoi:
Omatoimirakentaja
· SE4
· 3 254 viestiä
En voi antaa teknisiä neuvoja, halusin vain sanoa, että ideasi vaahdolasiin, saveen ja puulattioihin ovat äärimmäisen viehättäviä ja erittäin jännittäviä, että jollain toisellakin on tällaisia luonnonläheisiä ja kosteutta käsitteleviä materiaaleja rakennussuunnitelmissa. Peukku ylös, toivottavasti onnistuu hyvin!
Hei,
Erittäin mielenkiintoinen ratkaisu, mutta ehkä ei paras vanhoille talonperustoille.
Ensiksi varoitus. Jos eristetään perusmuuri/ja alapohjatila sisäpuolelta, koko perusmuuri valitettavasti kylmenee, erityisesti talvella, ja siksi voi muodostua kondenssivettä, joka voi vaurioittaa peruslankkuja. Suositus on siksi, että tällaisessa tapauksessa perusmuurin ulkopuoli myös lisäeristettäisiin, jotta vältettäisiin kosteusvaurioita peruslankuissa. Lisäksi, ettei riskeerata routanousua, voi joissakin tapauksissa olla ajankohtaista asentaa maahan eristelevyjä talon ympärille.
Mitä tulee peruslankkuihin ja lattianiskakiskoihin, ne tulisi tietenkin tarkastaa, ja tarvittaessa korjata, vahvistaa tai vaihtaa. Jos peruslankut ja lattianiskat ovat hyvässä kunnossa, ei todennäköisesti tarvitse tehdä mitään muuta.
On kuitenkin hyvä idea mahdollisesti vahvistaa lattiarakennetta, jos tulevaisuudessa suunnitellaan kylpyhuoneen rakentamista laattoineen, liesiä tai raskasta lämminvesivaraajaa/akkumulointitankkia asennettavaksi.
En usko, että on hyvä ratkaisu täyttää alapohjatilaa HASoporilla tai muulla materiaalilla.
Ensinnäkin se ei ole testattu ja hyväksytty menetelmä vanhoille talonperustoille. Teoriassa sen ajatellun ratkaisun myötä vältettäisiin ulkoilman pääseminen alapohjaan, mikä kostuttaa orgaanisen materiaalin, samalla kun HASoporin eristävä vaikutus toisi mukanaan lämpimämmät lattiat ja alhaisemman energiankulutuksen.
Ongelmana on kuitenkin se, että talo on rakennettu vanhojen menetelmien mukaan ja siksi perusrakenne on sellainen kuin se on. Täyttäminen voi tulevaisuudessa aiheuttaa ongelmia kosteuden ja epämiellyttävien hajujen kanssa, mikä on tarpeeksi vakavaa ja vaikeasti korjattavaa ilman, että pitäisi tyhjentää alapohja noin 36 kuutiometristä HASoporia ja sitten edelleen järjestää jonkinlaista ilmanvaihtoa ja kosteudenpoistoa.
Oikein rakennettuina ryömintäpohjat ovat erittäin hyviä monella tapaa. Vesivahinko esimerkiksi jää useimmiten paikalliseksi ja se voidaan korjata muutamassa viikossa. Jos haluat siirtää kylpyhuonetta tai keittiötä, uudet putket voidaan nopeasti asentaa jne.
Tässä tapauksessa sijoittaisin ennemmin ensin maankosteus- ja radonturvaamiseen alapohjatilaa ja asentaa sitten absorbenttikuivain, joka myös hieman ventiloisi alapohjaa.
Jos torparpohjassa tai ryömintäpohjassa tukkitaan venttiilit ajaa yksinkertaisempaa tyyppistä kosteudenpoistajaa tehokkaammin, todennäköisesti ajan myötä perustassa on melko korkeita radonarvoja ja todennäköisesti epämiellyttävä haju, vaikka maa olisi peitetty kunnolla muovikalvolla. Talvella, kun sisäilma on lämpimämpää kuin ulkona, talossa syntyy lämpöinen imuvoima, joka saattaa vetää sekä radonkaasun että hajun taloon, jos vuotoja esiintyy, ja usein näin onkin.
