luettuani parikymmentä keskustelua aloittajista, jotka haluavat laittaa kipsilevyä kellariin, ja yhtä monta vastausta siitä, että rappaus on parempi vaihtoehto, teen oman pienen yritykseni tulla vakuuttuneeksi siitä, että se toimii hyvin, vaikka tekisin väärin:
Minulla on kellari, joka on tunnetusti kostea, mutta johon nyt puutun eri puolilta samanaikaisesti. Talo on 60-luvun alusta eikä sitä ole salaojitettu 80-luvun jälkeen. Seiniä on peittänyt orgaaninen materiaali 60 vuoden ajan ja biologia on tehnyt työnsä sen aikana. Nyt olen repinyt kaikki nuo materiaalit. Kellari salaojitetaan ja eristetään ulkopuolelta. Asennan uudet toimivat venttiilit kaikkiin huoneisiin ja olen ostanut kalliin kosteudenpoistajan, jonka toivon tekevän tehtävänsä. Mutta sitten meillä on ne seinät...
huoneessa, jossa olen aloittanut, on ulkoseinä ja vastapäätä kantava kellariseinä. Sitten meillä on vielä kaksi muuta seinää, joita voimme kutsua pohjois- ja eteläseiniksi. Ne ovat kevytbetonia ja niissä on ruma lasikuitutapetti.
Ymmärrän, että kipsilevy on väärä valinta ja rappaus on kaunis, hyvä ja oikea ratkaisu, mutta kokeilin rapata seinän, josta juuri poistin materiaalin (ulkoseinän), eikä siitä tullut kovin kaunis. Ammattilainen varmasti tekisi sen äärettömän paljon paremmin. Mutta nyt ajattelen kellarini pohjois- ja eteläseinää. Olisi erittäin mukavaa, jos voisin laittaa kipsilevyä näihin seiniin ja siten helpottaa siistin sähköistyksen tekemistä sekä helpottaa asioiden ripustamista seinille.
Mitä mieltä ovat asiantuntijat siitä, että laitan ylös märkätilankipsilevyä teräsprofiileilla näitä kahta seinää vasten? Ajattelin, että niitä voisi tuulettaa kahdella sellaisella jääkaappiritilällä, yksi seinän yläreunaan ja yksi alaosaan.
Löytyykö joku, joka haluaa antaa minulle itseluottamusta tähän? Tai sanoa totuuden, että rappaus on ainoa oikea ratkaisu ja että voin syyttää itseäni, kun kantarellit alkavat kasvaa riskirakenteessani! (Tietenkin alan väittelemään vastaan kuten kaikki muutkin kipsilevyintoilijat).
Minulla on kellari, joka on tunnetusti kostea, mutta johon nyt puutun eri puolilta samanaikaisesti. Talo on 60-luvun alusta eikä sitä ole salaojitettu 80-luvun jälkeen. Seiniä on peittänyt orgaaninen materiaali 60 vuoden ajan ja biologia on tehnyt työnsä sen aikana. Nyt olen repinyt kaikki nuo materiaalit. Kellari salaojitetaan ja eristetään ulkopuolelta. Asennan uudet toimivat venttiilit kaikkiin huoneisiin ja olen ostanut kalliin kosteudenpoistajan, jonka toivon tekevän tehtävänsä. Mutta sitten meillä on ne seinät...
huoneessa, jossa olen aloittanut, on ulkoseinä ja vastapäätä kantava kellariseinä. Sitten meillä on vielä kaksi muuta seinää, joita voimme kutsua pohjois- ja eteläseiniksi. Ne ovat kevytbetonia ja niissä on ruma lasikuitutapetti.
Ymmärrän, että kipsilevy on väärä valinta ja rappaus on kaunis, hyvä ja oikea ratkaisu, mutta kokeilin rapata seinän, josta juuri poistin materiaalin (ulkoseinän), eikä siitä tullut kovin kaunis. Ammattilainen varmasti tekisi sen äärettömän paljon paremmin. Mutta nyt ajattelen kellarini pohjois- ja eteläseinää. Olisi erittäin mukavaa, jos voisin laittaa kipsilevyä näihin seiniin ja siten helpottaa siistin sähköistyksen tekemistä sekä helpottaa asioiden ripustamista seinille.
Mitä mieltä ovat asiantuntijat siitä, että laitan ylös märkätilankipsilevyä teräsprofiileilla näitä kahta seinää vasten? Ajattelin, että niitä voisi tuulettaa kahdella sellaisella jääkaappiritilällä, yksi seinän yläreunaan ja yksi alaosaan.
Löytyykö joku, joka haluaa antaa minulle itseluottamusta tähän? Tai sanoa totuuden, että rappaus on ainoa oikea ratkaisu ja että voin syyttää itseäni, kun kantarellit alkavat kasvaa riskirakenteessani! (Tietenkin alan väittelemään vastaan kuten kaikki muutkin kipsilevyintoilijat).
Jos haluat ehdottomasti levyjä, voit kai asentaa fibercementtilevyjä ollaksesi turvallisella puolella?
Hyvä kysymys, itse levyjen osalta voit rakentaa niillä veden alla, jos haluat, mutta se ei tarkoita, että tuulettamaton rako olisi sopiva rakenne suuremmassa mittakaavassa.Gavialen sanoi: