M
koskien "fråga experten" täällä, koska ei voi kommentoida:

http://www.byggahus.se/bygga/230913-halmbalshus

Olisi sopivaa, jos halmbalshus-asiantuntija vastaisi kysymykseen eikä joku, joka joutuu arvailemaan.

Halmipaaleissa nämä talot ovat puristettu, ommeltu yhteen rautalankalla ja ympärillä on kanaverkko, joka toimii rappauksen vahvikkeena. En näe mitään ongelmaa siinä, että paalinarut irtoaisivat, kun paalit on kiinnitetty jokaiseen suuntaan ja oletan, että näiden talojen eliniäksi on suunniteltu huomattavasti pidempi kuin 20 vuotta.

Palaan asiaan, kun olen kysynyt niiltä tuntemiltani henkilöiltä, jotka ovat todellisia asiantuntijoita tässä asiassa, jotta voimme välttää omat, hieman pätevät mutta kumminkin, arvaukseni.
 
MaxPax sanoi:
Olkipaaleet ovat näissä taloissa kiilattuja, ommeltu yhteen rautalangalla ja kanaverkolla ympärillä, joka toimii rappauksen vahvikeverkkona.
Euroopassa näin harvoin on, koska useimmat talot rapataan savi- tai kalkkirappauksella, ja ne kiinnittyvät suoraan olkiin. Pohjois-Amerikassa käytetään kuitenkin paljon sementtirappausta, ja silloin on käytettävä kanaverkkoa tai vastaavaa.

Olen pohtinut asiaa ja en usko, että siitä tulee ongelmaa. Vaikka paaleja ei pidetä paikallaan kanaverkolla, ne pysyvät paikallaan toistensa ja rappauksen ansiosta, joten uskon, että vaikka paalinarut katkeaisivat, paalit säilyttävät muotonsa.
Koska tuskin on olemassa taloja, joissa on tämän tyyppistä narua, jotka ovat vanhempia kuin 30 vuotta, on kuitenkin hieman aikaista antaa mitään takuuta.
 
M
haavard sanoi:
MaxPax sanoi:
Olkipaalit ovat näissä taloissa puristettu kasaan, ommeltu yhteen teräslangalla ja kananverkolla ympäri, joka toimii rappauksen vahvistusverkona..
Euroopassa näin ei ole harvinaista, koska useimmat talot rapataan savi- tai kalkkilaastilla, ja ne tarttuvat suoraan olkiin.
Mistä saat tuon tiedon? Ne olkipaalitalot, joiden rakentamisessa olen ollut mukana, joissa useat läheiseni ja ystäväni asuvat, ja joiden esikuvat on rakennettu juuri näin Ruotsissa, savilaastilla. Kukaan piireissämme ei ainakaan minun kuulleni ole ehdottanut rapaamista ilman kananverkkoa. Kyse ei ole niinkään siitä, että rappaus tarttuisi paremmin, vaan että se vahvistettaisiin.
 
Viimeksi muokannut ylläpidon jäsen:
Ne niissä taloissa, jotka olen nähnyt, ei ole verkkoa.

Haku (etsin niin, että saan esille skandinaavisia ja saksalaisia sivuja, ei englantilaisia) antaa paljon kuvia ilman verkkoa, mutta vain yhden, jossa on.

Minulla on kirjoja kotona, joissa olen melko varma, että tästä asiasta kerrotaan, mutta en pääse niihin käsiksi ennen huomista aikaisintaan.

Ruotsi
Ihmiset rakentavat olkimajaa ulkona, seinää peittävä verkko näkyy selvästi. He käyttävät työkaluja ja ovat keskellä projektia.

Norja
Seinä, jossa on verkko helpottamassa rappauksen kiinnittymistä, rakennettu puusta ja oljesta, kuva Saksasta.

Norja (rakennettu alankomaalaisen toimesta)
Toiminnassa olevan rakennustyömaan seinä, jossa kivirakenne ja olkieristys näkyvät; verkko peittää seinän, ja tikkaat nojaavat sitä vasten.

Saksa (?)
Mies levittää savilaastia olkiseinälle verkon päälle.

Saksa (?) Tässä on verkko puun päällä, jossa on vaikea sitoa rappausta (Puu ja olki liikkuvat eri tavoin)
Paaluseinä, jossa verkkorakenne tukee laastia; puu ja olki ovat näkyvissä. Näyttää tekniikan laastin sitomiseen liikkeen kompensoimiseksi.

Saksa (?) Viimeisenä kuva verkosta, jotta voi nähdä miltä se näyttää.
Savi- ja olkiseinärakenne verkolla, jossa savi peittää osittain oljen. Näyttää, miten verkko tukee materiaalien yhteen sitomista.
 
MaxPax sanoi:
koskien "fråga experten" täällä, koska ei voi kommentoida:

[linkki]
Kyllä, voit kommentoida kohdassa Fråga experten?
 
M
Marlen Eskilsson sanoi:
Kyllä, voit kommentoida Kysy asiantuntijalta?
En näe mitään kenttää sille. Suoraan vastauksen jälkeen tulee "Viimeksi vastatut kysymykset:" kysymyslista ja sen alla musta kenttä, jossa on artikkelikuvaus...
 
M
haavard sanoi:
Taloissa, joita olen nähnyt, ei ole verkkoa.
Kuinka tarkkaan olet katsonut? Oletko osallistunut rakentamiseen itse? Totta kai on olemassa paljon erilaisia menetelmiä ja varmasti on ihmisiä, jotka laittavat savirappausta olkipaaleihin ilman verkkoa, mutta kuitenkin. Näytät päättäneen, että kukaan Euroopassa ei koskaan käytä verkkoa, mutta se on sinun kantasi.

...Kyllä löytyy myös kuvia, joissa verkko näkyy selvästi. Ruotsista...
Kaksi henkilöä tekemässä savirappausta olkibaalien päälle Ruotsissa; taustalla muoviverkko ja heinäpaaleja.
 
Totta kai se on olemassa, mutta ihmiset ovat lukeneet olkiateoriaa USA:sta.
Lisäksi olen skeptinen siitä, että talo verhouttaisiin verkkoon ja käytännössä muuttuisi Faradayksi.
 
M
No, Faraday-häkki siitä ei tule, ovet, ikkunat, katto ja lattia ovat ilman verkkoa.
 
Kysy bonde, hän on varmasti asiantuntija tässä tapauksessa. Tavallinen balsnöre (balband, pressgarn) on joko sisalgarnia (luonnontuote), joka kestää kauan, jos se ei altistu kosteudelle, tai synteettistä materiaalia (polyesteri?), joka kestää todella pitkään, jos se ei altistu auringolle. Kumpikaan materiaali ei ole houkutteleva millekään ötököille.
 
Building with straw av Gernot Minke och Friedmann Mahlke:
Earth renderiin verrattuna sementtikipsi on melko hauras ja halkeamia voi syntyä helpommin alarakenteen liikkeiden, tuulikuormien tai balejen hiipimisen seurauksena. Ne tulisi siksi vahvistaa lasikuitu- tai metalliverkoilla.
 
M
Jajaja, tiedän että luulet ettei kukaan koskaan verkota savivälipinnoitettuja olkipaalitaloja. Se saat uskoa, jos haluat, mutta ketju käsittelee naruja. Palaan niihin.
 
Missä olen sanonut sen? Tietenkin on ihmisiä, jotka käyttävät verkkoa savirappaukseen.
Mitä sanon (ja jolle minulla on tukea) on, että he tekevät sen turhaan.

Mahdollista, että ketju käsittelee naruja - ja se on mielenkiintoinen keskustelu.
Se oli silloin, kun annoit väärät parametrit, minun oli pakko kertoa, miten se oikeasti on.
 
M
haavard sanoi:
Missä olen sanonut sen? On selvää, että on ihmisiä, jotka käyttävät verkkoa savilaastiin.
Mitä sanon (ja mihin minulla on tukea) on, että he tekevät sen turhaan.

Mahdollista, että ketju käsittelee naruja - ja se on mielenkiintoinen keskustelu.
Kun asetat väärät parametrit, minun oli kerrottava, miten se oikeasti on.
Okei. Selvennän ensimmäistä viestiäni. Ensisijaisesti kanaverkko ei liity laastiin, vaikka se vahvistaa ja vakauttaa tätä kerrosta. Luultavasti mainintani verkon toimimisesta laastin vahvistusverkostona herätti huomiosi...

Kuten kirjoitin, ne jotka rakentavat samalla tavalla kuin tuntemani henkilöt, ompelevat olkipaaleja yhteen rautalangalla ja kanaverkolla ympäriltä. Tämä vakauttaa ja tiivistää koko rakenteen, ja tätä on tehty täällä Ruotsissa 15 vuotta, ehkä pidempään. Alla oleva video näyttää, mitä tarkoitan, 3.40 eteenpäin. Katso mielellään koko video ja osa 2, ne osoittavat, miten monet rakentavat olkitaloja täällä Ruotsissa. Ainakin Länsi-Ruotsissa tämä menetelmä on laajalle levinnyt:

http://www.youtube.com/watch?v=I0algytbks4

"Väärät parametrit" en tiedä, olisinko sanonut niin, ehkä toiset parametrit kuin mitä saa tutkittaessa aihetta teoreettisesti, mutta tosiasia on, että monet, joille tämä on intohimo, eivät juuri välitä julkaista kaikkea mitä tekevät internetissä koko ajan, vaan käyttävät mieluummin aikaansa todella rakentaakseen taloja ja sitten eläen niissä. "Miten se oikeasti on" - en tiedä tarkalleen, se on varmaan erilainen eri henkilöille.
 
Viimeksi muokannut ylläpidon jäsen:
Olin itse asiassa Franz Yzermansin (elokuvantekijä) luona, kun tein lopputyötäni. Valitettavasti (tätä keskustelua varten) emme keskustelleet verkon käytöstä.

Paalausnarut:

Kun tein aukkoja oville/ikkunoille, leikkasin paalit ilman, että tein mitään naruille. Ne eivät seisseet auki kuin korkeintaan muutaman tunnin ennen kuin laitoin kehykset paikalleen, mutta sortuminen ei ollut lähelläkään.

Mies punaisessa paidassa leikkaa heinäpaaliseinää moottorisahalla, seisoo tikkaita vasten sisätiloissa.

Olkipaaliseinä, jossa on aukko ovia varten ja nojaava tikapuu sisätiloissa, kehikon rakenteita näkyvissä.
 
Klikkaa tästä vastataksesi
Vi vill skicka notiser för ämnen du bevakar och händelser som berör dig.