Markkinoilla on erittäin luotettavia radonkalvoja, jotka yhdessä muiden systeemiyksityiskohtien kanssa tarjoavat erittäin hyvän suojan radonia vastaan, jos kaikki suoritetaan oikein, mutta niihin investointi maksaa. Kokemukseni mukaan tukevia radonkalvoja käytetään enimmäkseen uudistuotannossa, kun betonilaattoja valetaan talorakenteille.
Mitä tulee mahdolliseen kosteuteen alapohjassa, tulisi aina levittää ikääntymistä kestävä diffuusio- (höyrytiivis) muovikalvo maan pintaan alapohjassa, joka sulkeutuu niin tiukasti kuin mahdollista (mahdollinen maa-aines ja orgaaninen materiaali tulee tietysti poistaa ensin, ja jos pohjana on sepeliä, muovin suojaamiseksi voidaan levittää viemäritekstiili ennen muovia).
Muovikalvo kiinnitetään osittain perusmuuriin erityisellä teipillä ja erikoisliimalla, jos ollaan todella tarkkoja.
(Muovikalvo ei kuitenkaan estä radonkaasun tunkeutumista, vaan se käsitellään ja poistetaan absorbenttikuivaimella kuten alla kuvattu.)
Sen jälkeen lisäeristetään lattiarakenteen pohja tavanomaisella tavalla.
(Huomaa, että ilman vesihöyrypitoisuus, ei suhteellinen kosteus, määrittää, mihin suuntaan kosteuden liikkuu. Talvella, kun peruslämpötila on esimerkiksi 7 astetta ja suhteellinen kosteus 60%, ja sisäilman lämpötila on 22 astetta ja suhteellinen kosteus on 40%, meillä on höyrypitoisuus noin 3,7 g/m³ ilmaa perustassa ja noin 6,5 g/m³ ilmaa sisätiloissa. Jos sallimme vapaan diffuusion/tasaantumisen, eli ettei alapohjarakenteessa olisi diffuusiokestettä, suhteellinen kosteus perustassa voisi teoriassa olla noin 105%, eli ilma tiivistäisi vapaata vettä perustassa ja kun prosessi kerran alkaa, syntyy itse soiva piano, joka soittaa home-ja lahoamisboogia.)
Lopuksi asennetaan tehokas kuivain, kuten ACETEC, joka edellyttää venttiilien tukkeamista perustassa, mutta joka myös ventiloi perustaa alipaineella. Näin saadaan hallinta sekä kosteuden että radonin suhteen perustassa ja talossa. Pelkästään se tosiasia, että tämäntyyppinen kuivain lisäksi kierrättää noin 350 m³ ilmaa tunnissa kolmella poistoputkella, tarkoittaa, että merkittävä osa mahdollisista radontuotteista automaattisesti tarttuu maahan, perusmuureihin, pölyhiukkasiin ja alapohjaan, koska radontuotteet (jotka aiheuttavat ionisoivaa alfasäteilyä) ovat positiivisesti varautuneita metalli-partikkeleja, jotka houkuttelevat miinuspinnoille. Sanotaan, että tällainen kiinnittynyt hiukkanen on irroitettu. Suurin osa jäljellä olevista radontuotteista ja radonkaasusta tuuletetaan pois koneella.
Mukana tulee lukupaneeli, josta voi jatkuvasti seurata vallitsevaa ilmastoa perustassa.
Tällaisella ratkaisulla voi nukkua rauhassa öisin ja kaiken lisäksi se ei ole erityisen kallis. Kuivaimen asennuksen kykennee kätevä henkilö tekemään suhteellisen helposti. Kuitenkin sähköasentajan tulisi vetää koneelle tarvittavat sähköt mukaan lukien vikavirtasuoja. Kun perusta on tullut kuivaksi tai on kuiva, kuivain ei tarvitse regeneroida piigeelirakeita yhtä usein, ja siten se ei kuluta erityisesti energiaa.
Onnea matkaan!
Erittäin mielenkiintoinen ratkaisu, mutta ehkä ei paras vanhoille talonperustoille.
Ensiksi varoitus. Jos eristetään perusmuuri/ja alapohjatila sisäpuolelta, koko perusmuuri valitettavasti kylmenee, erityisesti talvella, ja siksi voi muodostua kondenssivettä, joka voi vaurioittaa peruslankkuja. Suositus on siksi, että tällaisessa tapauksessa perusmuurin ulkopuoli myös lisäeristettäisiin, jotta vältettäisiin kosteusvaurioita peruslankuissa. Lisäksi, ettei riskeerata routanousua, voi joissakin tapauksissa olla ajankohtaista asentaa maahan eristelevyjä talon ympärille.
Mitä tulee peruslankkuihin ja lattianiskakiskoihin, ne tulisi tietenkin tarkastaa, ja tarvittaessa korjata, vahvistaa tai vaihtaa. Jos peruslankut ja lattianiskat ovat hyvässä kunnossa, ei todennäköisesti tarvitse tehdä mitään muuta.
On kuitenkin hyvä idea mahdollisesti vahvistaa lattiarakennetta, jos tulevaisuudessa suunnitellaan kylpyhuoneen rakentamista laattoineen, liesiä tai raskasta lämminvesivaraajaa/akkumulointitankkia asennettavaksi.
En usko, että on hyvä ratkaisu täyttää alapohjatilaa HASoporilla tai muulla materiaalilla.
Ensinnäkin se ei ole testattu ja hyväksytty menetelmä vanhoille talonperustoille. Teoriassa sen ajatellun ratkaisun myötä vältettäisiin ulkoilman pääseminen alapohjaan, mikä kostuttaa orgaanisen materiaalin, samalla kun HASoporin eristävä vaikutus toisi mukanaan lämpimämmät lattiat ja alhaisemman energiankulutuksen.
Ongelmana on kuitenkin se, että talo on rakennettu vanhojen menetelmien mukaan ja siksi perusrakenne on sellainen kuin se on. Täyttäminen voi tulevaisuudessa aiheuttaa ongelmia kosteuden ja epämiellyttävien hajujen kanssa, mikä on tarpeeksi vakavaa ja vaikeasti korjattavaa ilman, että pitäisi tyhjentää alapohja noin 36 kuutiometristä HASoporia ja sitten edelleen järjestää jonkinlaista ilmanvaihtoa ja kosteudenpoistoa.
Oikein rakennettuina ryömintäpohjat ovat erittäin hyviä monella tapaa. Vesivahinko esimerkiksi jää useimmiten paikalliseksi ja se voidaan korjata muutamassa viikossa. Jos haluat siirtää kylpyhuonetta tai keittiötä, uudet putket voidaan nopeasti asentaa jne.
Tässä tapauksessa sijoittaisin ennemmin ensin maankosteus- ja radonturvaamiseen alapohjatilaa ja asentaa sitten absorbenttikuivain, joka myös hieman ventiloisi alapohjaa.
Jos torparpohjassa tai ryömintäpohjassa tukkitaan venttiilit ajaa yksinkertaisempaa tyyppistä kosteudenpoistajaa tehokkaammin, todennäköisesti ajan myötä perustassa on melko korkeita radonarvoja ja todennäköisesti epämiellyttävä haju, vaikka maa olisi peitetty kunnolla muovikalvolla. Talvella, kun sisäilma on lämpimämpää kuin ulkona, talossa syntyy lämpöinen imuvoima, joka saattaa vetää sekä radonkaasun että hajun taloon, jos vuotoja esiintyy, ja usein näin onkin.
Markkinoilla on erittäin luotettavia radonkalvoja, jotka yhdessä muiden systeemiyksityiskohtien kanssa tarjoavat erittäin hyvän suojan radonia vastaan, jos kaikki suoritetaan oikein, mutta niihin investointi maksaa. Kokemukseni mukaan tukevia radonkalvoja käytetään enimmäkseen uudistuotannossa, kun betonilaattoja valetaan talorakenteille.
