13 843 lukukertaa ·
20 vastausta
14k lukukertaa
20 vastausta
Ankkurointi vai ei olemassa olevaan seinään laajennuksessa.
Sivu 1 / 2
Hei!
On kysymys, johon tiedän jo nyt, että saan erilaisia vastauksia..
Teen laajennusta, laatta on valettu eikä se ole kosketuksissa olemassa olevan perustuksen kanssa, joten se voi liikkua kuten mielii. Laajennuksen ulkoseinät on muurattu isoleca:sta, liukukerroksella laattaa vasten. Niissä paikoissa, joissa uusi ulkoseinä kohtaa olemassa olevan talon, se on ankkuroitu raudoitustangoilla joka 3. kerros rakennesuunnittelijan ohjeen mukaan. Voin mainita, että olemassa oleva talo on 40-luvulta ja tiilestä (kanavamuurattu). Mitä mieltä olette tässä tapauksessa, ankkurointi vai ei olemassa olevaan julkisivuun?
On kysymys, johon tiedän jo nyt, että saan erilaisia vastauksia..
Teen laajennusta, laatta on valettu eikä se ole kosketuksissa olemassa olevan perustuksen kanssa, joten se voi liikkua kuten mielii. Laajennuksen ulkoseinät on muurattu isoleca:sta, liukukerroksella laattaa vasten. Niissä paikoissa, joissa uusi ulkoseinä kohtaa olemassa olevan talon, se on ankkuroitu raudoitustangoilla joka 3. kerros rakennesuunnittelijan ohjeen mukaan. Voin mainita, että olemassa oleva talo on 40-luvulta ja tiilestä (kanavamuurattu). Mitä mieltä olette tässä tapauksessa, ankkurointi vai ei olemassa olevaan julkisivuun?
Jäsen
· Blekinge
· 10 117 viestiä
Tarkoittaako se jotain tai ei, riippuu täysin maaperän ominaisuuksista. On kuitenkin hyvä periaate kaikissa suuremmissa laajennuksissa, että vanhan ja uuden välillä on liikuntasauma ja että vältetään ankkurointeja näiden osien välillä.
Ja silloin tulee seuraava kysymys, johon kukaan ei näytä reagoivan/ajattelevan. Miten ihmeessä saa tiivisteen olemassa olevan rakennuksen ja laajennuksen väliin tiiviiksi, jos laajennus ei ole ankkuroitu päärakennukseen?
1.
Jos siellä on liikuntasauma, mikä minusta kuulostaa täysin loogiselta, jos haluaa välttää tulevia ongelmia painaumien yhteydessä, niin laajennus voi liikkua vapaasti olemassa olevaa rakennusta/päärakennusta vasten.
Se puolestaan, vaikuttaisi aiheuttavan sen, että tiiviste siellä, missä laajennus liittyy päärakennukseen, "murtuu" hitaasti mutta varmasti - jälleen kerran siinä tapauksessa, että laajennus liikkuu (jotain, mitä sen tulee pystyä tekemään periaatteen mukaan "erillinen laajennus liikuntasaumalla päärakennusta vasten").
Joten miten se ongelma ratkaistaan?
2.
Seuraava ongelma tuntuisi olevan vakaus laajennuksen osassa, joka sijaitsee lähimpänä (vierekkäin) päärakennusta. Koska siellä ei ole seinää, joka on rakennettu laajennusta varten (siinä tapauksessa, että laajennus rakennetaan vain 3 seinällä), ei ole mitään, mikä vakauttaisi sen puolen siinä tapauksessa, että tuulee tai laajennus kuormittuu lumella tai millä tahansa muulla.
Usein hyödynnetään olemassa olevan rakennuksen ulkoseinää, ja käytetään sitä laajennuksen sisäseinänä, eikö niin?
Ratkaisu siihen ongelmaan on, että rakennetaan laajennus yksinkertaisesti 4 seinällä, ei vain 3:lla, mikä tarkoittaa, että rakentaa ylimääräisen seinän, jossa laajennus kohtaa päärakennuksen, joten siellä on kaksoisseinät (päärakennuksen ulkoseinä + laajennuksen 4:ttä seinä, selkä selkää vasten, kiinni toisiinsa).
Siinä tapauksessa laajennus on vakaa myös siihen suuntaan, edellyttäen, että kiinnittää levyt seinään tai vaihtoehtoisesti käyttää vinotukia kehystetyssä seinässä.
Mutta mielestäni näen hyvin paljon laajennuksia, jotka vain yksinkertaisesti hyödyntävät päärakennuksen ulkoseinää ja käyttävät sitä uuden laajennuksen sisäseinänä. Joten miten ihmeessä vakautta ratkaistaan tapauksissa, joissa ei edes ankkuroida laajennusta päärakennukseen, en ymmärrä.
1.
Jos siellä on liikuntasauma, mikä minusta kuulostaa täysin loogiselta, jos haluaa välttää tulevia ongelmia painaumien yhteydessä, niin laajennus voi liikkua vapaasti olemassa olevaa rakennusta/päärakennusta vasten.
