1. Asennan helmiponttilaudan lattiasta kattoon.
2. Haluan peitelistan 120 cm korkeudelle erottaakseni alemman paneelin muusta seinästä, jotta voin maalata peitelistan alapuolisen paneelin eri värillä kuin yläpuolisen… Esimerkiksi harmaalla ja valkoisella.
3. Peitelistan yläreunaan voi tulla rakoja, kun pontti menee listan alle. Se saattaa näyttää rumalta. Vai mitä?
4. Ehkä lista ja tukeva ponttipaneeli eivät toimi yhdessä niin hyvin? En ole nähnyt sitä.
5. Perinteisesti tavallisin oli sileä seinä peitelistan yläpuolella, mutta haluan välttää tapetointia ja hiomista jne. Ja koska katto on matala, koko seinän peittävä pystypaneeli voisi saada sen näyttämään korkeammalta.
6. Ratkaisuja ja ideoita?
Talo on vuodelta 1859 ja korjattu… 60-luvulla… joten kaikki on nyt sileää… Ajatuksena on saada takaisin vanha tyyli. Aidot listat, kehykset ja paneelit jne.
Vaihtoehtona, jos haluat saada sen sopimaan vanhan ajan tyyliin, on joko maalata kaikki helmilauta yhdellä värillä tai maalata kuten ajattelit, mutta listan sijaan maalata kapea yksinkertainen sabluuna tai yksinkertainen viiva tummemmalla värillä, joka erottaa ylemmän osan alemmasta. Se näyttää luultavasti oudolta, jos laittaa listan kuten kirjoitat.
Tai asentaa ensin vaakapaneelin ja sitten helmipontin alareunaan ja rintalistan. Olen vähän innostunut koko seinän paneelista, valitettavasti. Perinteistä on kai tapetoitu seinä. Kuinka rakentaa täysin sileä paneeliseinä ilman levyjä?
Pontilla tulee väkisinkin pieni rako. Mutta helmipont alhaalla ja oikea rintalista täytyy olla, jotta se näyttää oikealta.
Se riippuu siitä, mitä oikealla tarkoitetaan. Perinteinen tapaus on juuri se, jonka kuvaan, että jos on paneeli lattiasta kattoon, se on joko maalattu yhdellä värillä tai sitten se on kaksivärinen, ja värien väliin tehdään joko ohut viiva tai kapea sapluuna tummemmalla värillä. Vaihtoehtoisesti sapluuna tehdään hieman ylemmäksi kuin missä alempi, tummempi väri loppuu, ja silloin samassa värissä kuin alempi tumma.
Jos ollaan tarkkoja, vanhassa talossa ei ollut helmipaneelia, se yleistyi vasta myöhemmin. Jos helmipaneelia oli, se oli sekä leveämpi että paksumpi kuin mitä myydään nykyään. En ole nähnyt esimerkkiä yhdistelmästä vaakatasossa/pystysuunnassa paneelia eikä siitä, että tehtäisiin kuten kirjoitat, bröstlisun kanssa keskellä, vaikka olen nähnyt monia vanhoja taloja.
Se riippuu siitä, mitä tarkoittaa oikealla. Perinteinen menetelmä on juuri se, mitä kuvaan. Jos paneeli on lattiasta kattoon, se on joko maalattu yhteen väriin tai kaksivärinen, ja käytetään ohutta viivaa tai kapeaa sabluunaa tummemmassa värissä kahden värin rajalla. Vaihtoehtoisesti sabluuna tehdään juuri siihen kohtaan, missä alempi tummempi väri päättyy, ja silloin samalla värillä kuin alempi tumma.
Jos mennään todella tarkkaan, niin helmipaneelia ei ollut niin vanhassa talossa, se yleistyi vasta myöhemmin. Jos helmipaneelia oli, se oli sekä leveämpi että paksumpi kuin nykyään myytävä. En ole nähnyt esimerkkiä vaaka/pystypaneelin yhdistelmästä, enkä ole koskaan nähnyt esimerkkiä siitä, että tehtäisiin kuten kirjoitat, keskelle lista ja olen nähnyt monia vanhempia taloja.
Valitettavasti en voi aivan samaa mieltä kanssasi, sillä helmipaneeli tuli 1800-luvun puolivälissä ja oli yleinen 1800-luvun jälkipuoliskolla, kunnes hävisi 1920-luvulla.
Rintapaneeli oli luultavasti yleisin, mutta koko seinän peittävä panelointi esiintyi myös, joten se voi mennä tasan, mutta olet aivan oikeassa siinä, että usein maalattiin kahdella värillä. Sabluunoista olen epävarma ja mietin, onko tämä nykyaikainen keksintö.
Mutta kirjoitanhan myös, että helmiponttia oli olemassa, mutta se oli leveämpää ja paksumpaa kuin nykyään myytävä. Vähitellen siitä tuli kapeampaa ja kapeampaa, ja oli myös helmiponttia, jossa oli keskellä tekovälimatka, jotta se näyttäisi todella kapealta. Pysyn silti kannassani, että se ei ollut kovin yleistä. Se riippuu tosin siitä, millaisesta talosta on kyse.
Tiedän varmasti, että sabluunoja käytettiin, olen nähnyt tästä monia esimerkkejä.
On hyvin mahdollista, että se ei ollut helmiponttia rintakorkeuteen asti. Se saattoi olla karkeampaa ponttia. Listat, karmit jne. olivat, kuten muistan, karkeita, eli vähintään 100 mm leveitä. Se oli isoäitini talo ja hän ja isoisä olivat omistaneet talon vuodesta 1920 tai niin. En usko, että sitä oli remontoitu alkuperäisen rakennuksen jälkeen. Talo oli vain 60 vuotta vanha, kun isoisä osti sen hyvin vanhalta rouvalta. Siellä oli puuhella ja kaakeliuunit tietenkin. Rakennettu 3 kamaria plus keittiö alakerrassa ja viimeistelemätön ullakko. Isä rakensi uudelleen 60-luvulla, jolloin kaikki vanha poistettiin. Kaksi kamaria yhdistettiin ja niillä on läpi näkyviä kattopalkkeja, joten siitä voi tulla hieno sali. Pari hienoa ovea on vielä jäljellä ja paneelia on varmaan jäljellä jossain seinässä, jotta voi saada oikean paneelin profiilin esiin. Jos nyt alan tähän, höylään kaiken alkuperäisellä profiililla, se on varmaa. Kuten muistan, se oli samanlainen kuin mitä kutsutaan talonpoikaisprofiiliksi, jos katsoo saatavilla olevia höyläteriä.
Mutta voidaanhan ottaa esiin erikoisteriä. Olemme siis vielä suunnittelu- ja mahdollisuuksien vaiheessa!
Mitä tulee seiniin, siellä on todennäköisesti pontti ja lista plus tapetti, niin se oli muistini mukaan. Mutta kokonaan helmipontti maalatulla sabluunalla kuulostaa hienolta, mutta ehkä vähän yläruotsalaiselta ja hienommalta… ei niin yleistä Bohuslänissä? Mutta helmiponttia on varmaan ollut olemassa pitkän aikaa? Ehkä silloin karkeampaa kuin tuo sirompi vuosisadan vaihteen tyyli?
Mutta tarkoitus ei ole mennä takaisin vuoteen 1859. Eihän tämä ole mikään hiton skansen. Elävä talo pitäisi heijastaa KAIKKEA sen historiaa, mukaan lukien nykyhetki. Mutta kaikki 60-luvun muovit ovat pannassa!!
Voin lisätä, että olen juuri purkamassa huonetta "talostani", joka on rakennettu joko vuosisadan vaihteessa tai niinkin myöhään kuin -29, ja siellä on helmiponttia kaikkialla, kaikkialla!, (kahden lasikuitukerroksen, kahden erilaisen masonittikerroksen, yhden treetex-kerroksen ja paperikerroksen alla totta kai), se ulottuu lattiasta kattoon. Saattaisi jopa olla niin, että se meni koko matkan ylös toiseen kerrokseen asti... se oli varmaankin halvinta tehdä näin tässä rakennuksessa.
(Sivuhuomautuksena voin sanoa, että minulla ei ole edes purua "asfaltipahvin" ja sisäpahvin välissä, vain ilmaa)...
Jotta ts saa mitä ts haluaa ensimmäisessä viestissä, sinun tulee asentaa paneeli kahdessa vaiheessa, ensin alapuolelle, viimeistele humeralistalla, sitten aseta paneeli pystysuoraan humeralistan päälle, näin et saa rakoja.
Joo, mietin kyllä sitä, mutta ei siitäkään tule piilotettua siirtymää.
Mutta miten käy pontin ja lattialistojen kanssa?
Siinähän on sama ongelma, että jää aukkoja listan ja pontin välille.
Se rako ei ole mikään, mitä ajattelee, ainakaan lattialistan ja paneelin välillä. Näin se tehtiin. Vaihtoehtona on asettaa helmipaneeli lattialistan päälle, mutta henkilökohtaisesti mielestäni se näyttää oudolta.
Meillä on keittiössämme 12 cm leveä helmipaneeli yhdessä noin 15 cm korkean lattialistan kanssa. Profiilit ovat kopioita talon alkuperäisistä.
En voi lakata ajattelemasta kokopaneelia. Mutta helmipaneeli saattaa olla liian raidallinen lattiasta kattoon.
Katto on matala, joten vaakasuora paneeli ei toimi niin hyvin ja se näyttää olevan niin trendikästä.
Mutta jos laitettaisiin 10 cm leveä helmipaneeli rintalistan alle ja pystysuora sileä paneeli, hyvin leveä sellainen, rintalistan yläpuolelle ja mahtava 10 cm rintalista ja 15 cm lattialista, luuletko, että se voi toimia?
Haluan sileän pinnan rintalistan ylle mutta ilman tarvetta paklaukseen ja tapetointiin. Ja sitten massiivinen tunne puupaneelista. Nyt olen vähän merenhengessä mutta ajattelen 40 cm leveää sileää paneelia. Se tulee olemaan liimalevyä sitten.
Hei Sophie! Mietin, muistatko kuinka paksu helmipontti on, joka näkyy kuvassa? Olen juuri pohtimassa näitä asioita ja mietin kuinka saa tehtyä nämä liitokset sokkelin, pontin ja listojen välillä. En halua, että pontti on liian paksu niin että se on samalla tasolla listojen ja sokkelin kanssa.
Uskon, että yleensä asennetaan helmipontti ensin, sitten listat ja sen jälkeen jalkalistat. Silloin helmipontin paksuudella ei ole suurta vaikutusta lopputulokseen.
Vi vill skicka notiser för ämnen du bevakar och händelser som berör dig.
Perinteinen tapaus on juuri se, jonka kuvaan, että jos on paneeli lattiasta kattoon, se on joko maalattu yhdellä värillä tai sitten se on kaksivärinen, ja värien väliin tehdään joko ohut viiva tai kapea sapluuna tummemmalla värillä. Vaihtoehtoisesti sapluuna tehdään hieman ylemmäksi kuin missä alempi, tummempi väri loppuu, ja silloin samassa värissä kuin alempi tumma.
