Vaihda kantavat pylväät runkokehikkoon, mitoitus. Kerrosrakenteen tukipisteet
Aion rakentaa parit uudet ulkoseinät talon nurkkaan, katso tämä keskusteluketju kuvien ja muiden pohdintojen vuoksi.
Nykyään kantava rakenne koostuu liimapuupalkista, joka tuetaan kahdella liimapuupilarilla 115*115 noin 4 m pitkä. Liimapuupalkin (115*315 luulisin) aion säilyttää, mutta keskustelun myötä toisessa ketjussa harkitsen nyt pilarien korvaamista perinteisellä runkorakenteella.
Ymmärrän kokemuksen perusteella, että kantavuudessa ei tule suuria ongelmia, jos se tehdään "oikein" oikealla puutavaralla, mutta uteliaisuudestani haluan tietää, milloin olen saavuttanut vähintään saman kantavuuden kuin nykyään, lisäksi minun täytyy saada tietää, mikä on "oikea puutavara".
Todennäköisesti en aio käyttää 120 mm tolppia, vaan pikemminkin 145 tai 170 saadakseni sopivasti eristystä, ja sopivassa luokituksessa, mutta on kiva tietää, olenko oikeilla jäljillä vai ihan hakoteillä.
Ehdotuksia tolppien mitoitukseen ja luokitukseen?
Taulukoiden mukaan traguiden.se -sivustolla pilarini kestävät keskipitkällä puristusvoimalla 46kN 4 m pituudella, per kappale.
Vastaavan taulukon mukaan pilareille/tukirakenteille seinärunko C14 45*120 kestää noin 10kN.
Riippuen siitä, minkä ratkaisun valitsee, nurkkaan asettuu käytännössä 3 kpl seinärunkoa, jotka kukin kestävät noin 10kN, yhdessä lisätään 7-8 runkoa á10 kN, mikä antaa yhteensä noin 100 kN kantavuuden.
Yksinkertaisella laskutavallani kantavuuden pitäisi olla täyttynyt runkojen yhteistyöllä nurkassa roimasti, vaikka mitoitus onkin kevyttä ja luokitus alhainen.
Ajattelenko oikein tähän asti? Siinä tapauksessa kaikki, mikä on parempaa kuin 45*120 C14, toimii.
Miten teen uusien runkojen yläreunaan, lovinko palkkia varten (tuntuu loogisimmalta) vai naulanko uuden kurkkulaudan liimapuupalkin alareunaan (tuntuu turhan hankalalta ratkaisulta)?
Toinen kysymys tähän liittyen koskee saman rakennelman lattiarakennetta, toinen kantava osa tulee uudelle perustukselle pilareiden linjaan, mutta olemassa olevaa talon runkoa vasten on erilaisia vaihtoehtoja.
Yksi tapa on purkaa hieman ulkovuorausta ja käyttää olemassa olevaa perustusta, joka on nykyään ulkoseinänä, kantopaikkana.
Mutta jos korkeuserot tai muut syyt estävät sen, miten se tehdään järkevimmin, pulttaammeko kantavan palkin olemassa olevan perustan ulkopuolelle ja käytämme kannatinlahjoja? Tuntuu vähän puolivillaiselta, kosteusongelma lekan ja kantavan palkin välissä ehkä?
Pilarit kantavalla palkilla uudessa ryömintätilassa tai rakentaminen ylimääräinen perustus vanhan kanssa samalle tasolle ei käy, koska täytyy myös ottaa huomioon kellaritikkaat.
Muu ratkaisu?
Kuten tavallista, kiitämme etukäteen osoitetusta kiinnostuksesta ja kaikista viisaista ja hölmöistä ehdotuksista
Nykyään kantava rakenne koostuu liimapuupalkista, joka tuetaan kahdella liimapuupilarilla 115*115 noin 4 m pitkä. Liimapuupalkin (115*315 luulisin) aion säilyttää, mutta keskustelun myötä toisessa ketjussa harkitsen nyt pilarien korvaamista perinteisellä runkorakenteella.
Ymmärrän kokemuksen perusteella, että kantavuudessa ei tule suuria ongelmia, jos se tehdään "oikein" oikealla puutavaralla, mutta uteliaisuudestani haluan tietää, milloin olen saavuttanut vähintään saman kantavuuden kuin nykyään, lisäksi minun täytyy saada tietää, mikä on "oikea puutavara".
Todennäköisesti en aio käyttää 120 mm tolppia, vaan pikemminkin 145 tai 170 saadakseni sopivasti eristystä, ja sopivassa luokituksessa, mutta on kiva tietää, olenko oikeilla jäljillä vai ihan hakoteillä.
