Onko renkaanliitettu sääntö yhtä vahva kuin tavallinen?

[Martin Lj]

Huomasin, että Byggmaxissa oli pitkät sormiliitetyt lankut https://www.byggmax.se/45x220-regel-fingerskarvad-c24-p662009

Oletetaan, että tarvitaan pilareihin kantava palkki, joka on pidempi kuin heidän pisin lankkunsa. Onko tällöin parempi itse jatkaa lankkua pilariin vai käyttää pidempää sormiliitettyä kantavaa palkkia, jossa liitokset osuvat pilarien väliin?

 

[vectrex]

Huomasin, että Byggmaxilla oli pitkiä sormijatkettuja lankkuja [linkki]

Oletetaan, että bärlina pitää olla pilarissa, joka on pidempi kuin heidän pisin lankkunsa. Onko silloin parempi itse jatkaa lankkua pilarissa vai käyttää pidempää sormijatkettua bärlina, jossa jatkokset tulevat pilarien väliin?

On tietenkin "parempi" käyttää sormijatkettua pidempää lankkua. Se on C24-luokiteltu ja se koskee koko lankkua mukaan lukien sormijatkokset. Hyvin tehty sormijatkos on vahvempi kuin ympäröivä puu.

 

[Plupp 173289]

Ei tulisi tehdä jatkoksia suoraan pilarin tai perustuksen keskelle missään tapauksessa.

 

[Martin Lj]

Sääntöä ei pidä liittää keskeltä sokkona tai pystysuunnassa kuitenkaan.

Miten pitäisi liittää, jos sääntö on liian lyhyt?

 

[Plupp 173289]

Laskulevyllä. Noin 1/3 etäisyydestä liitosten välillä on sopiva. En löydä kirjaani taulukkoineen juuri nyt, mutta löysin kuvan saumasta Träguidenissa



Se onnistuu tietenkin myös naulalevyillä.

 

[Martin Lj]

Onko liitos yhtä vahva kuin ilman liitosta tällä menetelmällä vai pitäisikö liitos asettaa pilarille, täydentäen laskbrädan kanssa?

 

[Plupp 173289]

Ei, siitä tulee vahvempi, jos sauma ei ole sokkelin päällä.

 

[Tsdoesds]

Ei, se on vahvempi, jos sauma ei ole plintin päällä.

Mielenkiintoista ja spontaanisti ei täysin intuitiivista. Onko sen takana jokin perustelu?

 

[vectrex]

Jos sinulla on laskbräda molemmilla puolilla ja limskruvat skarven kunnolla, niin skarvesta tulee vahvempi kuin muusta brädasta.

 

[vectrex]

Mielenkiintoista ja ei ihan heti intuitiivista. Onko sille jokin perustelu?

Voimat, jotka vaikuttavat palkin poikkileikkauksen kautta, ovat suurimmillaan jokaisessa tukipisteessä ja puolivälissä jokaista tukipistettä.

Luulisin

 

[Plupp 173289]

Palkin poikkileikkauksen kohdalla vaikuttavat voimat ovat suurimmillaan jokaisessa tukipisteessä ja puolivälissä jokaisen tukipisteen välillä.

Luulen niin

Oikein. Siitä tulee murtovoima /erottava silloin. Jos sen sijaan liitosta tehdään 1/3 sisäänpäin tukipisteestä, tulee siitä sen sijaan leikkaus, joka otetaan vastaan, ja se on lisäksi helpompi pitää vastassa.

 

[Tsdoesds]

Voimat, jotka vaikuttavat palkin poikkileikkauksen kautta, ovat suurimmat jokaisessa tukipisteessä ja jokaisen tukipisteen välissä.

Luulen niin

Ymmärrän. Toinen ajatus voi olla, että on tuki, kun sauma lepää suoraan pilareilla. Mutta nyt alan tuntea, että olen ehkä ymmärtänyt peruskysymyksen väärin.

Muuten minusta tuntuu, että sormiliitokset ovat heikompia kuin täysin oksaton puu. Tämä kokeiltiin nostamalla vanha lyhtypylväs tunkilla, tukemalla ja 2”5”. Sormiliitetty puutavara antoi periksi ja murtui. Oksainen puutavara samoin. Sitten oli pala säännöksiä, joissa oli tiheät vuosirenkaat, ei oksia, mikä oli aivan uskomaton. Pylväs nousi!

 

[vectrex]

Jag förstår. En tanke kan ju annars vara att det finns stöd när skarven vilar direkt på plint. Men nu börjar jag känna att jag kanske missförstått grundfrågan.

För övrigt är min känsla att fingerskarvar är svagare än helt kvistfritt virke. Detta sedan ett experiment att häva upp en gammal lyktstolpe med domkraft, pallning och 2”5”. Fingerskarvat virke gav med sig och small av. Kvistigt virke likaså. Sen fanns en bit regel med täta årsringar, inga kvistar som var helt makalös. Stolpen åkte iaf upp!

Så är det absolut, men det är inte fingerskarvarna som gör den svag utan kvistarna. Svårt att hitta regelvirke som är helt kvistfritt, då får du leta länge.

 

[henkepenk]

Oikein. Sen syntyy murtovoima /irrotusvoima silloin. Jos sen sijaan liittää 1/3:n alkaen käännöksestä, syntyy leikkaus, mikä on lisäksi helpompi kestää.

Hyvin selitetty!

 

[justusandersson]

Teoria siitä, että saumat asetetaan palkin kohdalle noin 1/3 tuen etäisyydellä, perustuu siihen, että sauma tulisi tehdä kohtaan, jossa taivutusmomentti on nolla. Jatkuvalla palkilla, joka lepää useiden tukien päällä, on suurin positiivinen taivutusmomentti tukien välissä ja suurin negatiivinen taivutusmomentti (suurin) tukien kohdalla. Jossain näiden välissä taivutusmomentin suunta vaihtuu ja se kulkee nollan kautta.

Kun kyseessä ovat kantavat tukipuut eli kolmas kantava taso lattian alla palkkien jälkeen, on otettava huomioon muita seikkoja, etenkin leikkausvoimat. Puutavaran kyky käsitellä näitä riippuu poikkileikkausalueesta, riippumatta lujuusluokasta. Siksi on usein parempi strategia käyttää kaksinkertaisia palkkeja, joiden korkeus on pienempi ja saumat siirretty suhteen kantaviin tukipuihin. Sormijatkettujen puiden ominaisuudet hyödynnetään parhaiten palkkina (toinen taso), jotka ulottuvat useiden tukien yli.