Betoniseinät vuokratalossa, vältä raudoitusta poratessa?

[irrbloss]

Hei, aion auttaa veljeäni laittamaan muutamia hyllyjä pariin betoniseinään. Hän asuu kerrostalossa, joka on rakennettu luultavasti jossain vaiheessa 70-lukua. Onko olemassa jotain standardia siitä, miten raudoitus on asennettu? Oletan, että he käyttävät jonkinlaista teräsverkkoa? Mille syvyydelle ne yleensä asennetaan seinän pinnasta? Olen hankkinut 30 mm:n proppuja ja ajattelin porata noin 35-40 mm syviä reikiä. Onko täysin riskitöntä välttää raudoitusta sillä syvyydellä? Oletan, että metallinilmaisin tai runkoilmaisin ei auta niin paljon, jos kyseessä on jonkinlainen raudoitusverkko? Onko olemassa joku fiksu tapa välttää raudoituksen kohtaaminen poratessa betoniseiniin ylipäätään? Jos törmää raudoitukseen, mitä sitten tehdään? Oletan, että betoninjyrsin ei auta paljon? Vaihdetaanko metalliporiin?

 

[oddan]

Ei ongelmaa porata raudoitukseen, hanki betoniin tarkoitettu poranterä, jossa on 4 leikkuureunaa, niin se sujuu kuin leikki.

 

[irrbloss]

Ei ongelmaa porata raudoitukseen, hanki betonipora, jossa on 4 terää, niin onnistuu helposti.

Laitetaanko iskutoiminto pois päältä silloin? Minulla on poravasara, johon sopivat SDS+-porat, ja ostin halvan betoniporan Biltemasta, luulen että siinä oli vain kaksi terää.

 

[Lilllen]

Oma kokemukseni on, että kun poraa raudoitustankoon, on riski, että pora ei käy keskelle, vaan hieman sivuun. Silloin pora voi vaeltaa, ja reiästä voi tulla suurempi kuin oli tarkoitus. Metalliporanterä (vasaran iskut pois päältä) vaeltaa kokemukseni mukaan hieman vähemmän, mutta on silti riski, että näin käy. Paras ratkaisu on yleensä aloittaa ohuella metalliporanterällä ja sitten vaihtaa isompaan kokoon. Mitä tulee tulppiin, pidän sellaisista sileistä värillisistä (punaisista) 5,5 mm poralle, ja voi sitten valita ruskean 8 mm sijaan, jos reiästä tulee liian suuri. En kuitenkaan poraa kovin usein betoniin, täytyy sanoa.

 

[irrbloss]

Kiitos vastauksesta, sitten tiedän että se ei ole täysin menetetty jos törmää armeeraukseen iaf, mutta miten on syvyyden laita jossa armeerauksen löytyy? Onko se erittäin pinnassa? Kun mitataan 3-4 cm peukalon ja etusormen välissä, se ei näytä paljolta, mutta armeerauksen ehkä tavallisesti sijaitsee suhteellisen lähellä seinäpintaa?

 

[jonaserik]

Kiitos vastauksesta, silloin tiedän, että jos törmää raudoitukseen, se ei ole täysin mahdotonta ainakaan. Mutta entä miten on syvyyden kanssa missä raudoitus on? Onko se hyvin pinnassa? Kun mittaa 3-4 cm peukalon ja etusormen väliin, se ei näytä paljolta, mutta raudoitus ehkä on suhteellisen lähellä seinäpintaa?

Noin 5 cm sisään on tavallista raudoitus, jos onnistuu osumaan raudoitukseen, siirtää reikää 3 cm vinosti johonkin suuntaan, jotta ei osuisi teräkseen molemmissa suunnissa ja mahdollisesti risteykseen niistä.

 

[irrbloss]

Noin 5 cm on tavallista raudoitukselle, sitten jos se on mahdollista, jos olet osunut raudoitukseen, siirrä reikää 3 senttimetriä vinottain johonkin suuntaan, jotta et osuisi rautaan molempiin suuntiin eikä mahdolliseen risteykseen.

Se oli hyvä vinkki. Onko olemassa jokin standardimitta "ruuduille", jotta voi laskea, mihin ei pitäisi jatkossa porata? Jotain vastaavaa kuin CC-mitta, mutta raudoitukselle.

 

[jonaserik]

Seinissä, jotka on valettu korkeampia rakennuksia varten, on noin 20 cm pystysuorien tankojen välillä ja noin 30-40 cm vetojen välillä vaakasuunnassa. Jos käytetään ristikkoarmerointia, jota yleensä ei käytetä, se on varmasti 200x200 mm. Mutta raudan paksuus voi vaihdella, mistä johtuu 3 cm diagonaalisesti.

 

[oddan]

Sammutetaanko iskuominaisuus silloin? Minulla on poravasara, joka käyttää SDS+-poraa, ja ostin halvan betoniporan Biltemasta, siinä taisi olla vain kaksi leikkuuta.

Minulla oli sama ongelma edellisessä asunnossani. Porasin (poravasaralla) raudoitukseen ja se vain pysähtyi täysin. Luin internetistä, että uusi 4-leikkuinen pora ratkaisisi ongelman. Ja se teki sen, valtava ero! Porasin iskulla koko ajan

 

[Rotekopp]

Se oli hyvä vinkki. Onko olemassa standardimittaa "ruuduille", jotta voisi laskea eteenpäin, mihin ei jatkossa pitäisi porata? Esimerkiksi vastaava CC-mitta, mutta raudoitus.

Kyllä, on teoreettinen c/c mitta, mutta siihen tuskin voi luottaa. Raudoitusmattojen välillä voi olla saumoja ja raudat voivat olla siirrettyjä muottilukkojen, pistorasioiden, viemäriputkien, valuosien vuoksi tai, jos kyseessä on vain ns. turvallisuusraudoitus, 12 mm joka 40-100 cm. Regelinetsimet on yleensä asetettu metallihaulle muuten.