Haaste: Kuinka rakentaa kylpyhuone kellariin kevytbetoniseinän päälle?

[KJD]

On lukemattomia ketjuja kellarini kylpyhuoneesta, jossa on siporex-kennoharkko-sisäseinät. Olen jatkuvasti kuullut tarjouksia tehneiltä käsityöläisiltä, että olosuhteet ovat täydelliset, koska kaikki on betonia: lattia on betonilaatta, seinät ja katto ovat kevytbetonia.

Nyt olen kuullut huolestuneita kommentteja, että kevytbetoni imee ja säilyttää vettä, vaikka se rakenteellisesti onkin herkkä tuntemuksille, se ilmeisesti varastoi vettä.

Joku puhui siitä, että liimaisi märkätilalevyjä, kuten Jackon, päälle ennen laatoitusta tai mitä sitten valitaankin. Ajattelen, että silloin tiivistämme ja estämme mahdollisen maasta tulevan kosteuden tuuletuksen, joka ympäröi kellaria.

Mitä kokemus täällä sanoo tästä? Rakennetaanhan nykyään paljon kevytbetonitaloja, mutta ne eivät ole eristämättömiä kuten taloni tietenkin on. Mutta ajattelen, että jos uudisrakennusten rappaus ja kevytbetoniseinät imevät kosteutta, onko se putsaus?

Erittäin hämmentävää.

 

[Rickard.]

Kevytbetoni on kosteudenkestävä mutta ei vedenkestävä, esimerkkinä kevytbetonikatot, jotka ovat sortuneet pitkälle edenneiden vuotojen vuoksi. Paksu rappauskerros suojaa hyvin kevytbetoniseiniä, mutta se ei ole sama asia kuin suihkussa.

En tiedä juuri sinun kellaristasi paljoakaan, mutta ajatellessani omaa kellariani, joka on muurattu kevytkivillä tai millä nimellä ne tunnetaan, jotka kuitenkin ovat melko samankaltaisia, ajattelen, että vedeneristys on ehdoton välttämättömyys ainakin suihkussa. Eristeen sijaan voisit ehkä rappaus/tasoittaa seinät suoraan ennen vedeneristystä?

 

[KJD]

Kevytbetoni on kosteudenkestävää, mutta ei vedenkestävää, esimerkkinä kevytbetonikatto, joka on romahtanut pitkään jatkuneiden vuotojen vuoksi. Paksu kerros rappausta suojaa hyvin kevytbetoniseiniä, mutta se ei ole sama asia kuin suihkussa.

En tiedä tarkemmin juuri sinun kellaristasi, mutta jos ajattelen omaa kellariani, joka on muurattu kevytbetoniharkoilla tai mikä niiden nimi onkaan, ja joka on kuitenkin melko samankaltainen, niin ajattelen, että vedeneristys on ehdottoman välttämätöntä ainakin suihkussa. Eristämisen sijaan voisi kai rapata/kitata seinät suoriksi ennen vedeneristystä?

Joten suora vesi pinnalla ei kestä kevytbetonia, mutta "epäsuora" kosteus on ok? En muista nähneeni tätä missään kevytbetonin tuote-esitteessä, mutta se voi olla totta. Haluaisin uskoa sinua, mutta onko sinulla jotain paikkaa, johon voi osoittaa että näin sanotaan? (haluan välttää arvaamista )

Vedeneristys on edellytys suihkussa/kosteusvyöhyke 1:ssä. Vedeneristevalmistaja/t sanovat kuitenkin, että vedeneristystä ei tule käyttää suihkun ulkopuolella, jos siellä on sisään tulevaa kosteutta. Minulla on yksi seinä tavallisesta betonista, yksi seinä on eristämätön ja kaksi seinää on eristettyjä tai sisäseiniä.

Voisin ehkä käyttää rullattavia vedeneristeitä, jotka ovat diffuusioavoimia siellä, mutta kysymys on, miten se toimii kevytbetonille? Suojaako se sitä tarpeeksi kastumiselta?