Mitä tulee mahdolliseen kosteuteen alapohjassa, tulisi aina levittää ikääntymistä kestävä diffuusio- (höyrytiivis) muovikalvo maan pintaan alapohjassa, joka sulkeutuu niin tiukasti kuin mahdollista (mahdollinen maa-aines ja orgaaninen materiaali tulee tietysti poistaa ensin, ja jos pohjana on sepeliä, muovin suojaamiseksi voidaan levittää viemäritekstiili ennen muovia).
Muovikalvo kiinnitetään osittain perusmuuriin erityisellä teipillä ja erikoisliimalla, jos ollaan todella tarkkoja.
(Muovikalvo ei kuitenkaan estä radonkaasun tunkeutumista, vaan se käsitellään ja poistetaan absorbenttikuivaimella kuten alla kuvattu.)
Sen jälkeen lisäeristetään lattiarakenteen pohja tavanomaisella tavalla.
(Huomaa, että ilman vesihöyrypitoisuus, ei suhteellinen kosteus, määrittää, mihin suuntaan kosteuden liikkuu. Talvella, kun peruslämpötila on esimerkiksi 7 astetta ja suhteellinen kosteus 60%, ja sisäilman lämpötila on 22 astetta ja suhteellinen kosteus on 40%, meillä on höyrypitoisuus noin 3,7 g/m³ ilmaa perustassa ja noin 6,5 g/m³ ilmaa sisätiloissa. Jos sallimme vapaan diffuusion/tasaantumisen, eli ettei alapohjarakenteessa olisi diffuusiokestettä, suhteellinen kosteus perustassa voisi teoriassa olla noin 105%, eli ilma tiivistäisi vapaata vettä perustassa ja kun prosessi kerran alkaa, syntyy itse soiva piano, joka soittaa home-ja lahoamisboogia.)
Lopuksi asennetaan tehokas kuivain, kuten ACETEC, joka edellyttää venttiilien tukkeamista perustassa, mutta joka myös ventiloi perustaa alipaineella. Näin saadaan hallinta sekä kosteuden että radonin suhteen perustassa ja talossa. Pelkästään se tosiasia, että tämäntyyppinen kuivain lisäksi kierrättää noin 350 m³ ilmaa tunnissa kolmella poistoputkella, tarkoittaa, että merkittävä osa mahdollisista radontuotteista automaattisesti tarttuu maahan, perusmuureihin, pölyhiukkasiin ja alapohjaan, koska radontuotteet (jotka aiheuttavat ionisoivaa alfasäteilyä) ovat positiivisesti varautuneita metalli-partikkeleja, jotka houkuttelevat miinuspinnoille. Sanotaan, että tällainen kiinnittynyt hiukkanen on irroitettu. Suurin osa jäljellä olevista radontuotteista ja radonkaasusta tuuletetaan pois koneella.
Mukana tulee lukupaneeli, josta voi jatkuvasti seurata vallitsevaa ilmastoa perustassa.
Tällaisella ratkaisulla voi nukkua rauhassa öisin ja kaiken lisäksi se ei ole erityisen kallis. Kuivaimen asennuksen kykennee kätevä henkilö tekemään suhteellisen helposti. Kuitenkin sähköasentajan tulisi vetää koneelle tarvittavat sähköt mukaan lukien vikavirtasuoja. Kun perusta on tullut kuivaksi tai on kuiva, kuivain ei tarvitse regeneroida piigeelirakeita yhtä usein, ja siten se ei kuluta erityisesti energiaa.
Onnea matkaan!
Omatoimirakentaja
· SE4
· 3 254 viestiä
Kiinnostavia näkökulmia!
Ilmanvaihdottomassa rossipohjassa ei pitäisi tehdä eroa kosteuden kannalta, onko tila maan ja lattialautojen välillä täytetty ilmalla tai Hasoporilla.