Ehdotuksia tolppien mitoitukseen ja luokitukseen?
Taulukoiden mukaan traguiden.se -sivustolla pilarini kestävät keskipitkällä puristusvoimalla 46kN 4 m pituudella, per kappale.
Vastaavan taulukon mukaan pilareille/tukirakenteille seinärunko C14 45*120 kestää noin 10kN.
Riippuen siitä, minkä ratkaisun valitsee, nurkkaan asettuu käytännössä 3 kpl seinärunkoa, jotka kukin kestävät noin 10kN, yhdessä lisätään 7-8 runkoa á10 kN, mikä antaa yhteensä noin 100 kN kantavuuden.
Yksinkertaisella laskutavallani kantavuuden pitäisi olla täyttynyt runkojen yhteistyöllä nurkassa roimasti, vaikka mitoitus onkin kevyttä ja luokitus alhainen.
Ajattelenko oikein tähän asti? Siinä tapauksessa kaikki, mikä on parempaa kuin 45*120 C14, toimii.
Miten teen uusien runkojen yläreunaan, lovinko palkkia varten (tuntuu loogisimmalta) vai naulanko uuden kurkkulaudan liimapuupalkin alareunaan (tuntuu turhan hankalalta ratkaisulta)?
Toinen kysymys tähän liittyen koskee saman rakennelman lattiarakennetta, toinen kantava osa tulee uudelle perustukselle pilareiden linjaan, mutta olemassa olevaa talon runkoa vasten on erilaisia vaihtoehtoja.
Yksi tapa on purkaa hieman ulkovuorausta ja käyttää olemassa olevaa perustusta, joka on nykyään ulkoseinänä, kantopaikkana.
Mutta jos korkeuserot tai muut syyt estävät sen, miten se tehdään järkevimmin, pulttaammeko kantavan palkin olemassa olevan perustan ulkopuolelle ja käytämme kannatinlahjoja? Tuntuu vähän puolivillaiselta, kosteusongelma lekan ja kantavan palkin välissä ehkä?
Pilarit kantavalla palkilla uudessa ryömintätilassa tai rakentaminen ylimääräinen perustus vanhan kanssa samalle tasolle ei käy, koska täytyy myös ottaa huomioon kellaritikkaat.
Muu ratkaisu?
Kuten tavallista, kiitämme etukäteen osoitetusta kiinnostuksesta ja kaikista viisaista ja hölmöistä ehdotuksista
Hei Totte, en voi päästää irti säikeistäsi! Se on mielenkiintoinen projekti, jota suunnittelet. Ensin uskon, että limbalken-kuormitus ei ole kovin suuri, kun kattotuolit lepäävät myös ulkoseinän päällä. Sitten mietin, koska suunnittelet suurempaa hallia, ehkä lattialämmitys voisi olla kiinnostava vaihtoehto ja jos niin, ehkä sinun kannattaa valaa, muurata kantapalkki, täyttää tila kuivalla täytemateriaalilla (sora), eristää styroksilla 300 mm, raudoittaa ja asentaa vesikiertoinen lattialämmitys lattiapalkiston sijaan.
Kivaa, että olet mukana pirkillä
Joo, lattialämmitys ja lattian valaminen olisi kätevää. Ongelmana on, että meillä on kellarinkäynti nurkassa, joten seinien ja perusmuurin lisäksi meidän täytyy siirtää kellarin käynti, joten on vähän mietittävää.
Vältämme myös valamista, koska saatamme myöhemmin muuttaa kylpyhuoneen/kodinhoitohuoneen, joka sijaitsee olemassa olevassa talossa, ja silloin on kätevää päästä ryömimään alapohjaan ja vetämään viemäröinti uudestaan.
Lisäksi vesikiertoinen lattialämmitys tulisi hankalaksi, koska meillä on suora sähkölämmitys, joten se olisi lähes puolen miljoonan investointi, eikä eteisestä pitäisi tulla niin kallis.
Joo, lattialämmitys ja lattian valaminen olisi kätevää. Ongelmana on, että meillä on kellarinkäynti nurkassa, joten seinien ja perusmuurin lisäksi meidän täytyy siirtää kellarin käynti, joten on vähän mietittävää.
Vältämme myös valamista, koska saatamme myöhemmin muuttaa kylpyhuoneen/kodinhoitohuoneen, joka sijaitsee olemassa olevassa talossa, ja silloin on kätevää päästä ryömimään alapohjaan ja vetämään viemäröinti uudestaan.
Lisäksi vesikiertoinen lattialämmitys tulisi hankalaksi, koska meillä on suora sähkölämmitys, joten se olisi lähes puolen miljoonan investointi, eikä eteisestä pitäisi tulla niin kallis.