Minulla ei ole tilaa rapata seinää, mutta olin ajatellut tasoittaa sen. Riittääkö tasoite suojaamaan kevytbetonin silloin?

Äärimmäisessä tapauksessa voin myös purkaa eristämättömän kevytbetoniseinän ja korvata sen esim. Lecalla.

 

[BirgitS]

Kun maa perustan alla on märkä, kosteus imeytyy betonilaattaan ja sitten (kevyt)betoniseiniin, jotka seisovat betonilaatan päällä, joten kellarin sisä- ja ulkoseinät on tehty kestämään kosteutta. Se on ongelmallista vain, jos lisää orgaanisia materiaaleja kellarin seiniin, jolloin ne ovat alttiita kosteudelle (ja sopimattomia).

On ero sillä, että seinät/laatta ovat usein märkiä verrattuna siihen, että ne altistuvat kostealle ympäristölle ja satunnaisille märille tilanteille kuten siivouksen yhteydessä. Siksi alan sääntöjen mukaan vesieristystä tulisi käyttää vain suihkualueella, kun kyseessä on kellari, jossa on tuleva kosteus.

 

[Rickard.]

Selventääkseni hieman, kevytbetoni ei ole sokeria joka sulaisi vesiroiskeista, mutta se ei pidä siitä, että se kastuu läpikotaisin toistuvasti. Minulla ei ole esite-tietoa vaan vain kokemusta monista vesivahingoittuneista lb-taloista, ja se on yleisesti ottaen melko kestävä materiaali, mutta se ei ole betonia.

Paitsi suihkussa, jossa tulee kunnolla märkää joka kerta, en olisi lainkaan huolissani kevytbetonista, mutta jonkinlainen rappaus tarvitaan varmaan ilmatiiveyden (lämmöneristysarvo) varmistamiseen. Vai voiko siitä luopua siporexin avulla ?

 

[KJD]

Selventääkseen vähän, kevytbetoni ei ole sokeria ja ei sula vedenroiskeista, mutta se ei pidä tulla läpimäräksi uudestaan ja uudestaan.
Minulla ei ole esite-tietoa vaan pelkästään kokemusta monista vesivahingoittuneista lb-taloista, ja se on yleisesti melko kestävä materiaali, mutta se ei myöskään ole betonia.

Paitsi suihkussa, jossa kastuu kunnolla joka kerta, en olisi ollenkaan huolissani kevytbetonista, mutta jonkinlainen rappaus on tarpeen ilmanpitävyyden vuoksi (eristysarvo), vai pääseekö siitä Siporexin avulla ?

Ajattelin tasoittaa A46 (betonitasoite) täyttääkseni epätasaisuudet.

Eristysarvon pitäisi olla kevytbetonin vastuulla, kaikkine ilmatäytteisine onteloineen, kuten olen ymmärtänyt.

Ajattelen, että tehokas ilmanvaihto (esim. kosteudenohjattu) tulee kuitenkin tärkeäksi.

Samaan aikaan suihkutila on pärjännyt kevytbetonin päälle asennettujen kuitutapettien kanssa suihkun ulkopuolella 50 vuotta, ennen kuin puutuin siihen.

Aion soittaa Xella ja Kiilto huomenna.

 

[KJD]

Xella (vastaava kuin nykyinen Siporex): Toimii kosteissa tiloissa kellarissa "nousevan kosteuden" kanssa, mutta vaatii sementtipohjaisen tasoitteen/laastin. Tasoitteen, vedeneristyksen ja liiman toimittaja vastaa laatan/vastaavan asianmukaisesta tarttuvuudesta ja alustasta.

Kiilto:
* betonitasoite Kiilto SR DF täyttämään reiät/huokoset kevytbetonissa.
* nouseva kosteus: rullattava vedeneristys ainoastaan kosteusalueella 1.
* seinät ulkoeristyksellä => ei nousevaa kosteutta = sisäseinät => tavallinen vedeneristys kankaalla tai ei vedeneristystä ollenkaan riippuen siitä, kuinka paljon kosteutta on nousevana.