Sen mitä sanot, kuulostaa hyvältä mutta vähän mietityttää kun niin varmuudella puollat muovia ja kosteudenpoistoa taloihin, jotka ovat toimineet 100-200 vuotta ilman.
Mietin mitä tarkoitat, että voi aiheuttaa kosteutta ja hajua jos täyttää perustan?Real North sanoi:
Ilmanvaihdottomassa rossipohjassa ei pitäisi tehdä eroa kosteuden kannalta, onko tila maan ja lattialautojen välillä täytetty ilmalla tai Hasoporilla.
Jos ei ole ongelmaa radonin kanssa, eikö silloin myöskään synny radonpitoisuutta, vaikka käytettäisiin dehumidiostinta? Tässä puhut myös termisestä imuvoimasta, joka menee eri suuntaan kuin levittämäsi diffuusio (esimerkki ilman kosteuseroista). Pitääkö tämä paikkansa? Minä olen hieman hämmentynyt siitä, mihin suuntaan liikkeet oikein menevät. Jos radon ja haju pääsevät taloon, se tapahtuu ilmeisesti ilman liikkeiden kautta vai olenko ymmärtänyt sen väärin?Real North sanoi:
Eihän tämä voi pitää paikkaansa. Taloja on rakennettu satoja vuosia ilman muovikalvoa.Real North sanoi:
Sen mitä sanot, kuulostaa hyvältä mutta vähän mietityttää kun niin varmuudella puollat muovia ja kosteudenpoistoa taloihin, jotka ovat toimineet 100-200 vuotta ilman.
Sattumalta et myy sellaisia?Real North sanoi:
Rakennusperinteen vaalija
· 3 467 viestiä
Tässä on luonnos Ekologiska byggvaruhusets-sivulta, joka näyttää, kuinka pohja täytetään Hasoporilla ja asetetaan tuulensuoja perustuksen viereen ja hieman ylös hirttä pitkin:
http://www.ekologiskabyggvaruhuset.se/Userfiles/Image/products/801_972_2.jpg
http://www.ekologiskabyggvaruhuset.se/Userfiles/Image/products/801_972_2.jpg
Rakennusperinteen vaalija
· 3 467 viestiä
Tässä on ketju tältä foorumilta, jossa keskustelemme saven levittämisestä perustukseen.
https://www.byggahus.se/forum/byggnadsvard/216997-isolera-mullbank-forslag-2.html
On useita ketjuja tästä aiheesta, joita löydät, jos etsit 'hasopor' foorumilta.
Kuten sanottu, en ole itse vielä tehnyt tätä vaan etsin edelleen tietoa omaan tarpeeseeni.
https://www.byggahus.se/forum/byggnadsvard/216997-isolera-mullbank-forslag-2.html
On useita ketjuja tästä aiheesta, joita löydät, jos etsit 'hasopor' foorumilta.
Kuten sanottu, en ole itse vielä tehnyt tätä vaan etsin edelleen tietoa omaan tarpeeseeni.
Rakennusperinteen vaalija
· 3 467 viestiä
Real North,
Kirjoitat, että se ei ole hyväksi todettu menetelmä vanhojen talojen perustan täyttämiseen Hasoporilla. Silti juuri rakennuksen huoltoryhmissä ja ekorakentajien parissa tätä menetelmää suositellaan. Katso esimerkiksi Varis Bokaldersin artikkeli Gård och Torp -lehdessä: http://www.gardochtorp.se/hall-kylan-borta-med-ratt-isolering.aspx?article=5861
OK juuri Hasopor on suhteellisen uusi materiaali, leca-kuulia on käytetty pidempään, mutta periaate on sama. Jos tämän ratkaisun kanssa olisi ollut ongelmia, eikö niiden pitäisi olla tässä vaiheessa hyvin tunnettuja?
Voitko selittää tarkemmin, missä lauhde riskeeraa muodostua? Onko oikein uskoa, että perustan savituulettaminen sisältäpäin sekä savikerros hasoporin ja puulattian välissä ehkäisevät mahdollisen kondensaation, koska savi on sekä eristävä että hygroskooppinen?
