SP on tehnyt tutkimuksen siitä, miten homekasvu kehittyy kastuessaan.
Olen huomannut, että minun täytyy tarkistaa muutamia mielipiteitäni, kaikki ei kuivu niin hyvin kuin olen luullut. :O
http://www-v2.sp.se/publ/user/default.aspx?RapportId=12532#12532
Laboratoriotutkimus sateelle altistuneista alaohjauspuista ja koolauksista
SP Raportti 2011:18
Kirjoittaja Olsson, Lars
Yhteenveto
Kokemuksemme rakennuskohdekäynneiltä on, että puualaohjauspuut altistuvat sadevedelle, jos sataa asennusaikana. Rakennusalalla on kuitenkin ollut eriäviä mielipiteitä siitä, onko tämä ongelma homekasvuriskiin nähden. Tutkimus tehtiin selvittämään, kestävätkö puualaohjauspuut ja koolaukset lyhytaikaista vedelle altistumista ennen tai samanaikaisesti asennuksen kanssa, ja onko homekasvun riski.
Olen huomannut, että minun täytyy tarkistaa muutamia mielipiteitäni, kaikki ei kuivu niin hyvin kuin olen luullut. :O
http://www-v2.sp.se/publ/user/default.aspx?RapportId=12532#12532
Laboratoriotutkimus sateelle altistuneista alaohjauspuista ja koolauksista
SP Raportti 2011:18
Kirjoittaja Olsson, Lars
Yhteenveto
Kokemuksemme rakennuskohdekäynneiltä on, että puualaohjauspuut altistuvat sadevedelle, jos sataa asennusaikana. Rakennusalalla on kuitenkin ollut eriäviä mielipiteitä siitä, onko tämä ongelma homekasvuriskiin nähden. Tutkimus tehtiin selvittämään, kestävätkö puualaohjauspuut ja koolaukset lyhytaikaista vedelle altistumista ennen tai samanaikaisesti asennuksen kanssa, ja onko homekasvun riski.
Mielenkiintoinen tutkimus.
"Monissa näytepisteissä, joissa oli runsaasti kasvustoa, kasvustoa ei ollut näkyvissä paljaalla silmällä. Tämä vahvistaa, että mikrobiologista analyysiä tarvitaan, jotta voidaan varmasti määritellä, onko puutavara homekasvuston vaurioittamaa.
Useissa näytepisteissä oli vähäistä kasvustoa ennen veden kuormitusta ja ilmastosimulaatiota. Puutavara on todennäköisesti saanut kasvuston ennen kuin se toimitettiin SP:lle."
Jos kasvustoa ei voi nähdä paljaalla silmällä ja puutavara voi olla huonokuntoista jo toimitusvaiheessa, vaikka se näyttää erinomaiselta, onhan se melko hankalaa. Kuinka usein mikrobiologinen analyysi tehdään kaikelle saapuvalle puutavaralle?
Mutta, kuinka "vaarallista" on puutavara, jossa on näkymätöntä mikrobikasvustoa? Kuinka suuri on ongelma?
"Monissa näytepisteissä, joissa oli runsaasti kasvustoa, kasvustoa ei ollut näkyvissä paljaalla silmällä. Tämä vahvistaa, että mikrobiologista analyysiä tarvitaan, jotta voidaan varmasti määritellä, onko puutavara homekasvuston vaurioittamaa.
Useissa näytepisteissä oli vähäistä kasvustoa ennen veden kuormitusta ja ilmastosimulaatiota. Puutavara on todennäköisesti saanut kasvuston ennen kuin se toimitettiin SP:lle."
Jos kasvustoa ei voi nähdä paljaalla silmällä ja puutavara voi olla huonokuntoista jo toimitusvaiheessa, vaikka se näyttää erinomaiselta, onhan se melko hankalaa. Kuinka usein mikrobiologinen analyysi tehdään kaikelle saapuvalle puutavaralle?
Mutta, kuinka "vaarallista" on puutavara, jossa on näkymätöntä mikrobikasvustoa? Kuinka suuri on ongelma?
Onko vaarallista rakentaa sisään sokkelia, jossa on näkyvää homekasvustoa, jos se on saanut kuivua?
Homekasvun on kai loputtava sen jälkeen, kun sokkeli on kuivunut?
Se, että sokkelin kuivuminen voi kestää monta kuukautta ja useimmilla ei ole aikaa odottaa niin kauan, on tietenkin ongelma.
Voiko sokkelia käsitellä esimerkiksi puuöljyllä ennen asennusta?
Homekasvun on kai loputtava sen jälkeen, kun sokkeli on kuivunut?
Se, että sokkelin kuivuminen voi kestää monta kuukautta ja useimmilla ei ole aikaa odottaa niin kauan, on tietenkin ongelma.
Voiko sokkelia käsitellä esimerkiksi puuöljyllä ennen asennusta?
Pian saatat:
1) ei rakentaa taloa itse ilman sertifiointia
2) rakentaa ainoastaan kipsipuulla, joka on päällystetty lasikuidulla molemmin puolin
Tunnistaako joku argumentointia muutaman vuoden takaisesta märkätilahysteriasta (tunnetaan myös rakennusteollisuuden vastauksena pekonikuumeelle)?
Vakavasti, kuinka monta taloa on rakennettu paikan päällä, jossa puutavaraa on kastellut sade rakennusaikana? Vaikka olisi varovainen, on melkein mahdotonta välttää veden kastelua rakennusaikana paikan päällä rakennettaessa.
En halua vaikuttaa valittavalta eikä minulla ole mitään edistystä vastaan, mutta tämä talonrakennus tuntuu minusta loppuun tutkitulta alueelta. Meillä on ne rakennusmateriaalit ja -tekniikat, joita tarvitsemme. Ne homeiset talot, joista on luettu lehdissä, johtuvat yleensä puhtaasta typeryydestä (yksivaiheiset ulkoseinät, liian ohut vesieristys, takakaato, rakennusmateriaalin peittämättä jättäminen pressuilla), ei vähäisestä sateeseen altistumisesta.
/Anders
/Anders
1) ei rakentaa taloa itse ilman sertifiointia
2) rakentaa ainoastaan kipsipuulla, joka on päällystetty lasikuidulla molemmin puolin
Tunnistaako joku argumentointia muutaman vuoden takaisesta märkätilahysteriasta (tunnetaan myös rakennusteollisuuden vastauksena pekonikuumeelle)?
Vakavasti, kuinka monta taloa on rakennettu paikan päällä, jossa puutavaraa on kastellut sade rakennusaikana? Vaikka olisi varovainen, on melkein mahdotonta välttää veden kastelua rakennusaikana paikan päällä rakennettaessa.
En halua vaikuttaa valittavalta eikä minulla ole mitään edistystä vastaan, mutta tämä talonrakennus tuntuu minusta loppuun tutkitulta alueelta. Meillä on ne rakennusmateriaalit ja -tekniikat, joita tarvitsemme. Ne homeiset talot, joista on luettu lehdissä, johtuvat yleensä puhtaasta typeryydestä (yksivaiheiset ulkoseinät, liian ohut vesieristys, takakaato, rakennusmateriaalin peittämättä jättäminen pressuilla), ei vähäisestä sateeseen altistumisesta.
/Anders
/Anders
tämä vastaa sitä, mitä olen kuullut, että puu kestää kastumisen, kunhan sillä on kohtuullinen mahdollisuus nopeasti kuivua sen jälkeen. Kokemuksesta tiedetään, että kivestä rakentaminen vie aikaa juuri kuivumisjaksojen takia ennen kuin voidaan tapetoida tai laittaa lattia. Kosteus häviää helposti, kun taloa on lämmitetty ja tuuletettu pidemmän aikaa. Näyttää kuitenkin siltä, että kostean puun sisäänrakentamiseen liittyy suurempi riski kuin luulin. Eihän mitään näe rakennuksen jälkeen, ja kuivumisprosessi on vaikeampi sen jälkeen.
Home, näkyvä vai näkymätön? Tärkeintä on, että talossa ei haise homeelle ja puu pysyy terveenä. Tunnen myötätuntoa kaikkien kanssa, jotka rakensivat kesällä, kun sateet olivat lyhyen etäisyyden päässä ja tiettyyn muuttopäivään piti ehtiä.
gaia
Home, näkyvä vai näkymätön? Tärkeintä on, että talossa ei haise homeelle ja puu pysyy terveenä. Tunnen myötätuntoa kaikkien kanssa, jotka rakensivat kesällä, kun sateet olivat lyhyen etäisyyden päässä ja tiettyyn muuttopäivään piti ehtiä.
gaia
Tuntuu kuin löytäisi jotain, joka on aina ollut olemassa ilman ongelmien aiheuttamista. Monet tutkijaraportit osoittautuvat myöhemmin sisältävän puutteita, virheellisiä oletuksia ja ovat väärin toteutettuja. Ota esimerkiksi nämä väritestit, joita Folksam tekee ja joissa en nyt 6 vuoden jälkeen vanhimmilla osilla näe mitään eroa käyttämäni värin suhteen, vaikka Folksam tuskin voi suositella väriä. Uskon, että monissa näistä testeistä/tutkimuksista ei oteta lähtökohdaksi tavallista ympäristöä, vaan keinotekoisia muotoja ajan takia. Luin hiljattain metsätutkimusraportin, jossa 60-70-luvulla varattiin noin 150 aluetta, joissa käsiteltiin vesakonraivausta eri tavoin katsoakseen, miten kasvuun vaikutetaan. Nykyään, melkein 40 vuotta myöhemmin, tulokset ovat saatu. Suurimpien puiden paksuutta ja puumäärää ei vaikuta vesakonraivaus. Metsä näyttää sitä vastoin tummemmalta ja hoitamattomammalta, kun tätä ei tehdä, ja sosiaalinen hyödyntäminen on rajoitetumpaa, eroaa myös biologinen monimuotoisuus, mutta ei tarkoita, että se olisi huonompi tai parempi, vain eroaa. Joten kuinka asiat toimivat todellisuudessa ja normaalien aikakehysten sisällä, osoittautuu tässä eroavan simuloiduista testeistä/tutkimuksista yrityksissä luoda "todellinen" ympäristö. Meidän on uskallettava käyttää joskus järkeämme eikä nojautua pelkästään tutkijaraporteihin, jotka myöhemmin osoittautuvat puutteellisiksi tai jopa virheellisiksi.
Mielenkiintoista.
Ainakin yhtä monta uutta kysymystä kuin vastausta.
Home vaikuttaa olevan yksi suurimmista ongelmista, joita taloissa esiintyy.
Toivottavasti tämä johtaa askeleen eteenpäin taistelussa hometta vastaan.
Ainakin yhtä monta uutta kysymystä kuin vastausta.
Home vaikuttaa olevan yksi suurimmista ongelmista, joita taloissa esiintyy.
Toivottavasti tämä johtaa askeleen eteenpäin taistelussa hometta vastaan.
Anders ja Anders.
Teillä on täysin oikea siinä, että tähän raporttiin tulisi suhtautua skeptisesti.
Ei, muuten ei skeptisesti, mutta oikeassa valossa kylläkin.
Mutta tärkeää on ymmärtää, että se mantra, jota rakentajat ovat mumisseet kautta aikojen.
"Ei haittaa, se kuivuu kyllä pian kunhan saamme katon tiiviiksi"
täytyy ottaa paljon suuremmalla skeptisyydellä kuin ennen.
Leikkaan mukaan muutaman lauseen, mitä Rune Johansson Byggutbildarna:sta kirjoittaa viimeisimmissä "nopeissa huomautuksissaan"
"Kynä joka ruostuu, paperi joka käpristyy kosteudesta. Päänsärky, tahmaiset silmät. Näin on tilanne poliisiasemalla Eksjössä, jossa epäillään hometta 1,5 vuotta vanhassa rakennuksessa. Ilma tuoksuu tunkkaiselle. Pohjakerros on jääkylmä. Syviä lammikoita on muodostunut parkkihallissa eikä ole raikasta ilmaa, Eksjön poliisitalo uskoo. (Sairaita taloja ei ole vielä unohdettu)
Samanaikaisesti on edelleen epäselvää, mikä on tehnyt oppilaat ja opettajat sairaaksi eräässä lukiossa Göteborgin ulkopuolella, joka suljettiin Arbetsmiljöverketin päätöksellä yli viikko sitten. Lähes puolet oppilaista täytyy kuitenkin siirtää toisiin tiloihin.
Samanaikaisesti Tierpissä on kuitenkin 130 oppilasta, jotka täytyy opettaa koulun rakennuksessa, joka on homevaurioitunut. Uuden talon on tarkoitus rakennuttaa, mutta siihen asti on jatkettava tässä tilassa. Se ei ole vaarallista, väittää asiantuntija, ellei lattioita ja kattoja revitä!
Samaan aikaan Arbetsmiljöverketille raportoidaan sairaalasta, joka on sairas talo."
Rune Johanssonin lainaus.
Näin on tilanne Ruotsissa tänään, vuonna 2011.
Joten se, mitä Anders_Nilsson kirjoittaa "mutta tämä talonrakennus vaikuttaa minulle kuin loppuun tutkittu alue. Meillä on ne rakennusmateriaalit ja -tekniikat, joita tarvitsemme. Ne tapaukset sairaita taloja, joista luetaan lehdissä, johtuvat usein täyshölmöydestä (yksivaiheiset ulkoverhoukset, liian ohut vesitiivis kalvo, väärät kallistukset, rakennusmateriaalin suojaamatta jättäminen pressuilla), eivät vähän sateesta kastuneesta vedestä."
tulisi ehkä arvioida valossa, että edelleen rakennetaan taloja, jotka ovat alusta asti sairaita ja ongelmallisia. Onhan se vakava ongelma?
Teillä on täysin oikea siinä, että tähän raporttiin tulisi suhtautua skeptisesti.
Ei, muuten ei skeptisesti, mutta oikeassa valossa kylläkin.
Mutta tärkeää on ymmärtää, että se mantra, jota rakentajat ovat mumisseet kautta aikojen.
"Ei haittaa, se kuivuu kyllä pian kunhan saamme katon tiiviiksi"
täytyy ottaa paljon suuremmalla skeptisyydellä kuin ennen.
Leikkaan mukaan muutaman lauseen, mitä Rune Johansson Byggutbildarna:sta kirjoittaa viimeisimmissä "nopeissa huomautuksissaan"
"Kynä joka ruostuu, paperi joka käpristyy kosteudesta. Päänsärky, tahmaiset silmät. Näin on tilanne poliisiasemalla Eksjössä, jossa epäillään hometta 1,5 vuotta vanhassa rakennuksessa. Ilma tuoksuu tunkkaiselle. Pohjakerros on jääkylmä. Syviä lammikoita on muodostunut parkkihallissa eikä ole raikasta ilmaa, Eksjön poliisitalo uskoo. (Sairaita taloja ei ole vielä unohdettu)
Samanaikaisesti on edelleen epäselvää, mikä on tehnyt oppilaat ja opettajat sairaaksi eräässä lukiossa Göteborgin ulkopuolella, joka suljettiin Arbetsmiljöverketin päätöksellä yli viikko sitten. Lähes puolet oppilaista täytyy kuitenkin siirtää toisiin tiloihin.
Samanaikaisesti Tierpissä on kuitenkin 130 oppilasta, jotka täytyy opettaa koulun rakennuksessa, joka on homevaurioitunut. Uuden talon on tarkoitus rakennuttaa, mutta siihen asti on jatkettava tässä tilassa. Se ei ole vaarallista, väittää asiantuntija, ellei lattioita ja kattoja revitä!
Samaan aikaan Arbetsmiljöverketille raportoidaan sairaalasta, joka on sairas talo."
Rune Johanssonin lainaus.
Näin on tilanne Ruotsissa tänään, vuonna 2011.
