Suunnittelemme 30-luvun talomme kellarin (kellari + 1 kerros) uudistamista ja yksi ideoistamme sisältää kahden oven tekemisen kantavaan seinään alla olevan kuvan mukaisesti.
En ole etsimässä supertarkkoja vastauksia, vaan olen enemmän kiinnostunut siitä, onko idea edes toteuttamiskelpoinen, ja jos on, otamme sitten yhteyttä rakennesuunnittelijaan yksityiskohtaisia laskelmia varten.
Ajattelen, että aukkojen tukeminen jollakin palkilla ei pitäisi olla ongelma, mutta koska en ole alueen asiantuntija, saattaa olla asioita, jotka mutkistavat asiaa?
Se on varmasti toteutettavissa. Mutta ellei muuta, se monimutkaistuu kaikkien siellä menevien putkien vuoksi.
Joo, putkien täytyy lähteä, olen suunnitellut kaivaa kellarin samalla kertaa ja ajattelin sijoittaa mahdollisimman paljon nykyisestä putkistosta lattiaan. On rakennettu ja rakennettu uudelleen monta kertaa 30-luvulta lähtien ja monet putkista ovat tulpattuja sivuhaaroja, joita ei enää käytetä, mutta kukaan ei jaksanut siistiä tätä varastossa ymmärrettävistä syistä.
Jos kyseessä on 30-luvun talo, uskon, että on suuri riski, että sydänseinä koostuu paikallavalu teräsbetonista. Silloin ei riitä pelkästään teräspalkilla vaihto, vaan uudet seinäkantit tulisi myös vahvistaa. Sinun tulee käyttää apuna pätevää suunnittelijaa. Se, että antaa betonisahaajalle tehtäväksi rei'än tekemisen (paras on tehdä vain yksi suuri reikä) on se helpoin osa.
Jos aiot piikata kellarin lattiat auki, et saa kaivaa syvemmälle kuin kantapohjien alapinta, joilla ulkoseinät ja sydänseinä seisovat. Tässäkin on hyvä käyttää jonkun pätevän neuvonantajan apua.
Jos kyseessä on 30-luvun talo, uskon että sydänseinän riski koostuu paikalla valetusta raudoitetusta betonista. Silloin ei riitä pelkästään teräspalkin käyttö, vaan uusien seinäreunojen tulisi myös vahvistaa. Sinun on otettava mukaan pätevä suunnittelija. Betonileikkaajan antaminen tehdä aukot (parasta on tehdä vain yksi suuri aukko) on helpoin osa.
Jos aiot purkaa kellarin lattiat, et saa kaivaa syvemmälle kuin ne kantapinnat joiden varassa ulkoseinät ja sydänseinä ovat. Täälläkin on hyvä käyttää pätevää neuvojaa.
Kiitos tiedoista! Ajatuksena on jättää työ kokonaisuutena jonkin firman tehtäväksi, koska meillä ei ole aikaa ja osaamista, joita sellaiset suuret muutokset vaativat kuin mitä suunnittelemme. Asumme "omakotialueella" jossa on paljon samanlaisia taloja, joten alueella on muutamia firmoja jotka ovat aiemmin tehneet vastaavia töitä muille alueen asukkaille, joita ajattelimme hyödyntää.
Jos talo on 30-luvulta, uskon, että on suuri riski, että sydänseinä koostuu paikallavaletusta raudoitetusta betonista. Pelkkä teräspalkin käyttö ei riitä, vaan uudet seinäkennät on myös vahvistettava. Tarvitset pätevän rakennesuunnittelijan apua. Betonisaagurin antaminen tehdä aukot (parasta on tehdä vain yksi iso aukko) on yksinkertaisin osa.
Jos aiot purkaa kellarin lattiat, et saa kaivaa syvemmälle kuin ulkoseinien ja sydänseinän alustat ovat. Tässäkin olisi hyvä olla joku pätevä neuvonantaja.
Kirjoitatko omakotialueesta, puhummeko Norra Ängbystä vai Enskedestä? Minulla on ollut talo juuri Ängbyssä ja siellä kellariseinät oli muurattu reikätiileillä ilman raudoitusta.
Egnahemsområde kirjoitat, puhummeko Norra Ängby tai Enskede? Olen itse omistanut talon juuri Ängbyssä ja siellä kellariseinät oli muurattu reikäkivellä ilman raudoitusta.
Pitää paikkansa, asumme Norra Ängbyssä. Mutta hienoa, sitten tiedätkin todella mistä puhut
Lattia, se oli ohut betonilevy, enintään 30 mm, kun taas varsinainen kynnys, jolla seinä seisoi, oli tukeva. Se ulottui noin 100-150 mm ja oli lähempänä 300 mm korkea, jos muistan oikein. (Poistin lattian, kun vaihdoin viemäriputkia kylpyhuoneessa ja myös kun tehtiin uusi runkoputki keittiöön). Alla oli enimmäkseen puhdasta hiekkaa.
Olen tehnyt aukon perustuksen seinään kellarissani. Joku laski sen puolestani tietenkin. Sisään teräsprofiili ja käytin myös laajenevaa laastia nostamaan palkin kattoa vasten. Betoni-harkot kaikissa seinissä. Onnea matkaan!
Mazen sanoi:
