Kuinka parantaa välikerrosta ilman korkeuden lisäämistä?

[Olf Oggler]

Talo kyseessä on 70-luvun huvila, jossa on viimeistelemätön ullakko. Alapohja koostuu kattotuolien alakehyksistä, jotka ovat 120 cc etäisyydellä toisistaan. Näiden välissä on myös ylimääräisiä lattianiskoja. Toisin sanoen lattianiskat ovat noin 60cc etäisyydellä. Jänneväli on 3m-4m. Se vaihtelee eri paikoissa. En ole varma niskojen korkeudesta, mutta arvioisin sen olevan 220mm. Alapuolella oleva katto on raakalautaa, joka on naulattu kattotuoleihin ja niskoihin. Sen jälkeen kipsilevy. Tällä hetkellä ullakolla on löyhästi asetettu 22mm lastulevylattia. Löyhästi tarkoittaa, että sitä ei ole liimattu (ei saumoissa eikä lattianiskoihin) tai ruuvattu kiinni. Lyhyesti sanottuna. Se on tilapäisesti asennettu. Tietenkin niskojen väleissä on eristettä.

Tällä hetkellä koen tämän rakenteen erittäin huojuvaksi ja ääniä läpäiseväksi. Askelten äänet kulkevat suoraan läpi jne. Jos joskus tulevaisuudessa haluaisin sisustaa ullakon, minun täytyy aloittaa miettimällä, miten optimoisin alapohjan. Rajoituksena on, että ullakolla on rajallinen korkeus. Joten en haluaisi, että koko alapohjarakenne lisää korkeutta liikaa.

Ristikkäistukien asentaminen lattianiskojen väliin on varmasti hyvä idea. Kannattaisiko täydentää rakenne ylimääräisillä palkeilla? Esimerkiksi kevytpalkeilla tai vastaavilla?

Onhan olemassa erilaisia askeläänieristäviä lattiarakenteita. Olen nähnyt esimerkiksi rakenteita, joissa lastulevy lattia asetetaan kelluvana niskarakenteen päälle, ja niskan ja lastulevyn välissä on vaimentava materiaali. Voisiko se olla jotain harkitsemisen arvoista? Toisaalta haluaisihan lastulevyn mielellään ruuvata ja liimata niskoihin maksimaalisen vakauden saavuttamiseksi.

Voisiko lisätä ylimääräisiä kevytpalkkeja jokaisen olemassa olevan lattianiskojen väliin ja antaa näiden tukeutua ulkoseiniin ja kantavaan seinään? Nämä voidaan mitoittaa hieman korkeammiksi. Tällä tavalla erotetaan lattia ja alakattorakenne kokonaan. Voisiko se olla hyvä idea? Toisin sanoen nykyinen niskaverkosto tukee alakattorakennetta. Uudet lisäpalkit tukevat lattiaa.

Onko jollain hyviä esimerkkejä/ideoita tästä?

 

[klaskarlsson]

Kyseinen talo on 70-luvun omakotitalo, jossa on viimeistelemätön ullakko. Ullakon välipohja koostuu kattotuolien alapaarteista, jotka ovat 120 cc. Niiden välillä on myös ylimääräisiä lattiatukia. Toisin sanoen, lattiatukia on noin 60 cc. Jänneväli on 3-4 m. Se vaihtelee eri paikoissa. Tukkien korkeus on epäselvä, mutta veikkaan että se on 220 mm. Katon alapinta on raakakattolaudoista, jotka on naulattu kattotuolien ja tukien alle. Sitten kipsilevy. Tällä hetkellä välipohjan päällä on löyhästi asennettu 22 mm lastulevylattia. Löyhästi tarkoittaa, että se ei ole liimattu (ei saumakohdista eikä lattiatukien kohdalta) eikä ruuvattu. Lyhyesti sanottuna, se on väliaikaisesti asetettu. Tietenkin tukien väliin on asennettu eristettä.

Tällä hetkellä koen tämän rakenteen erittäin huojuvana ja äänille herkkänä. Askeläänet kuuluvat suoraan läpi jne. Jos joskus tulevaisuudessa haluaisin sisustaa ullakon, minun on tietenkin mietittävä, miten optimoida välipohja. Asiasta tekee haastavan se, että ullakolla on rajoitettu korkeus. Joten en haluaisi, että koko välipohjarakenne lisää paljon korkeutta.

Ristituet lattiatukien välillä ovat varmaan hyvä idea. Kannattaisiko täydentää lisäpalkkien avulla, kuten kevytpalkit tai vastaavat?

Onhan olemassa erilaisia askelääntä vaimentavia lattiarakenteita. Olen esimerkiksi nähnyt esimerkkejä, joissa lastulevy asetetaan kelluvaksi runkorakenteelle, käyttäen vaimentavaa materiaalia runkojen ja lastulevyn välissä. Voisiko se olla hyvä juttu? Toisaalta haluaisi tietenkin ruuviliimata lastulevyn runkoihin maksimaalisen vakauden vuoksi.

Voisiko lisätä kevytpalkkeja jokaisen olemassa olevan lattiatukin väliin, ja antaa niiden levätä ulkoseinillä ja kantavilla seinillä? Ne mitoitettaisiin hieman korkeammiksi. Näin lattia ja alakatto erotetaan täysin. Voisiko se olla hyvä idea? Eli olemassa oleva runko kannattelee alakattoa, uudet lisäpalkit kannattelevat lattiaa.

Onko jollain hyviä esimerkkejä tai ideoita tähän?