Se puolestaan, vaikuttaisi aiheuttavan sen, että tiiviste siellä, missä laajennus liittyy päärakennukseen, "murtuu" hitaasti mutta varmasti - jälleen kerran siinä tapauksessa, että laajennus liikkuu (jotain, mitä sen tulee pystyä tekemään periaatteen mukaan "erillinen laajennus liikuntasaumalla päärakennusta vasten").
Joten miten se ongelma ratkaistaan?
2.
Seuraava ongelma tuntuisi olevan vakaus laajennuksen osassa, joka sijaitsee lähimpänä (vierekkäin) päärakennusta. Koska siellä ei ole seinää, joka on rakennettu laajennusta varten (siinä tapauksessa, että laajennus rakennetaan vain 3 seinällä), ei ole mitään, mikä vakauttaisi sen puolen siinä tapauksessa, että tuulee tai laajennus kuormittuu lumella tai millä tahansa muulla.
Usein hyödynnetään olemassa olevan rakennuksen ulkoseinää, ja käytetään sitä laajennuksen sisäseinänä, eikö niin?
Ratkaisu siihen ongelmaan on, että rakennetaan laajennus yksinkertaisesti 4 seinällä, ei vain 3:lla, mikä tarkoittaa, että rakentaa ylimääräisen seinän, jossa laajennus kohtaa päärakennuksen, joten siellä on kaksoisseinät (päärakennuksen ulkoseinä + laajennuksen 4:ttä seinä, selkä selkää vasten, kiinni toisiinsa).
Siinä tapauksessa laajennus on vakaa myös siihen suuntaan, edellyttäen, että kiinnittää levyt seinään tai vaihtoehtoisesti käyttää vinotukia kehystetyssä seinässä.
Mutta mielestäni näen hyvin paljon laajennuksia, jotka vain yksinkertaisesti hyödyntävät päärakennuksen ulkoseinää ja käyttävät sitä uuden laajennuksen sisäseinänä. Joten miten ihmeessä vakautta ratkaistaan tapauksissa, joissa ei edes ankkuroida laajennusta päärakennukseen, en ymmärrä.
Grundstött
· Halland
· 28 345 viestiä
Mielestäni se tuntuisi turvalliselta jonkin tyyppisen ankkuroinnin kanssa.
Esim. pitkät pultit (kierteinen tanko + mutterit + aluslevyt), jotka ovat ylimitoitetuissa rei'issä vanhan talon ja lisärakennuksen pystypuissa.
Ja ehkä voisi tarkistaa tilannetta silloin tällöin, ja katsoa, alkavatko osat liikkua eri tahtiin.
Esim. pitkät pultit (kierteinen tanko + mutterit + aluslevyt), jotka ovat ylimitoitetuissa rei'issä vanhan talon ja lisärakennuksen pystypuissa.
Ja ehkä voisi tarkistaa tilannetta silloin tällöin, ja katsoa, alkavatko osat liikkua eri tahtiin.
Minulla on myös tämä pohdinta liittyen laajennukseeni. Minun KA sanoi, että yleensä rakennukset yhdistetään, mutta alkuperäinen ajatukseni oli pitää ne mahdollisimman erillään. Minulla on myös kylpyhuone kalvolla ja kaakelilla & klinkkerillä ulkoseinää vasten, joka on laajennusta vasten. Ei haluaisi riskeerata, että vedeneristys vaikuttaa painaumista. Taloni on muutenkin peräisin 1800-luvun lopusta, ja kylpyhuoneen alla oleva perustus koostuu erilaisista kiviharkoista, jotka ovat pinottu toistensa päälle. Yhdistäminen huomattavasti modernimmin rakennettuun laajennukseen voisi olla hyvä idea tämän huomioon ottaen? Osa perustuksista on myös valettu kallioon, joten ehkä painumia ei tule niin paljon...
Jäsen
· Blekinge
· 10 117 viestiä
Haluan korostaa, että laajennus rakennettaessa kallioon tai erittäin kiinteään maaperään ei tämä ole suuri ongelma. Muissa tapauksissa kannattaa kuitenkin miettiä sitä.
Olemassa olevan talon ja laajennuksen välisten saumojen on oltava tiiviitä, mikä ei ole sama asia kuin osien ankkurointi toisiinsa. Pienet naulat eivät lasketa ankkuroinniksi. Tiivistys voi koostua käännetystä paperista, eristysnauhasta, silikonisaumoista jne., riippuen siitä, mihin se tehdään. Liikekohdan kovien osien väliin voidaan käyttää erilaisia levymateriaaleja.
Laajennuksen on oltava vakaa itsessään. Ei ole ongelma saavuttaa vakautta ilman ankkurointia vanhaan taloon. Vakautta (ei pidä sekoittaa kantokykyyn) saavutetaan levymateriaalien, diagonaalirakenteiden ja vastaavien apuvälineiden avulla.
Eriaikaiset ja erilaisten rakennustapojen rakennukset liikkuvat eri tavoin. Tämä on otettava huomioon laskelmissa. Liikesaumoja (ammatillisella kielellä: dilataatiosaumoja) on kaikissa suurimmissa moderneissa rakennuksissa, vaikka ne eivät yleensä näy.