Olet oikeassa siinä, että perustan vahvistaminen kannattaa suunnitella, jos aikoo sijoittaa jotain raskasta. On kohtuullista, että se tehdään samalla, kun perustaa remontoidaan. Eikö Hasopor kestä melko hyvin painoa? Sitä käytetään tienrakennuksessa alustana. Eikö Hasoporia voi käyttää alustana varaajasäiliölle ja muulle?
Sitten radonista. Kirjoitat ikään kuin olisi selvää, että kaikki talot täytyy suojata radonilta. Eikö voisi aloittaa selvittämällä, onko maassa radonia ja sitten sopeuttaa toimenpiteet sen perusteella?
Neuvosi eristää perusta ulkoa päin ei tunnu kovin rakennuksen huoltomieliseltä.....
Kirjoitat, että se ei ole hyväksi todettu menetelmä vanhojen talojen perustan täyttämiseen Hasoporilla. Silti juuri rakennuksen huoltoryhmissä ja ekorakentajien parissa tätä menetelmää suositellaan. Katso esimerkiksi Varis Bokaldersin artikkeli Gård och Torp -lehdessä: http://www.gardochtorp.se/hall-kylan-borta-med-ratt-isolering.aspx?article=5861
OK juuri Hasopor on suhteellisen uusi materiaali, leca-kuulia on käytetty pidempään, mutta periaate on sama. Jos tämän ratkaisun kanssa olisi ollut ongelmia, eikö niiden pitäisi olla tässä vaiheessa hyvin tunnettuja?
Voitko selittää tarkemmin, missä lauhde riskeeraa muodostua? Onko oikein uskoa, että perustan savituulettaminen sisältäpäin sekä savikerros hasoporin ja puulattian välissä ehkäisevät mahdollisen kondensaation, koska savi on sekä eristävä että hygroskooppinen?
Olet oikeassa siinä, että perustan vahvistaminen kannattaa suunnitella, jos aikoo sijoittaa jotain raskasta. On kohtuullista, että se tehdään samalla, kun perustaa remontoidaan. Eikö Hasopor kestä melko hyvin painoa? Sitä käytetään tienrakennuksessa alustana. Eikö Hasoporia voi käyttää alustana varaajasäiliölle ja muulle?
Sitten radonista. Kirjoitat ikään kuin olisi selvää, että kaikki talot täytyy suojata radonilta. Eikö voisi aloittaa selvittämällä, onko maassa radonia ja sitten sopeuttaa toimenpiteet sen perusteella?
Neuvosi eristää perusta ulkoa päin ei tunnu kovin rakennuksen huoltomieliseltä.....
Radonin osalta harkitsen salaojaputken asentamista sepelikerrokseen. Tämä voidaan liittää putkeen, joka yhdistyy savupiippuun, jolloin voisin hyödyntää savupiipun luonnollista vetoa. Sillä tavoin sekä radonin että mahdollisen maankosteuden pitäisi hävitä suurelta osin. Mutta miten käy silloin, mistä ilma otetaan, jos perustukset on tiivistetty? Silloinhan voisi olla, että talosta imetään ilmaa lattian ja Hasoporen läpi ja sitten salaojaputkeen. Olisiko silloin parempi, että salaojaputkien aukot olisivat ulkona, jotta saadaan ilmankierto, vai onko riski, että silloin vedetään ilmaa sisään perustuksiin? Ajattelin siinä tapauksessa laittaa salaojaputken jokaiseen huoneeseen, jotka sitten päätyvät savupiipun kanavaan.
Radonmuovi voi osoittautua vaikeaksi tapauksessani, koska perustuksessani on epätasaisuuksia ja savupiipun perustus muistuttaa enemmän tai vähemmän kiviröykkiötä.
Radonmuovi voi osoittautua vaikeaksi tapauksessani, koska perustuksessani on epätasaisuuksia ja savupiipun perustus muistuttaa enemmän tai vähemmän kiviröykkiötä.