Kuulostaa suhteellisen normaalilta rakenteelta, epäselvää miksi se olisi erityisen lyhytkeltoinen?
Jos lisäät ristikkorakenteet (saat vahvemman kehyksen) ja kiinnität lastulevyn päälle ruuveilla, niin se on kuten useimmat välipohjat ovat rakennettu, sanoisin?
Jos sitten asetat vinyylilattian, tai napsautettavan lattian hyvällä vaahtomuovilla sen alle, niin sen pitäisi toimia?

 

[Gabbe1]

Vähentääksesi heilahdusta auttaa, jos ristipalkitat tai lyhennät, sekä ruuvi- ja liimakiinnität lattiakipsilevyt.
Vähentääksesi ääntä voit täyttää lattian palkit kutterinlastuilla/sahanpuruilla, jos se ei ole jo tehty. Purut vaimentavat ääntä paremmin kuin mineraalivilla, mutta eristävät huonommin kylmyyttä vastaan, joten tämä voi olla syytä odottaa, kunnes ullakko on tarkoitus lämmittää.

 

[Olf Oggler]

Pieni liittyvä kysymys. Kuinka toimia höyrysulkukalvon kanssa ullakon sisustuksessa. Tällä hetkellä se sijaitsee suoraan olemassa olevien koolausten alla. Eli koolausten ja ruodelaudoituksen välissä, joka muodostaa katon alemmalla kerroksella.

Höyrysulkukalvo, joka tulisi asentaa ullakon vinokattoon. Kuinka minun pitäisi päättää se kohta, jossa "seinä" kohtaa lattian?

 

[Niklaspe]

On varmaan vain eräänlainen höyryjarru, kun yläkerta on sisustettavissa? Sitten voit asentaa esteen tai jarrun, kun sisustat yläkerran kuoren - seinät - katto

 

[Olf Oggler]

Sitä en ymmärtänyt paljoa. Tällä hetkellä on siis höyrynsulku alakerran katossa. Tämä höyrynsulku menee sitten alas alakerran seiniin. Mutta kun asennan höyrynsulun vintille, jota aion sisustaa. Silloinhan se ei pysty yhdistymään alakerran höyrynsulkuun.

Tämä höyrynsulkuasia vaikuttaa olevan vähän kuin paradoksi yleisesti. Kun siitä lukee, niin on äärettömän tarkkaa, että siitä tulee tiivis. Joka ikinen niitti pitää teipata. Ja jos saa naulanreiän, niin se on oikeastaan katastrofi. Mutta kerrosten välissä on metrin kokoisia rakoja. Miten siellä sitten tehdään?

 

[klaskarlsson]

Tuosta en ymmärtänyt paljoakaan. Tällä hetkellä alakerran katossa on siis höyrysulku. Tuo höyrysulku jatkuu sitten alakerran seiniin. Mutta kun asennan höyrysulun vintille, jonka aion kunnostaa. Sittenhän se ei voi liittyä alakerran höyrysulkuun.

Tämä höyrysulkukysymys vaikuttaa olevan eräänlainen paradoksi ylipäätään. Kun siitä lukee, on äärimmäisen tärkeää, että se on tiivis. Joka ainut nitojan niitti pitäisi teipata yli. Ja jos tulee naulanreikä, se on tyyliin katastrofi. Mutta metrien mittaiset raot kerrosten välillä. Miten siinä toimitaan?

Vanha talossa ehkä on höyryjarru parempi, niin kosteus voi poistua, jos se pääsee sisään esim. raoista.

 

[Olf Oggler]

Höyrynsulku on varmaan parempi. Mutta myös sen haluaa olevan tiivis. Niin hyvin kuin mahdollista ainakin.

Onko kukaan koskaan nähnyt kosteusvaurioita, jotka ovat aiheutuneet vuotavasta höyrynsulusta? Voin ymmärtää, että se voi syntyä kylpyhuoneen yläpuolella ja muissa paikoissa, joissa kosteuskuorma on suuri. Mutta tavallisissa huoneissa?

Höyrynsulkuni kerrosten välillä ja eristämättömän ullakon välillä on täysin rei'itetty raakapontin kiinnityksellä, sähköputkien rei'illä ja muulla. Toistaiseksi en ole nähnyt jälkeäkään kosteudesta. Sen sijaan eristeissä näkee, että ne likaantuvat ulospuhaltavasta ilmasta. Oletan, että eriste likaantuu kuin suodatin.

 

[Björn Dahlroth]

Vanhemmassa talossa höyryjarru voi olla parempi, jotta kosteus pääsee ulos, jos se tulee sisään esim. rakojen kautta[/QUO
Höyry kulkee aina kylmiin pintoihin ja kondensoituu, mikä antaa mahdollisuuden homeen kasvuun. Höyryjarrun tai höyrysulun tarkoitus on vähentää höyryn ulosvirtausta seinämateriaalin kautta seinän kylmälle puolelle. Ihmiset vapauttavat vesihöyryä koko ajan hengityksen ja ihon kautta sekä ruoanlaiton yhteydessä. Siksi höyrysulku laitetaan heti ulkoseinien tai katon peitelevyjen alapuolelle estääkseen höyryn siirtymisen ulkoseinään. Aiemmin tähän käytettiin erityisesti käsiteltyä mustaa paperia. Nykyään muovikalvoa. Muovi on asetettava muutaman cm: n limityksellä. Tiivistysteippi voi olla hyvä, koska voi myös esiintyä pientä paine-eroa muovin ulko- ja sisäpuolen välillä, kun sisällä on lämmintä ja ulkona kylmä, tai kun tuulee. Teippaa myös reiät, mutta kaikkien niittien teippaaminen on mielestäni mennä liian pitkälle, mutta ei haittaa. Pahoittelut kirjoitusvirheistä, mutta tämä on kirjoitettu amerikkalaisella näppäimistöllä.
Bjorn Dahlroth