Mittaa/arvioi nousevaa kosteutta käyttämällä kosteudenpoistajaa ja lue tilavuus nesteestä, joka tiivistyy päivässä.

 

[BirgitS]

Mittataksesi/arvioidaksesi tulevaa kosteutta käytä kosteuspoistajaa ja lue laitteesta kondensoituvan nesteen tilavuus per vuorokausi.

Koska määrät vaihtelevat vuoden aikana, enemmän kun sataa tai sulaa paljon ja hyvin vähän kun on helleaalto, vastaus vaikuttaa kyseenalaiselta.

 

[cpalm]

Hankaloittaaksesi asiaa entisestään on olemassa kolmas vaihtoehto lisäkosteuden hoidossa, ns. diffuusioavoin vedeneristys, joka siis päästää läpi kosteutta mutta ei vettä.

Olen harkinnut tätä kellarikerroksen kylpyhuoneessani, jossa on seinä lisäkosteudella, mutta joka muuten on "eristetty".
Kuulostaa tyhmältä vesieristää vain "märkäalue 1:ssä", kun en halua kosteutta eristettyyn lattiaan.

 

[BirgitS]

Halutakseen tehdä siitä monimutkaisempaa on olemassa kolmas vaihtoehto kun on kyseessä kosteus ulkopuolelta, ns. diffuusioavoin vedeneristys, joka siis päästää läpi kosteutta, mutta ei vettä.

Olen miettinyt tätä kellarini kylpyhuoneessa, jossa on yksi seinä ulkopuolisella kosteudella, mutta joka muuten on "eristetty".
Vaikuttaa typerältä tehdä vedeneristys vain "märkäalue 1":ssä, koska en halua saada kosteutta eristettyyn lattiaan.

Poikkeus kellarihuoneisiin taitaa koskea vain silloin kun on eristämätön betonilaatta?

 

[cpalm]

Kellarihuoneiden poikkeus koskee kai vain, kun kyseessä on eristämätön betonilaatta?

Olen ymmärtänyt, että sama koskee seinää, jossa on työntyvää kosteutta. Ja miksi olisi eroa (seinällä ja lattialla)?

 

[BirgitS]

Olen ymmärtänyt, että sama koskee seinää, jossa on paineinen kosteus. Ja miksi olisi eroa (seinän ja lattian välillä)?

Hehe, kysymys "miksi" ei ehkä aina kuulu alan sääntöihin. Ei käy ilmi, miksi se on yhdellä tavalla mutta ei toisella.

Kuva 2 ja 3 käsittelevät vain maankosteutta, mielestäni teksti kohdassa 3.1.1 on vaikeasti tulkittava koskien tapaustasi. Ehkä se on näin:

Päällystettävien pintojen jakautuminen tiiviillä tai ilman tiivistävää kerrosta arvioidaan tapauskohtaisesti riippuen rakenteen suunnittelusta yhdessä valitun kosteuseristeen toimittajan kanssa.

Diffuusioavoimista lukee näin:

Saattaa olla mahdollista käyttää myös sementtipohjaista ns. diffuusio- avointa tiivistävää kerrosta. Nämä tuotteet on yleensä kehitetty käytettäväksi muissa sovelluksissa kuin asuinkylpyhuoneissa, eivätkä siksi täytä hyväksyttyjen kosteuseristysjärjestelmien vaatimuksia §6 mukaisesti. Näiden tuotteiden käyttö BBV:n mukaisesti on sallittu vain valmistajan myöntämän projektikohtaisen hyväksynnän ja ohjeiden perusteella.

https://apibkrse.cdn.triggerfish.cloud/uploads/2021/12/20091034/BKR_BBV_branschregler_2021.pdf
https://www.bkr.se/regler-material/regler/branschregler-bbv211

 

[cpalm]

Kuva 2 ja 3 käsittelevät vain maankosteutta

Kyse on maankosteudesta minun tapauksessani. Seinä on maan alla eikä ole salaojitettu.