Joten se, mitä Anders_Nilsson kirjoittaa "mutta tämä talonrakennus vaikuttaa minulle kuin loppuun tutkittu alue. Meillä on ne rakennusmateriaalit ja -tekniikat, joita tarvitsemme. Ne tapaukset sairaita taloja, joista luetaan lehdissä, johtuvat usein täyshölmöydestä (yksivaiheiset ulkoverhoukset, liian ohut vesitiivis kalvo, väärät kallistukset, rakennusmateriaalin suojaamatta jättäminen pressuilla), eivät vähän sateesta kastuneesta vedestä."
tulisi ehkä arvioida valossa, että edelleen rakennetaan taloja, jotka ovat alusta asti sairaita ja ongelmallisia. Onhan se vakava ongelma?
Olen samaa mieltä kanssasi, mutta mielestäni nämä artikkelit osoittavat enemmänkin, että "tutkimus" suosittelee uutta rakennustekniikkaa, joka sitten aivan liian nopeasti otetaan käyttöön Boverketin vaatimuksiksi. Tutkimus on välttämätöntä ja hyvää, mutta se antaa aivan liian vähän vastauksia siihen, miten asiat toimivat käytännössä ja normaalin aikajakson, jonka talon pitäisi toimia.
Monissa tapauksissa minulle "tulee mieleen", että yritämme "tiivistää" kaiken ratkaistaksemme ongelmat mekaanisesti ja saadaksemme minimaalisen energiankulutuksen. Uskon, että uudisrakennetut ja muovitut talot voivat aiheuttaa näitä ongelmia, jos ne kastuvat asennuksen aikana. Myöhemmin, käytön aikana, jopa pienet vuodot talon ulko- ja sisäosissa voivat aiheuttaa homeongelmia, kun suljetaan sisään kertynyt kosteus. Tässä pitäisi sen sijaan panostaa rakennusmenetelmiin, jotka käsittelevät kosteutta paremmin pohjimmiltaan ja alentaa niiden valmistuskustannuksia, jotta voidaan poistaa hätämenetelmät, kuten nykyään käytettävä muovitus.
Monissa tapauksissa minulle "tulee mieleen", että yritämme "tiivistää" kaiken ratkaistaksemme ongelmat mekaanisesti ja saadaksemme minimaalisen energiankulutuksen. Uskon, että uudisrakennetut ja muovitut talot voivat aiheuttaa näitä ongelmia, jos ne kastuvat asennuksen aikana. Myöhemmin, käytön aikana, jopa pienet vuodot talon ulko- ja sisäosissa voivat aiheuttaa homeongelmia, kun suljetaan sisään kertynyt kosteus. Tässä pitäisi sen sijaan panostaa rakennusmenetelmiin, jotka käsittelevät kosteutta paremmin pohjimmiltaan ja alentaa niiden valmistuskustannuksia, jotta voidaan poistaa hätämenetelmät, kuten nykyään käytettävä muovitus.
Tässä en ole samaa mieltä kanssasi. Kyllä, testi oli suunniteltu nopeuttamaan vanhenemista, mutta uskon, että jos maali A on parempi kuin B, silloin uskon, että A kestää pidempään kuin B lempeämmässä ympäristössä.AndersS sanoi:
Tässä sinulla on pointti, se voi olla kuin avaruuselektroniikan kanssa. Avaruuselektroniikka rikkoutuu kosmisesta säteilystä ja kuluttaa silloin enemmän virtaa. Sitä ei voi nopeuttaa lisäämällä säteilyannosta, sillä silloin elektroniikka rikkoutuu eri tavalla.AndersS sanoi:
Tai yksinkertaisesti niin, että lempeämmässä ympäristössä, sanotaan vaikkapa todellisessa ympäristössä, eivät maali A tai B kohtaa ongelmia ennen kuin on aika maalata uudelleen.
Se, mitä halusin täysin epätieteellisesti sanoa, on, että otamme käyttöön esimerkiksi uusia rakennusmenetelmiä, joiden pitäisi olla "parempia", mutta joita ei ole lainkaan testattu kokonaisajattelun kannalta.
Tietenkin myös rakennusteollisuuden ajamana/lobby, joka ei sano ei kalliimmille rakennusmenetelmille ja materiaaleille.