Olemassa olevan talon ja laajennuksen välisten saumojen on oltava tiiviitä, mikä ei ole sama asia kuin osien ankkurointi toisiinsa. Pienet naulat eivät lasketa ankkuroinniksi. Tiivistys voi koostua käännetystä paperista, eristysnauhasta, silikonisaumoista jne., riippuen siitä, mihin se tehdään. Liikekohdan kovien osien väliin voidaan käyttää erilaisia levymateriaaleja.
Laajennuksen on oltava vakaa itsessään. Ei ole ongelma saavuttaa vakautta ilman ankkurointia vanhaan taloon. Vakautta (ei pidä sekoittaa kantokykyyn) saavutetaan levymateriaalien, diagonaalirakenteiden ja vastaavien apuvälineiden avulla.
Eriaikaiset ja erilaisten rakennustapojen rakennukset liikkuvat eri tavoin. Tämä on otettava huomioon laskelmissa. Liikesaumoja (ammatillisella kielellä: dilataatiosaumoja) on kaikissa suurimmissa moderneissa rakennuksissa, vaikka ne eivät yleensä näy.
On kummallista, että saa niin erilaisia neuvoja. Melkein mistä tahansa lukee, kuulostaa melkein hysteeriseltä, että niitä ei saa rakentaa yhteen. "Sen täytyy olla erillinen!" jne. jne. Etsin jokin aika sitten tietoa juuri tästä, sekä periaateratkaisuja eri rakenteille, kuinka pitäisi liittyä olemassa olevaan rakennukseen, miltä liittämisen katon kohdalla pitäisi näyttää, jotta se ei vuoda, mutta en löytänyt mitään konkreettista, joka ratkaisisi ongelman, että se pitäisi olla erillinen, mutta silti vakaa ja silti tiiviisti kiinni olemassa olevaan rakennukseen ilman, että vesi pääsee sisään sateella jne.H hagv sanoi:
Mutta sitten rakensit laajennuksen tavallaan kolmella seinällä? Ja käytät siinä tapauksessa olemassa olevan rakennuksen ulkoseinää ja käytät sitä laajennuksen sisäseinänä? Miten saat laajennukseen vakautta, kun tuulee sivulta? Pitäisi taittua kuin korttitalo, ellei se ole ankkuroitu päärakennukseen eikä 4. seinä ole rakennettu levyistä?H hagv sanoi:
Samalla saa lukea "kaikkialta", että lisäosa pitäisi olla itsenäinen, jotta se voi liikkua vapaasti. Mutta miten ihmeessä saa liitokset tiiviiksi lisäosan ja olemassa olevan talon välillä, jos ne voivat liikkua vapaasti toisistaan? Katon liitoskohtahan tulee lopulta irtoamaan, olettaen että rakennukset liikkuvat erikseen, ja silloin se alkaa vuotaa?J justusandersson sanoi:
Niin, tämä olettaa, että lisärakennus rakennetaan 4 seinällä 3 sijasta (olettaen, että se on neliömäinen tai suorakaiteen muotoinen), eli niin, että lisärakennus saa oman seinänsä suoraan päärakennuksen ulkoseinää vasten. Se seinä rakennetaan sitten ja laitetaan diagonaalituki tai levymateriaali, jotta se vakautetaan.J justusandersson sanoi:
En voi ymmärtää millään tavalla, miten sen puolen saisi vakaaksi ilman, että rakennetaan 4. seinä lisärakennukseen, joka vakautetaan diagonaalituen tai levymateriaalin avulla, jos lisäksi ei saa kiinnittää lisärakennusta olemassa olevaan rakennukseen (päärakennukseen).
Omatoimirakentaja
· Arvika
· 1 527 viestiä
Jos on nelikulmainen rakennus, tarvitaan vähintään 3 "vakaa" sivua. Jotta tämä toimisi, vaaditaan (esimerkiksi) katto, joka toimii levyrakenteena, tavallisissa omakotitaloissa raakapontti katossa.
Ei auta kuitenkaan sivua, joka on yhdistetty olemassa olevaan rakennukseen. Sen pitäisi kaatua kuin korttitalo kovassa tuulessa, jos se ei ole kiinnitetty ja sillä ei ole omaa seinää? Vai ajattelenko nyt ihan väärin?B bossespecial sanoi:
Omatoimirakentaja
· Arvika
· 1 527 viestiä
Seinä olemassa olevaa rakennusta vasten ei tarvitse olla "vakaa", kunhan kolme muuta ovat sitä. Kun tuulee puolelta, jossa on vain "vakaa" seinä, auttavat kaksi muuta ottamaan vastaan rakennuksen kiertymisen, joka syntyy. Edellyttäen, että katolla on levykantava rakenne tai että ristiittämällä katon. Liitetyssä kuvassa vinot tukipuut ja pilarit toimivat eräänlaisena kehyksenä, joka vakauttaa päädyn. Ilman tukia carport ei katsottaisi vakaaksi.