Se, mitä halusin täysin epätieteellisesti sanoa, on, että otamme käyttöön esimerkiksi uusia rakennusmenetelmiä, joiden pitäisi olla "parempia", mutta joita ei ole lainkaan testattu kokonaisajattelun kannalta.
Tietenkin myös rakennusteollisuuden ajamana/lobby, joka ei sano ei kalliimmille rakennusmenetelmille ja materiaaleille.
olen samaa mieltä kanssasi. Pyritään pitämään kosteus poissa, mutta ei tehdä mitään sen poistumisen helpottamiseksi, kun se kuitenkin jollain tavalla taloon pääsee. Kerta toisensa jälkeen on osoittautunut, että tämä ei ole oikea tapa edetä. On olemassa hyvä järjestelmä ilmarakoineen, jotta ulkolaudoitus pysyisi kunnossa. Mutta entä muu seinä?AndersS sanoi:
Muovia käytetään pitämään paksu eristys kuivana ja sitten pidetään talossa alipainetta, jos muovi ei ole täysin tiivis jossain kohtaa...kaikki tämä eristyksen ja koolausten suojaamiseksi homeelta. Jos eristeessä on vähänkään jatkuvaa kosteusrasitusta ja jossain muovi on vuotava, home pääsee sisäilmaan. Joskus sen huomaa ja voi korjata...mutta muuten voi asua pitkään homeisessa ympäristössä huomaamatta sitä. Ilmanvaihtoa voi lisätä hajun laimentamiseksi, mutta homesporeista ei pääse eroon, jos mitään ei kuivu. Tuntuu kuin muovi olisi nykyään talon tärkein osa
.Ehkä on aika vaihtaa villa johonkin muuhun materiaaliin, jossa on suljettuja ilmakennoja, jotka eivät voi varastoida kosteutta? Tai lopettaa puukehysten käyttö ulkoseinissä?
Niin silloinhan se on puurunkojen vaihtaminen johonkin muuhun, vai mitä. Sillä eristyksellä, jossa on suljetut ilmatiiviit solut, on kuitenkin puutavara ja kipsilevyt homehtumassa.gaia sanoi:samaa mieltä kanssasi. Pyritään pitämään kosteutta loitolla, mutta ei tehdä mitään helpottaakseen sen kosteuden poistamista, joka tulee sisään tavalla tai toisella. Kerta toisensa jälkeen osoittautuu, että tämä ei ole oikea tapa edetä. On hyvä järjestelmä tuuletusraolla, jotta ulkopaneeli pysyy kunnossa. Mutta miten käy muun seinän kanssa? Muovitetaan pitämään paksu eristys kuivana ja sitten pidetään alipaine talossa, jos muovi ei pidä tiiviinä jossain kohdassa ... kaikki eristyksen ja rakenteiden suojaamiseksi homeelta. Jos eristyksessä on vähänkään jatkuvaa kosteusrasitusta ja jossain on epätiivis muovi, hometta imetään asuintilaan. Jos käy tuuri ja se näkyy, asia korjataan ... mutta muuten voi asua pitkään homeisessa ympäristössä huomaamatta sitä. Voi lisätä ilmanvaihtoa, joka laimentaa hajua, mutta homesporeista ei koskaan pääse eroon, jos se ei kuivu. Tuntuu siltä, että muovi on tänä päivänä talon tärkein osa
Eihän seinän mineraalivilla ikinä homehdu, vaan muut materiaalit.
Koska ensimmäisen viestin linkki on nykyään rikki, päivitän sen:
https://www.sp.se/sv/training/inter...t_byggande_-_SP_Energiteknik,_Lars_Olsson.pdf
Myös tämä on lukemisen arvoinen:
https://www.sp.se/sv/index/research/woodbuild/publications/Documents/Olsson Bygg o Teknik 5-11.pdf
https://www.sp.se/sv/training/inter...t_byggande_-_SP_Energiteknik,_Lars_Olsson.pdf
Myös tämä on lukemisen arvoinen:
https://www.sp.se/sv/index/research/woodbuild/publications/Documents/Olsson Bygg o Teknik 5-11.pdf